Lue keskustelun säännöt.
Kirjoita minulle jotain kaunista!
12.09.2022 |
Minua pelottaa, ruoka ei maistu, en varmaan saa unta, ahdistaa niin paljon, että tekis mieli paeta ulos asunnosta. Mieli pyörii ympyrää ja rauhaa ei ole.
Kommentit (44)
Lue runoja, esim. Elvi Sinervon Vihreä sulka:
.
Olin murheellinen.
Olin kovasti murheellinen.
Ja päällä kärsivän sydämen
oli syvien vesien paino.
.
Oli kukatkin kuihtuneet.
Ja tähdet ja aurinko taivaalta varisseet.
Ja maailman poskia pitkin juoksivat kyynelveet.
Ja tuntui niin turhalta elää täällä,
.
kun linnut, eilen laulaneet ihanasti,
nyt itki ne kaikki tai vaikeni kammottavasti,
ja tyhjyys ulottui mullasta pilviin asti.
Jo toivoin, että en olisi syntynytkään.
.
Tuli polkua pitkin poikanen,
tuli toivo sulkahattuinen.
Se luokseni tuli, ja silmissä sen
oli kaikkien poutapäivien paiste.
.
Kun se katsoi ja nauroi, niin naurullaan
sai kaiken se hyväksi päällä maan.
Eikä murhetta ollutkaan.
Ilo vain, ja ruohon laulu, ja lintujen hupainen lento.
.
Ja se minulle virkkoi: lähdetään.
Se vaelsi pohjaa päin, minä etelään.
Mutta vihreän sulkansa jätti se minulle lähtiessään.
Nyt, ihmiset, nauran elämäni loppuun asti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin kuin aalto uittaa aallon
yli valtameren,
niin selviydymme mekin
toinen toisiamme tukien.
- Risto Rasa-
Aloittajan kanssa mörkö tahtaa panna, jalalla koreasti, ei kikkelillä raivoisasti. Mörkö ja ap teellä laskevan ilta-auringon värjäämällä terassilla.
Olet todella kaunis, elät vain yhden kerran <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huomenna voit hakea apua.
Aina on huominen vaikka tänään pelottaa.
Ajattelen sinua. Nyt.
Ajattelen sinusta kaikkea hyvää.
Monet muutkin ajattelevat sinusta hyvää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Myötämielinen kirjoitti:
Lue runoja, esim. Elvi Sinervon Vihreä sulka:
.
Olin murheellinen.
Olin kovasti murheellinen.
Ja päällä kärsivän sydämen
oli syvien vesien paino..
Oli kukatkin kuihtuneet.
Ja tähdet ja aurinko taivaalta varisseet.
Ja maailman poskia pitkin juoksivat kyynelveet.
Ja tuntui niin turhalta elää täällä,.
kun linnut, eilen laulaneet ihanasti,
nyt itki ne kaikki tai vaikeni kammottavasti,
ja tyhjyys ulottui mullasta pilviin asti.
Jo toivoin, että en olisi syntynytkään..
Tuli polkua pitkin poikanen,
tuli toivo sulkahattuinen.
Se luokseni tuli, ja silmissä sen
oli kaikkien poutapäivien paiste..
Kun se katsoi ja nauroi, niin naurullaan
sai kaiken se hyväksi päällä maan.
Eikä murhetta ollutkaan.
Ilo vain, ja ruohon laulu, ja lintujen hupainen lento..
Ja se minulle virkkoi: lähdetään.
Se vaelsi pohjaa päin, minä etelään.
Mutta vihreän sulkansa jätti se minulle lähtiessään.
Nyt, ihmiset, nauran elämäni loppuun asti.
Oi, kiitos, tämä oli upea. Runot tosiaan luo mielenrauhaa samoin hyvä kirja. Kaikkea hyvää sinullekin!
Toivon sinulle kaikkea hyvää ja rauhallista yötä. Et ole yksin, meitä on muitakin. Lue vaikka Aleksis Kiven runo Oravan laulu, niin kaunista ja koskettavaa ei voi kirjoittaa kukaan joka ei todella olisi itsekin kokenut kovia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toivon sinulle kaikkea hyvää ja rauhallista yötä. Et ole yksin, meitä on muitakin. Lue vaikka Aleksis Kiven runo Oravan laulu, niin kaunista ja koskettavaa ei voi kirjoittaa kukaan joka ei todella olisi itsekin kokenut kovia.
Kaunis kiitos, runot tosiaan auttaa, nyt alkoi itkettää. Olen pelännyt koko päivän ja nyt ilta ja yö ahdistaa. Toivottavasti huominen on meille parempi. Hyvää Yötä!
Kutsuin lähes satavuotiaan naapurini grillaamaan kanssamme. Oli tyyni kesäpäivä ja naapurini sanoi: "On tyyni nyt, ei tuule nyt, on tuulikin jo tyyntynyt." Se oli mielestäni kauniisti sanottu. Kirjoitin sen googleen ja huomasin sen olevan vanhan värssyn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikka minä vaeltaisin pimeässä laaksossa, en minä pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani.
POUTAPÄIVÄ
.
Pääskyjen viserrys poutaisella taivaalla.
Pihlajanoksan varjo aitan seinällä.
Ruskettuneet lapset marjaropeineen.
Niityllä torkkuva hevonen,
takanaan säihkyvä ulappa.
Sitä kaikkea ei voi kyllikseen katsella.
Tuntee olevansa kyllin pieni
ollakseen varma ja levollinen.
Tuntee olevansa tarpeeton
tarpeettomassa maailmassa,
jota aurinko paistaa.
Tuntee elämän
niin lapsekkaan avuttomana
haparoivan, kompastelevan
kapealla laudalla, kahden tyhjyyden välissä.
.
Oi aurinko kuinka se paistaa!
Maa heilimöi,
pääskyt livertävät,
meri säihkyy,
pihlajanoksan varjo keinuu edestakaisin aitan harmajassa seinässä.
.
Oi elämä, ei mitään turhempaa,
ei kipeämpää, ei kauniimpaa.
Oi kuolema, ei mitään lempeämpää.
.
Aaro Hellaakoski
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jokaisen ihmisen sydämessä on kauneuden kieli, joka värähtää oikeasta kosketuksesta, kunhan vain aina löytäisimme oikean tavan kosketella kunkin syvintä kieltä.
Kiitos teille kaikille, nyt silmäni ovat punaiset kuin tomaatit, onneksi kukaan ei näe, mitä täällä itsekseni pillitän. Sydämen lämpöä syksyynne!
Tekoäly teki tämmöisen.
I have no peace about writing something about missing him, but I do need to come to terms with him not being here and the anger and blame I feel.
I am worried that his death will follow me.
I want to run away from him and if he ever comes into my path, I will hate him.
I'm afraid that he will follow me and I'm afraid to run away from him.
In 4 days it will be four years since he died.
For those of you who have lost someone you love in this way, you know how difficult this time is.
Sometimes it's a relief to have the empty space in your heart, but other times, the empty space feels like a gaping hole.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos teille kaikille, nyt silmäni ovat punaiset kuin tomaatit, onneksi kukaan ei näe, mitä täällä itsekseni pillitän. Sydämen lämpöä syksyynne!
Toivottavasti huomenna on parempi päivä.
Vierailija kirjoitti:
Futarikundin takapuolireikä!
M 32
Yrjö.
Fjällräven kånken?