Lue keskustelun säännöt.
Elämäni ensimmäinen ja viimeinen perhekerhokäynti!!
13.10.2022 |
Odotin innolla, että vihdoin pääsen tutustumaan muihin äiti-ihmisiin ja saan samanhenkistä seuraa itselleni ja 2,5v pojalleni, mutta ei!
Äidit vertailee toisiaan ja vaivihkaa aina kerrotaan kenellä on se kalliimpi auto tai kenen mies tekee eniten kotityötä. Joku saa mieheltään kuukausirahaa tonnin shoppailuun, kaupan päälle omaa aikaa 30 tuntia viikossa, tietenkin. Jollain on kolmen tonnin vaunut ja joku on juuri ostanut käteisellä teslan. Lapsella ei voi olla kuin Metsolaa tai Gugguuta, kirpparilta tulee vain tauteja.
Omia lapsia ei kielletä vaan vastuu syynätään toisille voi heehheeh tuollainen se meidän jeminamaarit on, olisit selvemmin *poikani nimi* että leikit sillä vielä voih haahjjshjaj voi älä jemputin lyö, silitä mielummin hellästi hjahshahhahah
Sitten minä saan vihaisia katseita kun kiellän jos omalta lapselta viedään jotain väkivalloin kädestä tai läpsitään naamaan :(
Päivä pilalla
Kommentit (35)
No, olisi minullakin, jos pelkästään tuollaista olisi. Itse olen kokenut kannustusta, ymmärrystä ja mukavia ihmisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No missä näitä äitejä on jotka ostaa käteisellä tesloja ja saa tonnin shoppailurahaa ja onko tämä yleinenkin ilmiö?
Ai, minä tykkäsin aikanaan älyttömästi. Ei ollut kilpavarustelua. Tuttujakin sain sieltä.
Ohoh, missä päin tuollaista on? Itse kävin lapsen kanssa Tamperelaisessa perhekerhossa. Ihanan rauhallinen ja ennustettava (aina sama aikataulu ja ohjelma). Äidit olivat enimmäkseen vähän väsähtäneitä 😊 Tukat sotkunutturalla ja koticollarit jalassa. Vetäjät oikein sellaisia stereotyyppisiä seurakunnan työntekijöitä, eli neuletakit, hiljaisia ja lämpimän ystävällisiä. Kerhossa pidettiin alkupiiri jossa oli laulua, joku kuvaelma, musiikkileikkejä. Sitten vapaata leikkiä tilan leluilla, kahvi/mehu ja karjalanpiirakka tarjoilu, askartelukerho, lopuksi vielä laulettiin. Lapsia oli eri ikäisiä 0-4 v ja hyvin sujui pienten leikit. Tosi kiva tunnelma.
Tästä on kyllä aikaa, mutta minäkin kävin yhden kerran. Se oli joku kaupungin kerho äideille ja lapsille. Se käynti oli ihan järkyttävä. Yhden rastatukkaisen näyttelijän ympärille syntynyt kultti, jossa valitettiin miten kauheaa perehe-elämä on. Jäi mieleen kun rastatukka, jokka neljätai viisi lasta, valitti miten kauhean vaikeaa heidän on päästä kesämökille!
Justiinsa. Olin nuori äiti ensimmäisen lapseni kanssa ja koin että en kuulu joukkoon, koska tykkäsin lapsestani ja äitiydestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teslat ja raha-asiat ei ole tuttuja meidän perhekerhossa, mutta tuo lasten perään katsomattomuus on. Saan todella pahoja katseita, kun nappaan vieraan lapsen kädestä hänen omaltani ottaman lelun ja sanon, että toisen kädestä ei saa ottaa. Nappaaja parahtaa itkuun ja vikahan on minussa, vahvatahtoinen lapsi se siinä osoittaa, että paha aikuinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli aikoinaan kaupunki järkännyt asuinalueellemme kerhon esikoisensa saaneinelle äideille ja vauvoille ja sitä neuvolassa ehdotettiin. Mulla ei ollut sinänsä sinne hinkua mennä, mutta ajattelin että lapsi viihtyisi toisten seurassa. Kaksi kertaa siellä käytiin, mulle riitti siinä kohdin kun keskustelu oli sitä luokkaa että joku äitipolo oli joutunut hakemaan Tukholmasta vaunut kun JUST sitä oikeaa oliivinvihreän sävyä ei Suomesta saanut 🙄
Noi kerhohommat ei kyllä muutenkaan sopinut mun ja muksun aikatauluihin kun nukuttiin aamuisin yli yhdeksään, ja kerhot olivat yleensä sitten lapsen päiväuniaikaan (oletus ilmeisesti oli, että kaikissa perheissä herätään viimeistään seiskalta).
No siis riippuu hirveästi tuurista, millaista porukkaa sinne sattuu. Itsekään en viihtynyt, sattui olemaan just tollaisia mammoja, jotka piiloveetuili, vaikka tesloja ei silloin ollut vielä kellään. Ensin kysytään esim että oletko kokonaan kotona ja sitten kun erehtyy vastaamaan että osaksi olen töissä, niin kerrotaan silmiä pyöritellen että "minulle on tärkeää keskittyä kokonaan lapseen, onneksi mieheni tienaa niin paljon että voin olla kotona" jne. Eli ensin houkutellaan kertomaan jotain itsestä ja sitten osoitetaan kaikin tavoin että se mitä sinä teet/olet/hankit jne. on todella vastuutonta/haitaksi lapselle/vanhanaikaista/typerää jne.
