Tulisiko erityislahjakkaan lapseni saada koulussa erityisopetusta

Onko lapsesi myös luokanopettajansa mielestä erityislahjakas oppilas ? Minkälaisen todistuksen lapsi on saanut ? Eikö teillä ole ollut vanhempainiltoja/vanhempainvartteja tms. tapaamisia, joiden aikana myös opettajan kanta lapsen lahjakkuuteen olisi tullut jo ilmi...

erityisopetusta vaativat ensin hoidettua

kaikkien erityisoppilaiden ominaistaipumukset tulisi huomioida.



Jos koulu tuntuu joko kokonaisuutena tai jonkni aineen osalta sellaiselta, että haasteet ovat liian helppoja, niin luonnolisesti tulisi koululaitokset vähentää turhautuneisuutta, yksinäisyyttä, syrjäytymistä ja muita mahdollisia lieveilmiöitä, joita kouluuun pakotettu voi kokea tällaisessa tilanteessa.



Erityisopettajalle ja lisää tehtäviä, sekä haasteellisus tason nosto olisivat oikeita vihtoehtoja.



Luonnollisesti luokallejäämisen vastakohtana voisi olla joko kokoluokka tason nosto, tai joidenkin aineiden osalta ylemmän luokkatason oppimäärän opiskelu.

ostamani lisätehtäväkirja, jota lapsi tekee. Koululla ei ole varaa ylimääräisen kirjan ostamiseen, joten sovimme, että minä vastaan kustannuksista ja opettaja opettamisesta. Käytännössä systeemi menee niin, että lapsi tekee oman luokkansa kanssa samaan aikaan itsenäisesti uusia asioita ja opettaja tarvittaessa ohjaa.

Matematiikassa lapsi tekee nyt kuudennen luokan tehtäviä, vaikka on viidennellä.

että omat ongelmansa tulee siitäkin, jos hyppää jonkin luokan yli. On tietysti uudet kaveritkin, mutta eihän esim. tiedollisesti superlahjakas ole välttämättä sosiaalisesti sellainen. Eikä murrosiässä ole kiva, jos muut alkaa kehittyä reilusti aikaisemmin.

siis kutoslk:n tehtäviin viitosella. Vasta lukion laaja matikka antaa haastetta normaaliälyiselle.

Sinänsä olen sitä mieltä, että ERITYISlahjakkaita(kin) tulee ojata ja tukea, että saadaan kapasiteetti käyttöön eivätkä turhaudu.

lukee kirjoja ja muistaa niistä asioita erittäin hyvin, tietokirjallisuus kiinnostaa, englanti ja matematiikka sujuu kuin vettä vaan, äidinkielen aineet vastaavat aiheiltaan isomman lapsen sisältöä-osaa vertailla ja spekuloida kirjoitatessaan. Yleistieto runsas , vastaa luokkatason opittavia asioita esim. maantieto.

Soittaa viulua ja harrastaa taitovoimistelua,on pikku vanha. kaikki aineet 10 tasoa.

tasonsa mukaisesti haasteita. Näin tekee hyvä ja asiantunteva opettaja!



T: opettaja, joka huomio oppilaidensa tasot ja pitää itseään hyvänä opena ;)

oppi itse lukemaan 4-v, luki alle kouluikäisenä päivät tietosanakirjoja ja yleistieto sen mukainen. oppi 10-v tietokonehommissa englannin, jota puhui jo lukiossa kuin natiivi. kirjoitti 6 L ilman ponnisteluja..

