Lue keskustelun säännöt.
Suomalaisten nuorten koulutustaso romahtanut. Miksi?
17.10.2022 |
Vain alle 40%:lla 25-34 vuotiasta nuorista aikuisista on korkeakoulututkinto nykyään.
Kommentit (59)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisi kiva nähdä, miten nuo luvut muuttuvat, kun porukka ikääntyy. Suomessahan ooiskelemaan mennään aika vanhoina ja harva niissäkin, jotka valmistuu joskus, ovat valmistuneet vielä 25- vuotiaina.
Punavehreät tahallaan romauttaa koulutuksen ja pisa tulokset.
Menossa on tahallinen suomen alasajo.
ensivuonna hallitus vaihtuu, Kokoomus johtaa gallupeissa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa korkeakoulutuksen tuottamat edut ovat mitättömiä - ellei jopa niin, että koulutuksen suraukset ovat negatiivisia joissain tapauksissa.
On saatu mitä on tavoiteltu eli tasa-arvoa - vähän kuten Neuvostoliitossa kun siivoja tienasi kirurgia paremmin.
Ilmankos mikään ei toimi enää, kaikki tökkii ja tehdään sutta ja sekundaa alalla kuin alalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tärkeää on myös ymmärtää, että koulutuksen taso on romahtanut, ei pelkästään korkeakoulutettujen määrä.
Tämän päivän maisterintutkinto ei likimainkaan vastaa esimerkiksi 20 vuoden takaista tutkintoa. Ennen tutkinnot olivat laajempia ja tehtiin hitaammin. Nyt yliopistosta on tehty koulumainen putki, jossa kovalla kiireellä hosutaan tutkinto kasaan.
Väitöskirjojakin tekevät jo kolmekymppiset viidessä vuodessa.
No mitä niillä tutkinnoilla tekee? Kortisto on täynnä maistereita ja tohtoreita.
Jos jotain niin aloituspaikkoja pitäisi vähentää aloilta joissa ainoa työllistäjä on valtio.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei koulutus enää tuo parempaa elämää taloudellisessa mielessä. Tätä se loputon tasapäistäminen ja heikomman ja/tai laiskemman aineksen paapominen ja loputon ymmärtäminen tuottaa. Ensin meni yo-todistus vessapaperiksi kun jokainen sen käytännössä saavuttaa jos nyt jonkinlaiseen hengitystoimintaan edes pystyy. Ja nyt ei maisterin paperitkaan ole oikein mitään. Joten miksi vaivautua ponnistelemaan kun voi ottaa rennommin? Ahkeruudesta ei tässä maassa palkita yhtään mitenkään.
Koulutusinflaatio pyörryttää.
Ylioppilas ei enää ole yhtään mitään. Maisterinpaperi ei merkitse mitään. Tänään pitää olla tohtori. Huomenna pitää olla jo tuplatohtori.
Hienoja tutkintonimiä, joiden takana ei välttämättä ole paljonkaan ymmärrystä.
Nykyopiskelija ei osaa enää edes suomea kirjoittaa. Jotkut sentään osaavat vielä lukea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi hommaa koulutus kun se huumehörhöinen väkivaltainen kallu saa kuitenkin kaikki kuumimmat teinit? Eli parhaat naiset.
Vierailija kirjoitti:
Punavehreät tahallaan romauttaa koulutuksen ja pisa tulokset.
Menossa on tahallinen suomen alasajo.
Kokoomus koulun pilasi. Pysytäänpä totuudessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koulutusta ja sivistystä ei enää arvosteta. Ihanteet tulevat somesta.
Vierailija kirjoitti:
Tärkeää on myös ymmärtää, että koulutuksen taso on romahtanut, ei pelkästään korkeakoulutettujen määrä.
Tämän päivän maisterintutkinto ei likimainkaan vastaa esimerkiksi 20 vuoden takaista tutkintoa. Ennen tutkinnot olivat laajempia ja tehtiin hitaammin. Nyt yliopistosta on tehty koulumainen putki, jossa kovalla kiireellä hosutaan tutkinto kasaan.
Väitöskirjojakin tekevät jo kolmekymppiset viidessä vuodessa.
No tästä olen kyllä eri mieltä. Ennen tutkiskeltiin maailmaa ja venytettiin nuoruutta. Teho-yhteiskunnassa ei ole varaa sellaiseen. Kyllä maisterin paperit saa 4-5 vuodessa kasaan ja väitöskirjankin jos on tehokas, saa sille rahoituksen ja tekee sitä täysipäiväisesti. Perinteisesti väitöskirjoja on tehty leipätyön ohella.
Lisäksi olen sitä mieltä, että hyvä vaan ettei kaikki ole maistereita koska viimeisen parin vuosikymmenen aikana on nähty, että yhä enemmän maistereita päätyy työttömiksi tai matalapalkka-aloille kun ei töitä yksinkertaisesti ole kaikille korkeasti koulutetuille. Sekään ei tee mielenterveydelle hyvää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tärkeää on myös ymmärtää, että koulutuksen taso on romahtanut, ei pelkästään korkeakoulutettujen määrä.
Tämän päivän maisterintutkinto ei likimainkaan vastaa esimerkiksi 20 vuoden takaista tutkintoa. Ennen tutkinnot olivat laajempia ja tehtiin hitaammin. Nyt yliopistosta on tehty koulumainen putki, jossa kovalla kiireellä hosutaan tutkinto kasaan.
Väitöskirjojakin tekevät jo kolmekymppiset viidessä vuodessa.
No tästä olen kyllä eri mieltä. Ennen tutkiskeltiin maailmaa ja venytettiin nuoruutta. Teho-yhteiskunnassa ei ole varaa sellaiseen. Kyllä maisterin paperit saa 4-5 vuodessa kasaan ja väitöskirjankin jos on tehokas, saa sille rahoituksen ja tekee sitä täysipäiväisesti. Perinteisesti väitöskirjoja on tehty leipätyön ohella.
Lisäksi olen sitä mieltä, että hyvä vaan ettei kaikki ole maistereita koska viimeisen parin vuosikymmenen aikana on nähty, että yhä enemmän maistereita päätyy työttömiksi tai matalapalkka-aloille kun ei töitä yksinkertaisesti ole kaikille korkeasti koulutetuille. Sekään ei tee mielenterveydelle hyvää.
Oletpa näköjään nielaissut uusliberalistisen teho-yhteiskuntahöpinän ihan pureksimatta.
Miksi opiskella kun edessä on työttömyyttä joka tapauksessa? Ainoat alat jotka vetää tällä hetkellä tekijöitä on hoiva ala ja ravintola ala, joihin ei tarvitse korkeakoulututkintoa.
En tajua tätä keskustelua. Jos aloituspaikkoja ei ole enempää, niin miten voisi olla enemmän koulutettuja?
Vierailija kirjoitti:
En tajua tätä keskustelua. Jos aloituspaikkoja ei ole enempää, niin miten voisi olla enemmän koulutettuja?
Aloituspaikkojen määriäkin säädellään poliittisesti. Kokoomuslaisen koulutuspolitiikan takia teknologian ja taloustieteen aloituspaikkoja on lisätty, mutta humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen koulutuksen aloituspaikkoja vähennetty, samoin taidekoulutuksen.
Eikös tuo Sipilän hallitus nimenomaan leikannut koulutuksesta merkittävästi?