Lue keskustelun säännöt.
Elämä muuttui hetkessä täyskaaokseksi, millä tästä selviää?
07.08.2022 |
Yritin psyykata itseäni tähän etukäteen mutta ei siitä tunnu olevan mitään hyötyä. Tilanne on se, että viikko sitten aloitin uuden työn ja 2-vuotias poikani, jota olen hoitanut kotona tähän saakka, meni päivähoitoon. Ensinnäkin ero lapsesta on ollut todella kamalaa. En tiennyt, että voin tuntea fyysistä kipua olla erossa lapsesta. Poika ei nuku päiväkodissa päiväunia ja huutaa kaikki illat kotona. Herää monta kertaa yössä huutamaan, tätä ei ole tehnyt koskaan ennen. Menee silti uteliaana ja iloisena aamulla päiväkotiin.
Aloitin työssä, joka on täysin uusi minulle, kaikki aivan uutta. En ole saanut kunnon perehdytystä ja ahdistaa ihan hirveästi. Kaikilla on kamala kiire, edeltäjä kertoi, miten ei ehtinyt koskaan tehdä kaikkea ja painoi töitä sunnuntai-iltaisinkin ilman palkkaa. Ihan hirveää kuulla tuollaista, varsinkin kun ero lapsesta jo painaa henkisenä kuormana niin paljon, että välillä on töissäkin pitänyt käydä keräilemässä itseäni kasaan. Lisäksi minulle sanottiin rekryvaiheessa, että etäpäiviä saa tehdä ja työajat ovat joustavat. Tämän turvin uskalsin ottaa paikan vastaan, nimittäin lähityöpäivinä lapsi joutuu olemaan 10 tuntia hoidossa. Mielestäni aivan liian kauan ja siksi etätyömahdollisuus oli ihan must minulle, ne kun lyhentävät pojan hoitopäivää yli kahdella tunnilla. Nyt kuitenkin oli heti puhetta, että siirrytään lähityöhön ja etätyö on poikkeus. Olen aivan kauhuissani.
Olen ollut koko viikonlopun jo ahdistunut tulevasta viikosta. Eniten ahdistaa työn hurja määrä ja työpäivien pituus lapsen hoidon kannalta. Mieheni tekee reissutyötä ja lapsen hoitoajat riippuvat 90% minun työajoistani.
Lisäksi aakut ovat uskomatonta sekoilua että päästään lähtemään ja poika ei suostu syömään hoidossa, joten pakko ruokkia hänet kunnolla ennen lähtöä. Se vie aikaa kaiken muun lisäksi ja olen ihan poikki toimistolle päästyäni. Pakko laittaa myös itseni valmiiksi ja työmatka kestää melkein tunnin.
Mitä teen? Olen jo tämän viikon aikana hakenut muita, osa-aikaisia töitä ihan paniikissa. Mitä ratkaisuja tässä tilanteessa oikein on? Onko 10 tunnin hoitopäivä 2-vuotiaalle liian pitkä vakituisesti? Minusta on.
Kommentit (90)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lopeta työt sillä perusteella, että ei ole sitä, mitä on luvattu. Lapsen toinen huoltaja ei ilmeisesti ole lainkaan kuvioissa, mutta olisiko sinulla ketään sellaista läheistä, joka voisi edes vähän osallistua?
Älä kuitenkaan luovu hoitopaikasta vaan yritä sopia osa-aikainen hoito.
Laita lapsesi iltaisin nukkumaan aikaisemmin hoitopäivien jälkeen. Ei sitten ehdi väsyä liikaa. Erikoista tuo, että ei hoidossa nuku kun yleensä ongelma on päinvastainen, eli nukkuu liikaakin.
Eikö lapsen isä voi helpottaa tilannetta mitenkään?
Uusi väliaikainen työ äkkiä ja sit etsit mieleisempää pikkuhiljaa.
Yölevottomuus/kauhukohtaukset johtuivat päiväkodin ärsyketulvasta ja kestivät meillä ikävuodet 2-4 v. Ja päiväkotipäivät olivat n. 8 h.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joten ottaisin puheeksi töissä, että jos etätyö ei onnistu, niin työ ei vastaa sovittua.
