Minkälaiset suhteet teillä on sisaruksiinne?

että mulle ei tuo oman suvun seura tee yhtään hyvää. Tää päivä oli just sellanen, että puhuin kahden sisarukseni ja äitini kanssa, ja kaikilta sai kuulla jotain kurjaa: Yks kitisi: "Ei me tiedetä milloin ehdittäis teille kylään", toinen latisti: "Et sä osaa sitä yhtä juttua kun ei mekään" (vaikka se juttu sattuu olemaan mun ammatti) ja kolmas puhui muuten vaan typeriä olettaen, että kun heidän lapsi on tällanen ja tällanen, niin kaikki lapset on.



Ei siis mitään järkyttävän loukkaavaa tai muuten haitallista juttua ollut. Mutta jotenkin kaikkien suusta tulleista jutuista mulle jäi vain vaivaamaan tuollaiset typeryydet. Joten aloin tässä illalla miettimään, että miksi mun pitäisi edes pitää mitään kohteliasta kummempia välejä sukulaisiin, kun minä vaan ärsyynnyn ja ahdistun niiden seurassa.

Siskon kanssa olen läheisempi kuin veljeni kanssa, mutta on meillä veljenkin kanssa ihan hyviä keskusteluja. Emme ole siskon kanssa toistemme uskottuja, siihen on ystävät, mutta etenkin sama elämäntilanne (kotiäiti, pikkulapsia) ja vanhenevat vanhempamme yhdistää. Tapaan sisaruksiani erittäin harvoin, koska asumme kaukana toisistamme, mutta tietty läheisyys on aina olemassa ja "olemme aina osa toisiamme".

Toisen kanssa olen läheinen ja toisen kanssa tulen tarvittaessa juttuun ja välillä taas otetaan yhteen oikein kunnolla.

Eilen mua ärsytti kun fb:eessä kirjoitti mun seinälle aika henkilökohtaista asiaa meidän perheestä. Olis tehnyt mieli ottaa puhelu samantien siihen suuntaan ja antaa kunnon palaute, hillitsin itseni ja annoin vaan olla. Silti vieläkin ketuttaa asia.

Toista veljeä suorastaan inhoan, enkä ole ainoa meistä sisaruksista joka on sen kanssa napit vastakkain.

Mä en ole pahemmin tekemisissä sen kanssa, sukujuhlissa välillä nähdään, vanhemmilla käydään eri aikaan, en tosiaan lähden samaan aikaan sen kanssa mihinkään vapaaehtoisesti istumaan ja oleilemaan. Jo pelkkä ajatuskin ahdistaa!

suhde on hyvä ja mutkaton. Sillä tavalla välitön ja läheinen, että pitkäaikaisin ja paras ystäväkin on siskoon verrattuna kaukainen.

toisten kanssa olen enemmän tekmisissä kuin toisten mutta kaikkia rakastan samalla tavalla, ja he sen tietävät. Vaikka kaikki olemme todella erilaisia ihmisiä ja osa on sisko ja velipuolia, mutta ihan yhtä rakkaita kuin ne kokosiskot ja kokoveljetkin. Emme tee mitään eroa.

Minulla on yhteensä 5 veljä ja 2 siskoa.

Oli mun äirellä.Kenenkään kans en oo vielä tapellu,meinaan sisaruksieni kanssa vaik ikää on yli 60v. Niin ja sisarukset elää vieläkin kaikki.

Oli mun äirellä.Kenenkään kans en oo vielä tapellu,meinaan sisaruksieni kanssa vaik ikää on yli 60v. Niin ja sisarukset elää vieläkin kaikki.

Kaikki on kai kirkosta eroneita,eikä kannata mitää uskon suuntaa, Ehkä lähimäisen rakkautta,Jos ei satu veteleen naapuria turpiin. Se on niin että useampi lapsi kasvattaa toiset, Ne perheen ainoot on tosi surkeita,kun eivät mailmasta mitään tiedä.Vaikka luuleevatkin.

yhteen läheisemmät, mutta välillä käy hermoon hirveä takertuminen, yhteen viileät, koska hän pomottaa koko ajan ja sekaantuu kaikkeen (isosisko, yllättäen). Viimeisen kanssa on sillä lailla rasittavaa, että haluaisi kovasti kyllä olla lasteni kanssa, mutta kuulemma inhoaa minua ja miestäni. Kiukuttelee sitten jatkuvasti asian takia.