Petetyksi joutuneen tuska

Pettäminen on perseestä

Ei vaimosi halunnut sinua pettää. Kyse ei ole sinusta. Tämän ymmärtäminen auttaisi toipumistasi. Voisin kuvitella, että jokainen, joka on joskus ollut syvästi rakastunut, voi ainakin jollakin tavalla ymmärtää vaimoasi. Valitettavasti näillä asioilla ei ole tekemistä järjen kanssa.

Olisitko todella halunnut, että vaimosi olisi jäänyt ja kuitenkin salaa aina kaivannut toista?

Petetyksi joutuminen oli pahinta, mitä minulle on ikinä tapahtunut. Ehkä olen sitten päässyt elämässäni jotenkin liian helpolla, mutta se kyllä repi minut aivan täysin rikki. 

Mieheni petti minua vuoden verran toisen naisen kanssa, joka kuului yhteiseen kaveripiiriimme ja oli myös minun kaverini. Mies muuttui ihmisenä todella nopeasti aivan täysin. Ennen niin huomaavainen mies alkoi kohtelemaan minua kotona todella hirveästi. Hänelle ei riittänyt se, että petti vaan hän osoitti suoranaista henkistä väkivaltaa minuun uskottomuuden aikana ja sen jälkeen. Haukkui, mitätöi, syyllisti, valehteli ja manipuloi. Sai minut luulemaan, että olen tulossa hulluksi.

Lopulta hän ei edes myöntänyt pettämistä, vaikka kysyin suoraan päin naamaa, vaan sain kuulla lopullisen totuuden siltä toiselta naiselta.

En ole antanut hänelle anteeksi, koska ei minun tarvitsekaan. Itselleni olen antanut anteeksi sen, että annoin hänen kohdella itseäni niin pitkään huonosti. Minä rakastin häntä todella, mutta hän ei sitä osannut arvostaa.

Minulle myös eksäni käytös muuttui pettämisen aikana ihan täysin. Miksi se menee niin?

Vierailija kirjoitti:

Ei vaimosi halunnut sinua pettää. Kyse ei ole sinusta. Tämän ymmärtäminen auttaisi toipumistasi. Voisin kuvitella, että jokainen, joka on joskus ollut syvästi rakastunut, voi ainakin jollakin tavalla ymmärtää vaimoasi. Valitettavasti näillä asioilla ei ole tekemistä järjen kanssa.

Olisitko todella halunnut, että vaimosi olisi jäänyt ja kuitenkin salaa aina kaivannut toista?

Pettäminen on aina valinta. Ei se mene niin, että vahingossa lipsahti, ei myöskään naisen pettäessä. Eiköhän se nainen rakastanut puolisoaankin, ainakin avioliittoon mennessään? Vai onko se naisen rakastuminen toiseen ja pettäminen jotenkin sallitumpaa kuin miehen tehdessä niin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei vaimosi halunnut sinua pettää. Kyse ei ole sinusta. Tämän ymmärtäminen auttaisi toipumistasi. Voisin kuvitella, että jokainen, joka on joskus ollut syvästi rakastunut, voi ainakin jollakin tavalla ymmärtää vaimoasi. Valitettavasti näillä asioilla ei ole tekemistä järjen kanssa.

Olisitko todella halunnut, että vaimosi olisi jäänyt ja kuitenkin salaa aina kaivannut toista?

Pettäminen on aina valinta. Ei se mene niin, että vahingossa lipsahti, ei myöskään naisen pettäessä. Eiköhän se nainen rakastanut puolisoaankin, ainakin avioliittoon mennessään? Vai onko se naisen rakastuminen toiseen ja pettäminen jotenkin sallitumpaa kuin miehen tehdessä niin?

No olisiko ap:n tuskaa jotenkin muka vähentänyt se, jos vaimo olisi ollut heti rehellinen ja harrastanut seksiä vasta jätettyään puolisonsa? Ei ap tässä pettämistä itke, vaan jätetyksi joutumista.

Parisuhde perustuu vapaaehtoisuuteen. Joskus kumppani ei enää haluakaan olla yhdessä syystä tai toisesta. Se on vain pakko hyväksyä.

Sukupuolella ei ole tämän kanssa mitään tekemistä.