Kävin pari kertaa, mutta se homma oli niin naurettavaa, että en halunnut tuhlata kallisarvoista aikaani moiseen. Säälitti toisaalta ne mammat, ajatelkaa miten tyhjää niiden elämän täytyi olla kun ventovieraille ihmisille päteminen oli niin tärkeää? 😂Ei mulla itselläni ollut mitään haluja ruveta avaamaan tarkemmin omaa työssäkäyntiäni (oma yritys, jota ei täysin voinut laittaa teloille) tai muuta elämääni heille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jopas. Itse kävin, kun lapset pieniä. Oli tosi tärkeää, kaikki tukivat toisiaan, ei siellä mitään kilpavarustelua ollut. Korkeintaan toiseen suuntaan: kaikki kirpparilta, vinkkejä ilmaisiin tapahtumiin, vaatteiden kierrätystä keskenään. Työntekijät ihania ja ammattitaitoisia, aito välittäminen näkyi.
Missä venäjän perhekerhossa kävit, missä on tuollainen housewife-meininki?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joitain vuosia sitten käytiin perhekerhossa. Äidit olivat keskenään tuttuja, samoin lapset. Jutut oli tyyliin paljonko toppahaalari maksanut ja kuka rakentaa jälleen uuden talon. Jäi epämiellyttävä olo niin lopetettiin käynnit. Eikä kyllä kaikki kirkon työntekijät ole ystävällisiä
Vierailija kirjoitti:
Joitain vuosia sitten käytiin perhekerhossa. Äidit olivat keskenään tuttuja, samoin lapset. Jutut oli tyyliin paljonko toppahaalari maksanut ja kuka rakentaa jälleen uuden talon. Jäi epämiellyttävä olo niin lopetettiin käynnit. Eikä kyllä kaikki kirkon työntekijät ole ystävällisiä
Jäi mainitsematta että tämä Oulussa kaakkurissa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli aikoinaan kaupunki järkännyt asuinalueellemme kerhon esikoisensa saaneinelle äideille ja vauvoille ja sitä neuvolassa ehdotettiin. Mulla ei ollut sinänsä sinne hinkua mennä, mutta ajattelin että lapsi viihtyisi toisten seurassa. Kaksi kertaa siellä käytiin, mulle riitti siinä kohdin kun keskustelu oli sitä luokkaa että joku äitipolo oli joutunut hakemaan Tukholmasta vaunut kun JUST sitä oikeaa oliivinvihreän sävyä ei Suomesta saanut 🙄
Noi kerhohommat ei kyllä muutenkaan sopinut mun ja muksun aikatauluihin kun nukuttiin aamuisin yli yhdeksään, ja kerhot olivat yleensä sitten lapsen päiväuniaikaan (oletus ilmeisesti oli, että kaikissa perheissä herätään viimeistään seiskalta).
Meillä jäi myös aikataulusyistä perhekerho väliin, vaikka vauvavuonna se olisikin ollut ihan kivaa, kun puistot eivät vielä olleet sopiva aktiviteetti. Mutta meillä oli aina päiväunet silloin ja kerta riitti niin, että vauva nukkui päiväunet siellä. Siellä lähinnä ihasteltiin vauvoja ja, kun oma vauva nukkui, niin ei sitten ollut oikein mitään puhuttavaa.
Olin Tampereella seurakunnan perhekerhossa. Siellä oli oikein mukavaa.
En tuntenut juuri ketään ennalta ja hyvin otettiin vastaan
Kävin esikoisvauvan kanssa perhekerhossa nuorena opiskelijaäitinä. Ei siellä kukaan mitään ikävää tarkoittanut, mutta tunsin itseni ulkopuoliseksi kun muut keskustelivat miten saavat perheen tavaroineen mahtumaan autoon kun mennään kesämökille. Ei ollut autoa saati kesämökkiä meillä. Silloin oli aikuisille erikseen keskustelua toisessa huoneessa kun lastenhoitajat leikittivät lapsia, mutta kerhon vetäjä antoi ihmisten jutella rauhassa tuttujensa kanssa jostain tuollaisista aiheista sen sijaan että olisi jotenkin vetänyt keskustelua niin että uudetkin kävijät pääsisivät mukaan tai jopa keskusteltaisiin päivän teemasta, jollainen kai yleensä oli. En kyllä sitten myöhemminkään tutustunut kerhoissa ihmisiin, vaikka jonkin verran kävin, en kai osannut sosialisoida niin kuin useimmat siellä. En osannut kiinnostua niistä keskusteluista, joita kuulin, joten en pahemmin yrittänytkään osallistua vaan katsoin vain oman lapseni perään.
Käypä Anneli Auerin Perhekerhossa. Löytyy Flashback Machinella.
Onko tuollaisia kerhoja myös muualla kuin seurakunnissa?
Vierailija kirjoitti:
Onko tuollaisia kerhoja myös muualla kuin seurakunnissa?
Ainakin Helsingissä kaupungin perhetaloissa on. Tosin nyt taitaa olla taas tuolla, kun päiväkoteihin tarvitaan hoitajia.
Vuosia kävin aikoinaan. Eipä moista kokemusta.