Tunnustatko nirsoutesi deittimarkkinoilla?
Olen koulutettu, mutta syrjäytynyt mies. Kun katselen deitti-ilmoituksia, tajuan, ettei kukaan koulutettu nainen minua halua.
Silti en pääse nirsoudestani, vaan olen mieluummin yksin.
Muita samanlaisia?
Kommentit (8)
Ei se minuat ole nirsoutta, ettei halua parisuhdetta kenen tahansa kanssa. Mutta ehkä kannattaisi kuitenkin tosinaan harkita, että mitkä ne omat kriteerit haluaisi asettaa kumppanille ja täyttääkö niitä edes osaksi itse, tai kuinka helposti ne on täytettävissä.
Sinkkunaisista paistaa aina jotenkin epätoivo. Pariutuneet naiset on helpommin lähestyttäviä mukavampia.
Samat, koulutettu ja rahaa on. Ei tyhmä tai läski, saati feministi kiinnosta. Hommatkoon miesvihaajat jonkun muun. Mutta thaimaa, sinne taas tammikuussa.
Minkä nirsouden? Ei miehen etsiminen/löytäminen/valitseminen itselleni ole mitään listojen tekemistä. Kyse on kahden ihmisen välisestä kemiasta. Jotain kriteerejä on kuten että en elätä ketään ja ei saa olla rikollinen, muuten olen kyllä ihan tunteiden vietävissä ja niin sen mielestäni pitääkin olla.
Vierailija kirjoitti:
Samat, koulutettu ja rahaa on. Ei tyhmä tai läski, saati feministi kiinnosta. Hommatkoon miesvihaajat jonkun muun. Mutta thaimaa, sinne taas tammikuussa.
Itsehän tuota olet naisvihaaja.
Juu en ole huolinut esim. sellaista paikallista miestä joka on leveysmitaltaan suurempi kuin pituusmitaltaan - ja nyt puhun vartalosta - ja käyttäytyy oudosti lönkötellessään tuolla kaduilla ja bussipysäkeillä.
Ihan oikeasti ansaistsisin parempaa.
En ole enää vuosiin ollut "deittimarkkinoilla", mutta jos se oli nirsoutta, etten jatkanut tutustumista miehiin, joiden kanssa kemiat eivät kohdanneet (en kokenut ihastumisen tunnetta), niin sitten olin nirso. Enkä kadu.
Mieluummin yksin kuin teen valtavia myönnytyksiä puolison suhteen. Niin se vain menee. En halua enää, että prinssistäni paljastuukin yhtäkkiä sammakko.