Vierailija kirjoitti:

Ei vaimosi halunnut sinua pettää. Kyse ei ole sinusta. Tämän ymmärtäminen auttaisi toipumistasi. Voisin kuvitella, että jokainen, joka on joskus ollut syvästi rakastunut, voi ainakin jollakin tavalla ymmärtää vaimoasi. Valitettavasti näillä asioilla ei ole tekemistä järjen kanssa.

Olisitko todella halunnut, että vaimosi olisi jäänyt ja kuitenkin salaa aina kaivannut toista?

Tämä on ihan täyttä puppua. Tunteissa ei välttämättä ole järki mukana, mutta teoissa on. Kuten myös niiden tunteiden käsittelyssä. Ei rakastuminen ole mikään salamaniskuna taivaalta tapahtuva asia joka vie mukanaan ja pakottaa sinut tekemään asioita joita et halua. Rakkauskin kuolee jos sitä ei ruoki, ja se ruokkiminen on ihan täysissä järjissä tehty valinta.  Ja jos haluaa hypätä vieraisiin lakanoihin vaikka on suhteessa niin kyllä sitä haluaa myös pettää, valitettavasti nämä kun kulkevat käsi kädessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei vaimosi halunnut sinua pettää. Kyse ei ole sinusta. Tämän ymmärtäminen auttaisi toipumistasi. Voisin kuvitella, että jokainen, joka on joskus ollut syvästi rakastunut, voi ainakin jollakin tavalla ymmärtää vaimoasi. Valitettavasti näillä asioilla ei ole tekemistä järjen kanssa.

Olisitko todella halunnut, että vaimosi olisi jäänyt ja kuitenkin salaa aina kaivannut toista?

Tämä on ihan täyttä puppua. Tunteissa ei välttämättä ole järki mukana, mutta teoissa on. Kuten myös niiden tunteiden käsittelyssä. Ei rakastuminen ole mikään salamaniskuna taivaalta tapahtuva asia joka vie mukanaan ja pakottaa sinut tekemään asioita joita et halua. Rakkauskin kuolee jos sitä ei ruoki, ja se ruokkiminen on ihan täysissä järjissä tehty valinta.  Ja jos haluaa hypätä vieraisiin lakanoihin vaikka on suhteessa niin kyllä sitä haluaa myös pettää, valitettavasti nämä kun kulkevat käsi kädessä.

Aikuisten maailmassa on hieman enemmän harmaan sävyjä. Mahtoiko tuo ap:kaan sitä rakkautta ruokkia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei vaimosi halunnut sinua pettää. Kyse ei ole sinusta. Tämän ymmärtäminen auttaisi toipumistasi. Voisin kuvitella, että jokainen, joka on joskus ollut syvästi rakastunut, voi ainakin jollakin tavalla ymmärtää vaimoasi. Valitettavasti näillä asioilla ei ole tekemistä järjen kanssa.

Olisitko todella halunnut, että vaimosi olisi jäänyt ja kuitenkin salaa aina kaivannut toista?

Tämä on ihan täyttä puppua. Tunteissa ei välttämättä ole järki mukana, mutta teoissa on. Kuten myös niiden tunteiden käsittelyssä. Ei rakastuminen ole mikään salamaniskuna taivaalta tapahtuva asia joka vie mukanaan ja pakottaa sinut tekemään asioita joita et halua. Rakkauskin kuolee jos sitä ei ruoki, ja se ruokkiminen on ihan täysissä järjissä tehty valinta.  Ja jos haluaa hypätä vieraisiin lakanoihin vaikka on suhteessa niin kyllä sitä haluaa myös pettää, valitettavasti nämä kun kulkevat käsi kädessä.

Aikuisten maailmassa on hieman enemmän harmaan sävyjä. Mahtoiko tuo ap:kaan sitä rakkautta ruokkia?

Mitä väliä sillä on? Ei se silti tee pettämisestä asiaa jolla "ei ole mitään tekemistä järjen kanssa" ja se vain tapahtui vaikka ei halunnut pettää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei vaimosi halunnut sinua pettää. Kyse ei ole sinusta. Tämän ymmärtäminen auttaisi toipumistasi. Voisin kuvitella, että jokainen, joka on joskus ollut syvästi rakastunut, voi ainakin jollakin tavalla ymmärtää vaimoasi. Valitettavasti näillä asioilla ei ole tekemistä järjen kanssa.

Olisitko todella halunnut, että vaimosi olisi jäänyt ja kuitenkin salaa aina kaivannut toista?

