Lue keskustelun säännöt.
Mä en oikeesti jaksa enää vänkäävää ja hankalaa teiniä
01.08.2022 |
Olin juuri kolmen päivän lomalla kotoa, ihana rauha. Kotona taas vastassa latistava ja raskas tunnelma. Teini haastaa joka asiasta. Nyt on yrittänyt saada ostamaan x asiaa jota en edes harkitse ostavani tällä hetkellä koska käytös niin hirveää - tiuskiminen, vähättely. Kummallista kun olen ihan monesti sanonut, että tuolla tyylillä ei saada yhtään mitään, enkä tosiaan anna periksi näissä, mutta hän ei meinaa sisäistää asiaa ollenkaan.
Heti aamusta alkaa se asioiden vaatiminen ja joka asiasta räjähtely ja tiuskiminen ja jatkuu iltamyöhään vaikka illalla sanon, että varsinkaan tähän aikaan päivästä en ota minkäänlaisia ehdotuksia ja valituksia enää vastaan.
Teinin on mahdotonta käsittää, että toisillakin on tunteet ja tulee sietokyky ja jaksaminen vastaan.
Mä muutan pois
Kommentit (12)
Pistä silmät kiinni ja kun avaat ne teinistä on kasvanut fiksu ja itsenäinen aikuinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jokin idea siinä on, että lapselle tulee tällainenkin kehitysvaihe.
Niin, irrottautuminen. Vanhemmankin helpompi päästää irti kun lapsi on tarpeeksi kauan ollut raskas. Ap
Mitä sinä kuvittelit sen vanhemmuuden olevan? Kun lapsi avaa suunsa hän puhuu kodistaan.
Minkä ikäinen teini sulla ap on? Meillä on kohta 14v ja kyllä siinä omat ongelmansa on.
Lapsi/teini yleensä vänkää sitä ihmistä vastaan, johon eniten luottaa. Ei paljoa naurattanut aikoinaan, kun oli murrosikäinen vänkääjä plus syöpäsairas toinen lapsi samaan aikaan. Pikkaisen olin itse loppu silloin, mutta loppu hyvin, kaikki hyvin. Toinen lapsi tervehtyi ja teininkin kasvoi kiukuttelun ja vänkäämisen ohi, ja on nyt ihan fiksu nuori aikuinen. Jaksamista sulle, ap!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäinen teini sulla ap on? Meillä on kohta 14v ja kyllä siinä omat ongelmansa on.
Samanikäinen on.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Lapsi/teini yleensä vänkää sitä ihmistä vastaan, johon eniten luottaa. Ei paljoa naurattanut aikoinaan, kun oli murrosikäinen vänkääjä plus syöpäsairas toinen lapsi samaan aikaan. Pikkaisen olin itse loppu silloin, mutta loppu hyvin, kaikki hyvin. Toinen lapsi tervehtyi ja teininkin kasvoi kiukuttelun ja vänkäämisen ohi, ja on nyt ihan fiksu nuori aikuinen. Jaksamista sulle, ap!
Kyllä kyllä, mä vaan yritän tuoda hänelle esiin sitäkin näkökulmaa että perhe olis toimivampi jos hänkin joskus kokeilis asettua toisen asemaan ja hillitä itseänsä vähän. Se oikeasti rasittaa mielialaa kuunnella sitä tiuskimista koko ajan. Välillä jos se on hetken normaalissa puheäänessä niin saattaa taas kilahtaa koska tahansa mistä tahansa.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäinen teini sulla ap on? Meillä on kohta 14v ja kyllä siinä omat ongelmansa on.
Samanikäinen on.
Ap
Tsemppiä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokin idea siinä on, että lapselle tulee tällainenkin kehitysvaihe.
Niin, irrottautuminen. Vanhemmankin helpompi päästää irti kun lapsi on tarpeeksi kauan ollut raskas. Ap
Näin on. Tippa tulee linssiin joka tapauksessa kun lapsi muuttaa pois kotoa. Onko se ilon vai surun kyynel, riippuu teinivuosien meiningistä. Sivusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teinit ovat rasittavimmillaan todella rasittavia.
Oman lapsen huono käytös menee niin ihon alle. Sitä saattaa ajautua miettimään: tuonko minä kasvatin. Onneksi teinivaihe menee ennemmin tai myöhemmin ohi, siihen asti on vaan pakko kestää. Päätä rajat (ei liian montaa), joita teini ei saa ylittää: minulle et puhu noin, jne. Loput annat mennä toisesta korvasta sisään, toisesta ulos. Se on selviytymistä. Onneksi välillä saa mennä töihin olemaan aikuisten parissa (ellet sitten ole yläkoulun opettaja, kuten minä).
Tsemppiä sinulle!
Jokin idea siinä on, että lapselle tulee tällainenkin kehitysvaihe.