Miten miehet kiusaavat toisiaan työpaikalla?
Kuinka yleistä se on? Kiusaavatko vähemmän kuin naiset?
Kommentit (22)
Sellaista hyväntahtoista vinoilua voi olla mutta ei kiusaamista.
Me keskitytään töiden tekoon.
-Mies-
Samoilla tavoilla kuin kouluaikoinaan. Toiminta on tietenkin paremmin peiteltyä.
Vierailija kirjoitti:
Me keskitytään töiden tekoon.
-Mies-
Kumpa naiset tekisivät samaa. Naiset puhuvat pahaa ja juoruavat selän takana. Olen hoitoalalla ja jopa siivoajat sekaantuvat. Miksei siivoajat vain voi siivota.
Kyllä kiusaavat ja osaavat olla todella julmia ja kieroja. Juoruavat myös minkä ehtivät. Myytti tai harvinaisuus on miesvaltaisen alan rento ja reilu työilmapiiri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me keskitytään töiden tekoon.
-Mies-
Kumpa naiset tekisivät samaa. Naiset puhuvat pahaa ja juoruavat selän takana. Olen hoitoalalla ja jopa siivoajat sekaantuvat. Miksei siivoajat vain voi siivota.
Kyllä miehetkin puhuu pahaa ja juoruaa.
Puhuvat pahaa, liioittelevat toisten virheitä. Valtapeliä. Kuka tuntee kenetkin. Vinoillaan myös päin naamaa esim isosta mahasta, tai muista ulkonäköseikoista.
Ainakin jos omien kouluaikojeni ns kiusaajamiehiä mietin niin eihän niistä juuri kukaan edes ole töissä. Päihteiden väärinkäyttäjiä, yksi tais istua linnassa, joku taisi olla jo menehtynyt. En nyt tiedä kuinka yleistä mutta harvemmin kyllä varsinaista miesten välistä kiusaamista näkee enää työelämässä
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kiusaavat ja osaavat olla todella julmia ja kieroja. Juoruavat myös minkä ehtivät. Myytti tai harvinaisuus on miesvaltaisen alan rento ja reilu työilmapiiri.
Mitä he tarkalleen tekevät?
piilovittuilua jos joku on tyhmä tai vähemmän koulutettu, homottelu. välttely, seläntakana puhuminen, tosin välillä ihan ansaittu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kiusaavat ja osaavat olla todella julmia ja kieroja. Juoruavat myös minkä ehtivät. Myytti tai harvinaisuus on miesvaltaisen alan rento ja reilu työilmapiiri.
Mitä he tarkalleen tekevät?
Mitä tekevät? Pilkkaavat ja naureskelevat muita esimerkiksi ulkonäön takia, puhuvat pahaa, mustamaalaavat esimiehelle, syrjivät jne. Ihan sitä tavallista kiusaamista, jopa lapsellista, vaikka ainakin meillä kyse ihan koulutetuista ihmisistä.
Minun entisellä työpaikallani jouduttiin ottamaan työsuojelupiirin asiantuntemus avuksi työpaikkakiusaamisen selvittelemisessä. Kiusaajina oli kahden miehen ja kahden naisen ryhmä, joka ajoi monta konttorityöntekijää burn out -saikulle yksi toisensa jälkeen. Kiusaamisen keinoina oli työnteon haittaaminen (ei toimitettu viestejä, tehtiin pieniä virheitä muiden työntekijöiden asiakastietoihin, tipautettiin muiden tavaroita roskikseen ja puhuttiin pahaa kiusaamisen kohteista firman asiakkaille yms.) ja se perinteinen huomiotta jättäminen, joka on jo hiekkalaatikolta tuttu ilmiö. Kiusaajat alkoivat ajan mittaan uskoa olevansa toimitusjohtajan yläpuolella, ja tässä vaiheessa asiaan puuttui sekä konsernijohto että työsuojelu.
Firmassa oli myös ulkomaalainen mies, joka freelancerina oli hyvä työntekijä, mutta heti saatuaan vakituisen paikan teki täyskäännöksen. Hän pääasiassa mustamaalasi konttoriväkeä freelancereille ja freelancereita asiakkaille. Hän oli hyvin tehokas manipuloija, joka käytti jopa kyyneliä saadakseen tahtonsa läpi.