Tämä on ihan täyttä puppua. Tunteissa ei välttämättä ole järki mukana, mutta teoissa on. Kuten myös niiden tunteiden käsittelyssä. Ei rakastuminen ole mikään salamaniskuna taivaalta tapahtuva asia joka vie mukanaan ja pakottaa sinut tekemään asioita joita et halua. Rakkauskin kuolee jos sitä ei ruoki, ja se ruokkiminen on ihan täysissä järjissä tehty valinta.  Ja jos haluaa hypätä vieraisiin lakanoihin vaikka on suhteessa niin kyllä sitä haluaa myös pettää, valitettavasti nämä kun kulkevat käsi kädessä.

Juuri näin

Kyllä se on todella tuskaista, mutta koen päässeeni asiasta kokonaan yli. Päätin myös, että haluan päästä asiasta yli ja haluan löytää vielä miehen joka rakastaa ja kohtelee minua hyvin. Päätin, etten halua antaa yhden minua huonosti kohdelleen miehen viedä minulta pois onnellista tulevaisuutta. Olen yrittänyt oppia omista virheistäni. Itsehän exänikin olen valinnut. Usko pois Ap voit vielä löytää hyvän, luotettavan naisen. Älä anna exän tekojen viedä sitä sinulta pois.

Vierailija kirjoitti:

Minulle myös eksäni käytös muuttui pettämisen aikana ihan täysin. Miksi se menee niin?

Ihmiselle, joka ei ole täysin tapapettäjä, hänelle itselleenkin oma pettämisensä on poikkeustila. Jos normaalisti yksiavioinen ihminen elää puolisonsa kanssa sitä tuttua ja turvallista perusarkea, jossa on henkisesti myös itsellä turvallista olla, niin pettäjä puolestaan elää jatkuvaa jännitysnäytelmää. Sen normaalin arjen pyörittämisen päälle pettäjän elämään kuuluu salailua, suunnittelua, kolmannesta pyörästä haaveilua, tekosyiden keksimistä ja jatkuvaa paljastumisen reunalla elämistä. Kyllähän sellainen stressaa pettäjää itseäänkin, vaikka siitä jotain kiksejä saakin. Stressi saa pään sekaisin ja muuttaa käytöstä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei vaimosi halunnut sinua pettää. Kyse ei ole sinusta. Tämän ymmärtäminen auttaisi toipumistasi. Voisin kuvitella, että jokainen, joka on joskus ollut syvästi rakastunut, voi ainakin jollakin tavalla ymmärtää vaimoasi. Valitettavasti näillä asioilla ei ole tekemistä järjen kanssa.

Olisitko todella halunnut, että vaimosi olisi jäänyt ja kuitenkin salaa aina kaivannut toista?

Tämä on ihan täyttä puppua. Tunteissa ei välttämättä ole järki mukana, mutta teoissa on. Kuten myös niiden tunteiden käsittelyssä. Ei rakastuminen ole mikään salamaniskuna taivaalta tapahtuva asia joka vie mukanaan ja pakottaa sinut tekemään asioita joita et halua. Rakkauskin kuolee jos sitä ei ruoki, ja se ruokkiminen on ihan täysissä järjissä tehty valinta.  Ja jos haluaa hypätä vieraisiin lakanoihin vaikka on suhteessa niin kyllä sitä haluaa myös pettää, valitettavasti nämä kun kulkevat käsi kädessä.

Aikuisten maailmassa on hieman enemmän harmaan sävyjä. Mahtoiko tuo ap:kaan sitä rakkautta ruokkia?

Aikuisten maailmassa nimenomaan kyetään kontrolloimaan ja käsittelemään niitä omia tunteita. Kukaan ei voi luvata rakastavansa toista ikuisesti ("kunnes kuolema meidät erottaa" ei taida kuulua enää edes vihkivalaan?), mutta sen voi luvata, ettei petä. Ensimmäinen on tunneasia jolle ei välttämättä mitään voi. Jälkimmäinen vaatii sitten jo vähän harkintaa ja sitä kuuluisaa järkeä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei vaimosi halunnut sinua pettää. Kyse ei ole sinusta. Tämän ymmärtäminen auttaisi toipumistasi. Voisin kuvitella, että jokainen, joka on joskus ollut syvästi rakastunut, voi ainakin jollakin tavalla ymmärtää vaimoasi. Valitettavasti näillä asioilla ei ole tekemistä järjen kanssa.