Ala tekemään osittaista päivää, lyhennät päivän 80% tai 60%, tai vastaavasti lyhyempää viikkoa. Sitten haet kelalta siihen vielä joustavaa hoitorahaa! Näin minä teen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt vaan syvä uloshengitys.
Oot selvästi nyt niin tilanteeseen kietoutunut. Siksipä tässä sulle ulkopuolisen näkökulma:
Lapsellasi on vasta alkanut uusi tilanne. Se kyllä rauhoittuu! Lapsi tottuu päivähoitoon ja saa kavereita. Sitten alkaa ruokakin maistua ja illat rauhoittua. Sinun stressi varmasti näkyy ja tarttuu lapseen ja siksi voi oireilla kotonakin. Tärkeää yhdessä viettää aikaa ja säännölliset iltarytmit.
Töistäsi. Sinä teet sen minkä ehdit ja sen minkä osaat etenkin jos et saa perehdytystä. Se on työnantajan ongelma, jos työntekijällä on niin paljon töitä että ne jää tekemättä. Teet sen minkä voit ja palkka juoksee, se on tärkeintä. Lisäksi saat siitä cv merkinnän ja kokemusta ja voit rauhassa etsiskellä sitten parempaa työtä.
Tiedän, että on vaikea olla stressaamatta töissä, koska moni on niin tunnollinen. Mutta se on vaan pakko opetella ajattelemaan "hälläväliä". Muuten stressaat itsesi hautaan. Etätöitä sinulle oli luvattu, joten rohkeasti vaan esimiehelle siitä sanot ja koska se edelleen on sallittua niin otat niitä etätyöpäiviä tarpeen mukaan.
Tilanne ei ole niin huono kuin vaikuttaa. Ja saat varmasti muitakin töitä jatkossa, joissa vaikka lyhyempi työmatka.
Mikä tuossa työssä on se että kannattaa jatkaa? Ei ne lupaukset pidä jatkossakaan jos valheella saatu työntekijä. Tuskin saat osaria/omia ehtoja sieltä kun ovat jonkun saaneet palkattua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos kommenteista. Olen ollut tosiaan vasta viikon tuolla töissä joten en varmasti saa vähennettyä työaikaa 80% tai 60%. Se olisikin hienoa ja ratkaisisi asiaa. Mutta kun vastuullani olevia töitä ei ehtinyt ennen minua tehdä niin tuskin ehdin nytkään ja vastuualueet ovat tiukat, ei ole ketään muuta joka näitä voisi tehdä enkä toistaiseksi osaa edes niitä tehdä. Tämä ei vastaa muutenkaan omaa osaamisaluettani. Otin työn vastaan, kun ajattelin, että yhteiskuntskelpoisuuteni on siitä kiinni, että en jää kotiin työttömäksi kun lapsi menee hoitoon. Miten tyhmästi ajattelin! Lapsi on mulle tärkeintä maailmassa. Silti jos lopetan työn nyt, menetän ansiosidonnaisen työkelpoisuuden, saan karenssin ja se on taas taloudellinen katastrofi. Edellinen työni oli unelmatyö, mutta määräaikaisena päättyi juuri kun äitiyslomani aikoinaan alkoi.
Turvaverkkoa ei ole (tai on satojen kilometrien päässä eikä sitä kiinnostele kauheasti) ja lapsen isä tosiaan tekee reissutyötä, viikot ovat ikävä kyllä minun vastuullani. Hänellä on toisinaan vapaita, jolloin lapsi on kotona mutta niitäkin on vain muutamia kuukaudessa.
Aion kysyä tuosta etätyöasiasta. Sekin auttaa hieman. Silti jos menen toimistolle, olen siellä 8 tuntia ja matkat päälle tulee siitä 10 tuntia hoitopäivän pituudeksi. Ja ihan Helsingin sisällä tämä, juoksen kävelyosuudet että edes muutaman minuutin saa nipistettyä.
Poika on herännyt viikolla joka aamu nyt neljän jälkeen, ei kauheasti aikaisemmin tohtisi nukkumaan laittaa ettei tuosta pahene.
Ahdistaa ihan infernaalisesti tämä tuleva viikko. En voi uskoa, miten vielä koko heinäkuu oli ihanan leppoisaa, elämä hymyili ja sujui, poika ei kitissyt oikein mistään ja nukkui hyvin. Nyt olen itse aivan nääntynyt väsymyksestä, stressistä ja huolesta. Puhumattakaan siitä mitä lapsi päässään pyörittelee.
