Lue keskustelun säännöt.
Koen isot ihmisjoukot TODELLA epämiellyttävinä. Esim. koulun juhlat.
11.05.2010 |
Koitan saada aina miehen menemään niihin. Isot ihmisjoukot saa minut tuntemaan itseni todella vaivautuneeksi. Mulla ei ole koskaan oikeanlaisia juhlahepeniä, ja on epämukavaa olla ne päällä. Lisäksi se ryysis ja ahtaasti oleminen+pakollinen small talk. Tuntuu tosi vaivaannuttavalta.
Muita samoin tuntevia?
Kommentit (8)
suuri osa vanhemmista on kaikkea muuta kuin tavisvanhempia. Sen vuoksi minua ei kovasti kiinnosta koko juhlat kun tuntuu että siellä vain halutaan näyttäytyä hienona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta juuri tuo pakkotärkeä rivissä pönötys ei vaan ole mun juttu. Eskarivuonna näitä juhlia ja tilaisuuksia joihin on ns. velvollisuus osallistua on ollut HIRVEÄSTI.
Jossain kuukausikirjeessä mainittiin että tilaisuuksia järjestetään että lapset olisi yhdessä vanhempien kanssa?!? Mun mielestä nuo pakkoriennot juurikin vie perheen yhteistä aikaa, jota iltaisin voisi käyttää luistelemalla, hiihtämällä, pyöräilemällä tai puistoissa. Tai ihan vaan kotona pelaillen lautapelejä tai muuta. Tulee mieleen että eikö vanhemmat Muka kotona vietä lasten kanssa aikaa, vai pitääkö sen olla tuota ns. laatuaikaa jonkun muka erikoisen tekemisen merkeissä.
ap.
Nuo pukujuhlat ei ole mua varten. Ja tuo laatuaika. Se on vapaamuotoista perheen yhdessäoloa. Ennen oli joulujuhla ja kevätkirkko koulussa ja vanhempainillat. Ihan riittäisi mulle vielä tänäkin päivänä. Tänä vuonna on ollut n. 10 erilaista iltatapahtumaa, 18:00-20:00 välillä. Pienemmät lapset ei jaksa niin myöhään joten toinen jää sitten kotiin. Minä jään hyvinkin mieluusti.
ap.
suuri osa vanhemmista on kaikkea muuta kuin tavisvanhempia. Sen vuoksi minua ei kovasti kiinnosta koko juhlat kun tuntuu että siellä vain halutaan näyttäytyä hienona.
Ehkä noilla tapahtumilla on tarkoitus aktivoida näitä muuten passiivisia perheitä?
Vaan tosiaan tungokset.
Eli sinulla tuntuisi tuossa ap olevan kaksi hiukan eri asiaa: sosiaalisten tilanteiden arastelu ja ahtaan paikan kammo.
Itse pelkään tosissani ahtaita paikkoja ja varsinkin tungoksia. Elämäni pahimpia kokemuksia oli, kun erehdyimme lähtemään esikoista odottaessani katsomaan Millenium-ilotulituksia stadin keskustaan. Juna oli myöhässä ja kun pääsimme rautatieasemalle klo 23.58, humalainen ihmismassa alkoi ihan apinan raivolla tunkea ulos assalta, että pääsisi katsomaan tulituksia. Uloskäyntinä oli yksi, 3 m. leveä tunneli, Postin sivusta oli silloin remontissa ja tunneli kapeni ulkopuolella rakennusaluetta rajaavan aidan takia. Minä siinä ison mahani kanssa yritin varjella itseäni ja vauvaa, etteivät humalaiset rusikoi meitä... pois ei päässyt ihmismassan keskeltä.
Sen jälkeen en ole enää vapaaehtoisesti lähtenyt mihinkään tuollaisiin; en Kaivarin konsertteihin, en vapun Manta-lakituksiin, en jäähallin konsertteihin tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vasta perillä, että esim. kevätjuhlaankin olisi pitänyt pukea jotain. Ja silti mulla on oikein mukavaa vaihtaa kuulumisia ja toivotella hyvää kesää kaikille. Ihan menee luontevasti. Eipä sille vaatevalinnalle tuossa vaiheessa enää mitään mahda, joten se siitä ja ilo irti muista asioista!
sinne iso osa sakista tulee suoraan töistä, arkivaatteissa.
-7-
Kyllä se on juurikin näin myös minun kohdalla.. en tykkää, ja aikalailla samoista syistäkin. Pakkopullaa.