Olisitko todella halunnut, että vaimosi olisi jäänyt ja kuitenkin salaa aina kaivannut toista?

Tämä on ihan täyttä puppua. Tunteissa ei välttämättä ole järki mukana, mutta teoissa on. Kuten myös niiden tunteiden käsittelyssä. Ei rakastuminen ole mikään salamaniskuna taivaalta tapahtuva asia joka vie mukanaan ja pakottaa sinut tekemään asioita joita et halua. Rakkauskin kuolee jos sitä ei ruoki, ja se ruokkiminen on ihan täysissä järjissä tehty valinta.  Ja jos haluaa hypätä vieraisiin lakanoihin vaikka on suhteessa niin kyllä sitä haluaa myös pettää, valitettavasti nämä kun kulkevat käsi kädessä.

Aikuisten maailmassa on hieman enemmän harmaan sävyjä. Mahtoiko tuo ap:kaan sitä rakkautta ruokkia?

Mitä väliä sillä on? Ei se silti tee pettämisestä asiaa jolla "ei ole mitään tekemistä järjen kanssa" ja se vain tapahtui vaikka ei halunnut pettää.

Lukutaito. Tarkoitin, että rakastumisella ei ole tekemistä järjen kanssa. Ja onko sillä nyt todella niin väliä, onko seksiä ollut viime viikolla vai vasta tällä viikolla, kun on asian kertonut puolisolle?

Minä en ainakaan haluaisi olla miehen kanssa, joka on rakastunut toiseen naiseen. Jos näin on käynyt, parempi on, että liitto on siinä.

Ja se, että suhteet menevät joskus päällekkäin, on osittain väistämätöntä. On aivan inhimillistä, että vanhaa suhdetta ei kyetä heti lopettamaan.

Minusta toiseen rakastuminen on ihan eri asia kuin puolison pettäminen toistuvasti eri ihmisten kanssa ihan vain huvitukseksi. Tai se, että pidetään useita samanaikaisia suhteita ilman aikomustakaan ikinä kertoa puolisolle.

Ap:n vaimo rakastui toiseen, luultavasti itselleen sopivampaan mieheen, keräsi rohkeutta muutaman kuukauden ja jätti sitten miehensä. Ei se ole mitään törkeää käytöstä vaan elämää.

Kyllä varmasti olisi vähentänyt tuskaa. Jos vaimo olisi ollut rehellinen, hän olisi osoittanut edes jotain arvostusta puolisoaan ja mennyttä parisuhdetta kohtaan. Pettämisellä pettäjä vie petetyltä jo ihmisarvonkin pois osoittamalla, että petetty ei ollut edes rehellisyyden arvoinen. Samalla hän mitätöi koko menneen parisuhteen ja perheen arvostuksen päättämällä parosuhteen epäarvostavasti. Kyllä sellainen kaihertaa jätettyä paljon pidempään kuin se, että tulee jätetyksi niin, että jättäjä osoittaa arvostusta siinä tilanteessa, kun parisuhde päättyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei vaimosi halunnut sinua pettää. Kyse ei ole sinusta. Tämän ymmärtäminen auttaisi toipumistasi. Voisin kuvitella, että jokainen, joka on joskus ollut syvästi rakastunut, voi ainakin jollakin tavalla ymmärtää vaimoasi. Valitettavasti näillä asioilla ei ole tekemistä järjen kanssa.

Olisitko todella halunnut, että vaimosi olisi jäänyt ja kuitenkin salaa aina kaivannut toista?

Pettäminen on aina valinta. Ei se mene niin, että vahingossa lipsahti, ei myöskään naisen pettäessä. Eiköhän se nainen rakastanut puolisoaankin, ainakin avioliittoon mennessään? Vai onko se naisen rakastuminen toiseen ja pettäminen jotenkin sallitumpaa kuin miehen tehdessä niin?

No olisiko ap:n tuskaa jotenkin muka vähentänyt se, jos vaimo olisi ollut heti rehellinen ja harrastanut seksiä vasta jätettyään puolisonsa? Ei ap tässä pettämistä itke, vaan jätetyksi joutumista.

Parisuhde perustuu vapaaehtoisuuteen. Joskus kumppani ei enää haluakaan olla yhdessä syystä tai toisesta. Se on vain pakko hyväksyä.