Ap
Se piti vielä lisätä, että tämä on paperilla mahtava työnantaja, se lienee (surkean) palkan lisäksi ainoa syy miksi jotenkin haluaisin luovia tässä. Muita töitä katson koko ajan mutta millähän niihin pääsee livahtamaan haastatteluun, jos sellaisia eteen tulee.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uuden työn aloitus ja samalla lapselle varhaiskasvatuspaikka on asia, joka monessa tapauksessa tuo elämään haasteita.
Lapselle tilanne on outo ja on enempi sääntö kuin poikkeus, että hän reagoi jollain tavoin ja voi kestää pitempäänkin.
10 tuntia on tosi pitkä hoitoaika lapsille, mutta joskus se on pakkotilanne.
Jos hoitoajan perusteella lapselle kuuluisi aamupala, niin voisi miettiä tuota lapsen "kunnolla" syöttämistä aamuisin. Yleensä lapsen syömättömyys tai vähän syöminen hoitopaikassa kestää vain jonkin aikaa. Poikkeuksiakin on.
Koeta pysyä rauhallisena lapsen kanssa äläkä vaan hössötä. Tsemppiä.
Älä panikoi. Kyllä kumpikin totutte uuteen rytmiin ja elämäntilanteeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitä se töihin meno ja päiväkodin opettelu on kaikilla alkuun. Kaaosta. Alkaa kyllä sujumaan kun lapsi tottuu ja sinä pääset kärryille omasta työnkuvastasi.
Siten, että se miehesi jää nyt tekemään 60/80 prosenttia edes puoleksi vuodeksi.
Vierailija kirjoitti:
Eikö lapsen isä voi helpottaa tilannetta mitenkään?
Koitas ymmärtää lukemasi!
Mistä on työsopimuksessa sovittu. Lue se uudelleen ja huolellisesti. Ei tarvitse esim tehdä ilmaiseksi töitä kuten edeltäjä väitti. Yli-töihin ei tarvitse suostua. Ratkaisu: Jatkat töissä tehden vain sen mitä työsopimuksessa on sovittu. Sitä varten se työsopimus on olemassa. Ei siksi että työnantaja voi sitten keksiäkin lisähommia jos ei niitä halua tehdä. Sun pitää sanoa vaan kohtelisaasti sille pomolle että tästä ei sovittu ja että olette tehneet työsopimuksen mennään sillä. Luottamusmies voi auttaa asiassa, vaikka ne on yleensä mitättömiä ja saamattomia. Töissä ollaan sen työsopimuksessa sovitun ajan. Mitään ilmaisia etätöitä kuten edeltäjäsi väitti ei tunne suomen työnlainsäädäntö vaikka niitä joku tyhmä tekisi. Sinun ei ole pakko niitä tehdä. Välillä elämässä pitää sanoa myös kohteliaasti EI.
Otan osaa ap! Valitettavasti tavallinen päivähoito ei sovellu alle 3-vuotiaille lapsille, etenkään tavallista herkemmille, koska liian isot lapsiryhmät ja iso ärsyketulva. Lisäksi 10h ero äidistä on aivan liikaa noin pienelle :/
Etkö voisi olla toistaiseksi kotiäitinä tai tehdä vaikka osapäivätyötä? Lapsellasi voi olla isompana vakavat mt-ongelmat ja traumat sen takia, että on viety liian pitkäksi aikaa hoitoon liian pienenä
Huom: myös isä voi olla koti-isänä
Isän tulee ottaa enemmän osaa lapsen hoitoon. Eikö isä voi järjestää työnanatjan kanssa että olisi kotona myös. Onko kyseessä ns vkon loppu isä?
Kyllä 10 tunnin hoitopäivä on liikaa. Se on liikaa isommallekin lapselle. Tsemppiä ja toivottavasti löydät jonkun paremman työn. Kuulostaa minun mielestäni siltä, että tuollaisen työn vuoksi ei kannata uhrata omaa ja lapsen hyvinvointia. Toki helpommin sanottu kuin tehty se uuden löytäminen.
- vakaope