on harvinaista

mutta ala-asteen tehtävät helppoja , eli tehty ns keskivertolapsen mukaan

omani oppi lukemaan, laskemaan, kirjoittamaan 4v

kouluun meni normaalisti ja sai koulusta lisätehäväkirjoja matikasta, äidinkielestä eli siihen eri lukukirjan ja tehtäväkirjan yms lisämonisteita ja tehtäviä



hyvin meni ja puuhaa riitti ja oli hyvä, pärjäs kokeissa ja sai hyvät arvioinnit ei siis turhautunut tms

ylioppilaaksi kirjoitti erityispainotteisesta lukioosta hyvin arvosanoin todella vähällä lukemisella, samalla harrastaen joka ilta eri instrumentien soiittoa, eli oli myös harjoiteltava niitäkin,

eli ei se tarkoita etttä lapsi olisi nero jos ala-asteella on muita fiksumpi ja nopeampi oppimaan



keskustele open kanssa ja tehkää lisätehtäviä niitä kyllä löytyy, jA ottakaa illoiksi lapselle harrastuksia, kun ei tartte läksyjä tehdä

ja ennenkaikkea nauttikaa kun saatte olla yhdessä enempi, kun ei lapsen tartte olla nenä kirjoissa kiinni kaiken aikaaa

kuka on erityislahjakas ja kuka ei? Lapseni sai eskarissa matemaattisten ja kielellisten kykyjen arvioinnissa huippupisteet, mutta tietysti on taas niitäkin, jotka ovat vielä älykkäämpiä. Joka tapauksessa toivon, että pojalle riittäisi koulussa haasteita (kuten tietysti eskariopekin sanoi), mutta eikö kaikki ole eri tavalla älykkäitä ja lahjakkaita? Tuntuu, että on olemassa superlahjakkaat ja -lahjattomat, välillä vain harmaata massaa. Miksei mun lapsuudessa puhuttu neroista, vaikka kai niitäkin silloin oli? Samaa koulua ne kävi kuin muutkin.

viitosluokan oppilaista ei opi sitä omankaan luokka-asteensa matematiikkaa, saati kuudennen luokan asioita itse kirjoista opiskellen.



Poikani ei osallistu lainkaan historiantunneille, koska suoritti koko yläkoulun historian viime kesänä tenttimällä ja tekee tällä hetkellä tutkielmaa sotastategioiden eroista 1800- ja 1900-luvuilla.

viitosluokan oppilaista ei opi sitä omankaan luokka-asteensa matematiikkaa, saati kuudennen luokan asioita itse kirjoista opiskellen.

Poikani ei osallistu lainkaan historiantunneille, koska suoritti koko yläkoulun historian viime kesänä tenttimällä ja tekee tällä hetkellä tutkielmaa sotastategioiden eroista 1800- ja 1900-luvuilla.

jos esim lapsi saa jatkuvasti kaikesta täydet pisteet läksyjä vilkaisematta, voi olla ettei koulussa opi ainakaan työntekoa, vaan hänestä tulee alisuoriutuja



Vaikka sinun lapsesi tietysti on oikeastaan vähintään yhtä lahjakas, koska Suomessa kaikki on tasapäisesti tasalahjakkaita, jos joku ei ole, pitää kiireesti nujertaa

viitosluokan oppilaista ei opi sitä omankaan luokka-asteensa matematiikkaa, saati kuudennen luokan asioita itse kirjoista opiskellen. Poikani ei osallistu lainkaan historiantunneille, koska suoritti koko yläkoulun historian viime kesänä tenttimällä ja tekee tällä hetkellä tutkielmaa sotastategioiden eroista 1800- ja 1900-luvuilla.

En väitä lastani erityislahjakkaaksi, mutta pohdin näitä asioita, kun poika meni ekaluokalle. Osasi jo ennen eskaria lukea sujuvasti, laski vaikeita laskuja jne. Pelotti, että alkaa suhata koulussa turhautuessaan omiaan. Pelkäsin turhaan. Poika on yhdysluokalla, ja tuntuu sivukorvalla oppivan myös kakkosluokan asiat, mutta opettajalla on myös riittävästi touhua ja mielekästä tekemistä näille taidoissaan jo edistyneemmillekin.

että olisihan se hienoa. Tajuan kuitenkin resurssien riittämättömyyden enkä ole vaatinut lapselleni erityiskohtelua.



Alkuopetuksessa 1 ja 2 luokilla sai paljon lisätehtäviä + pulpettikirjoja joita lueskeli tunneilla kun muut opetteli aata ja ympyrää.