Sukupuolella ei ole tämän kanssa mitään tekemistä.

Vierailija kirjoitti:

Ei vaimosi halunnut sinua pettää. Kyse ei ole sinusta. Tämän ymmärtäminen auttaisi toipumistasi. Voisin kuvitella, että jokainen, joka on joskus ollut syvästi rakastunut, voi ainakin jollakin tavalla ymmärtää vaimoasi. Valitettavasti näillä asioilla ei ole tekemistä järjen kanssa.

Olisitko todella halunnut, että vaimosi olisi jäänyt ja kuitenkin salaa aina kaivannut toista?

Pettää kuukausien ajan ja "ei vaimosi halunnut sinua pettää". Just joo. Se on aikamoinen ketju mikä edes johtaa siihen että päädytään sänkyyn toisen kanssa ei niin "vain tapahdu". Ainoa oikea tapa on päättää edellinen suhde ensin ja siirtyä sitten vasta seuraavaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei vaimosi halunnut sinua pettää. Kyse ei ole sinusta. Tämän ymmärtäminen auttaisi toipumistasi. Voisin kuvitella, että jokainen, joka on joskus ollut syvästi rakastunut, voi ainakin jollakin tavalla ymmärtää vaimoasi. Valitettavasti näillä asioilla ei ole tekemistä järjen kanssa.

Olisitko todella halunnut, että vaimosi olisi jäänyt ja kuitenkin salaa aina kaivannut toista?

Tämä on ihan täyttä puppua. Tunteissa ei välttämättä ole järki mukana, mutta teoissa on. Kuten myös niiden tunteiden käsittelyssä. Ei rakastuminen ole mikään salamaniskuna taivaalta tapahtuva asia joka vie mukanaan ja pakottaa sinut tekemään asioita joita et halua. Rakkauskin kuolee jos sitä ei ruoki, ja se ruokkiminen on ihan täysissä järjissä tehty valinta.  Ja jos haluaa hypätä vieraisiin lakanoihin vaikka on suhteessa niin kyllä sitä haluaa myös pettää, valitettavasti nämä kun kulkevat käsi kädessä.

Aikuisten maailmassa on hieman enemmän harmaan sävyjä. Mahtoiko tuo ap:kaan sitä rakkautta ruokkia?

Mitä väliä sillä on? Ei se silti tee pettämisestä asiaa jolla "ei ole mitään tekemistä järjen kanssa" ja se vain tapahtui vaikka ei halunnut pettää.

Lukutaito. Tarkoitin, että rakastumisella ei ole tekemistä järjen kanssa. Ja onko sillä nyt todella niin väliä, onko seksiä ollut viime viikolla vai vasta tällä viikolla, kun on asian kertonut puolisolle?

Minä en ainakaan haluaisi olla miehen kanssa, joka on rakastunut toiseen naiseen. Jos näin on käynyt, parempi on, että liitto on siinä.

Ja se, että suhteet menevät joskus päällekkäin, on osittain väistämätöntä. On aivan inhimillistä, että vanhaa suhdetta ei kyetä heti lopettamaan.

Minusta toiseen rakastuminen on ihan eri asia kuin puolison pettäminen toistuvasti eri ihmisten kanssa ihan vain huvitukseksi. Tai se, että pidetään useita samanaikaisia suhteita ilman aikomustakaan ikinä kertoa puolisolle.

Ap:n vaimo rakastui toiseen, luultavasti itselleen sopivampaan mieheen, keräsi rohkeutta muutaman kuukauden ja jätti sitten miehensä. Ei se ole mitään törkeää käytöstä vaan elämää.

Lukutaito (ja kirjoitustaito) itsellesi vaan, pettämisestä tässä puhutaan (kuten sinunkin viestissäsi), ajatuksiasi en osaa lukea. 

Asialla ei kuitenkaan edelleenkään ole merkitystä, rakastunut tai ei, pettämisellä on tekemistä järjen kanssa, ja sitä ei tarvitse tehdä. Siitä huolimatta, että se on eri asia kuin huvikseen pettäminen, käytös on silti törkeää. Kun toiselle on luvattu uskollisuutta, niin sitten sen toiseen rakastumisen kanssa kärvistellään ja tuskaillaan selibaatissa, kunnes on rohkeutta käydä se keskustelu puolison kanssa, ettei tämä enää toimi. Se muuten sattuu aika paljon vähemmän kuin se, että toinen on elänyt kaksoiselämää jo hyvän tovin. Pelkkä rakastuminen on tunne, pettäminen on aktiivista toimintaa, valehtelua ja peittelyä.