Olen työskennellyt kymmenissä firmoissa ulkopuolisena palveluntarjoajana jopa vuosia ja nähnyt kaikenlaista. Sukupuolikysymystä ei kiusaamisesta kannat tehdä, koska kaikilta se onnistuu.
Vierailija kirjoitti:
Sellaista hyväntahtoista vinoilua voi olla mutta ei kiusaamista.
Hyväntahtoisen ja pahantahtoisen vinoilemisen raja on aika epämääräinen. Suoranainen v*ttuileminen peitetään veljelliseksi naljailemiseksi, ja kun asia otetaan puheeksi, ollaan ihan viattomia ja tietämättömiä pikkupoikia.
Muistaako joku muuten vielä palomieslakon, jonka edellä ja aikana työpaikkakiusaaminen sai hengenvaarallisia sävyjä?
Vähätellään ammattitaitoa, vittuillaan ruumiinpiirteistä, varsinkin lihavuudesta/lyhyydestä. Jos mokaa, niin ikinä ei unohdeta, vaan keksitään oikein liikanimiä mokan perusteella, ja vuosia myöhemminkin uudet työntekijät luulevat että se on varsinainen lempinimi josta kohdekin pitää. Jos sanoo jotain näihin vastaan, niin siitä se riemu vasta repeää. Arvostellaan työkaverin vaimon ulkonäköä/luonnetta. Jne.
Ei suostuta työpariksi, ei suostuta antamaan tarvittavaa infoa työtehtävistä, kun tulee sosiaalitiloihin, niin tulee hiirenhiljaista vaikka käytävälle kuului vielä remakka.
Yleensä yksi, tai kaksi päsmäröi kiusaamista ja muut hekottelevat vieressä kun pelkäävät "kingiä" vielä aikuisenakin.
M42
Vierailija kirjoitti:
Vähätellään ammattitaitoa, vittuillaan ruumiinpiirteistä, varsinkin lihavuudesta/lyhyydestä. Jos mokaa, niin ikinä ei unohdeta, vaan keksitään oikein liikanimiä mokan perusteella, ja vuosia myöhemminkin uudet työntekijät luulevat että se on varsinainen lempinimi josta kohdekin pitää. Jos sanoo jotain näihin vastaan, niin siitä se riemu vasta repeää. Arvostellaan työkaverin vaimon ulkonäköä/luonnetta. Jne.
Ei suostuta työpariksi, ei suostuta antamaan tarvittavaa infoa työtehtävistä, kun tulee sosiaalitiloihin, niin tulee hiirenhiljaista vaikka käytävälle kuului vielä remakka.
Yleensä yksi, tai kaksi päsmäröi kiusaamista ja muut hekottelevat vieressä kun pelkäävät "kingiä" vielä aikuisenakin.
M42
Ja omasta mielestä tietysti "keskitytään työntekoon".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellaista hyväntahtoista vinoilua voi olla mutta ei kiusaamista.
Hyväntahtoisen ja pahantahtoisen vinoilemisen raja on aika epämääräinen. Suoranainen v*ttuileminen peitetään veljelliseksi naljailemiseksi, ja kun asia otetaan puheeksi, ollaan ihan viattomia ja tietämättömiä pikkupoikia.
Muistaako joku muuten vielä palomieslakon, jonka edellä ja aikana työpaikkakiusaaminen sai hengenvaarallisia sävyjä?
Joskus se on oikeasti tarkoitettu hyväntahtoiseksi mutta tulkitaan silti pahantahtoiseksi koska monilla on negatiivisiä kokemuksia taustalla.
Kiusaaminen ei tosiaankaan ole sukupuolikysymys, mutta se on luonnekysymys.
Arvion mukaan vain 20-30% ihmisistä pystyy toimimaan oman terveen arvostelukyvyn mukaisesti, ovat niin sanotusti tervehenkisiä aikuisia. Terve ihminen ei kiusaa, eikä mene kiusaamiseen mukaan.
Yli puolet lajitovereistamme eivät pysty toimimaan itsenäisen ajattelun mukaisesti, vaan menevät mukaan ryhmäajatteluun. Tervettä kiusaaminen ei ole, eikä hyväksyttävää. Kiusaaminen tulee myös erittäin kalliiksi firmoille ja yhteiskunnalle, puhumattakaan inhimillisestä haitasta.
En oo juurikaan nähnyt.