Kuinkahan monta kertaa on käynyt niin, että pettämään on päätynyt ihminen, joka on ollut niin varma, ettei sitä voisi koskaan tapahtua? Että onkin käynyt omalle kohdalle rakastuminen väärään ihmiseen tai ainakin väärään aikaan? Yleensähän nämä hurskastelijat ovat ihmisiä, jotka eivät koskaan ole joutuneet itse todella koettelemaan moraaliaan. Ikinä ette ole itse joutuneet todelliseen kiusaukseen. Kuinka moni teistä tuomitsijoista on ollut tilanteessa, jossa varattuna ja perheellisenä tapaa elämänsä rakkauden?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei vaimosi halunnut sinua pettää. Kyse ei ole sinusta. Tämän ymmärtäminen auttaisi toipumistasi. Voisin kuvitella, että jokainen, joka on joskus ollut syvästi rakastunut, voi ainakin jollakin tavalla ymmärtää vaimoasi. Valitettavasti näillä asioilla ei ole tekemistä järjen kanssa.

Olisitko todella halunnut, että vaimosi olisi jäänyt ja kuitenkin salaa aina kaivannut toista?

Pettäminen on aina valinta. Ei se mene niin, että vahingossa lipsahti, ei myöskään naisen pettäessä. Eiköhän se nainen rakastanut puolisoaankin, ainakin avioliittoon mennessään? Vai onko se naisen rakastuminen toiseen ja pettäminen jotenkin sallitumpaa kuin miehen tehdessä niin?

No olisiko ap:n tuskaa jotenkin muka vähentänyt se, jos vaimo olisi ollut heti rehellinen ja harrastanut seksiä vasta jätettyään puolisonsa? Ei ap tässä pettämistä itke, vaan jätetyksi joutumista.

Parisuhde perustuu vapaaehtoisuuteen. Joskus kumppani ei enää haluakaan olla yhdessä syystä tai toisesta. Se on vain pakko hyväksyä.

Sukupuolella ei ole tämän kanssa mitään tekemistä.

Luemmeko me samaa aloitusta? Minun näytölläni lukee ensimmäisenä "Miten olette kokeneet petetyksi joutumisen?" jota seuraa teksti epäuskoisuudesta, arvista ja anteeksiantamattomuudesta. 

Joten juu, uskaltaisin väittää, että tilanne olisi vähän vähemmän tuskainen, jos vaimo olisi ollut rehellinen ja harrastanut seksiä vasta jätettyään puolisonsa. 

eri

Vierailija kirjoitti:

Kuinkahan monta kertaa on käynyt niin, että pettämään on päätynyt ihminen, joka on ollut niin varma, ettei sitä voisi koskaan tapahtua? Että onkin käynyt omalle kohdalle rakastuminen väärään ihmiseen tai ainakin väärään aikaan? Yleensähän nämä hurskastelijat ovat ihmisiä, jotka eivät koskaan ole joutuneet itse todella koettelemaan moraaliaan. Ikinä ette ole itse joutuneet todelliseen kiusaukseen. Kuinka moni teistä tuomitsijoista on ollut tilanteessa, jossa varattuna ja perheellisenä tapaa elämänsä rakkauden?

Olet oikeassa. En ole koskaan joutunut todelliseen kiusaukseen, koska minä en anna niin tapahtua. Otan etäisyyttä välittömästi ensimmäisen kipinän jälkeen, sillä vaalin avioliittoani. Sekin on katsos valinta katsella niitä muita vaihtoehtoja. Ja jos niin silti kävisi, minulla olisi edelleen valinta pitää housut jalassa kunnes saan edellisen liittoni päätökseen. En ole mikään eläin joka ei himoiltaan kykene ajattelemaan järjellä ja ottamaan myös muiden tunteet huomioon vaikean valinnan ja onnen tavoittelun edessä.

Kutsu vain hurskastelijaksi mutta kyllä minä pettäjät silti tuomitsen eikä rakkaus ole sen suurempi oikeutus kuin ystävyyskään sekstailla ympäriinsä silloin ollaan uskollisuutta luvattu yksiavioiseen suhteeseen jota ei olla vielä viety päätökseen.