Miten tulla toimeen passiivisagressiivisen suvun kanssa?
Isovanhemmat ovat käyttäytyneet todella törkeästi, mutta eivät koskaan myönnä virheitään tai pyydä anteeksi. Kaikki asiat vaan vaietaan, eikä niistä koskaan enää puhuta. Sisaruksista osa mielistelee isovanhempia perinnön toivossa, eivätkä puutu tai kommentoi käytöstä millään tavalla, vaan päinvastoin osallistuvat itse samanlaiseen ilkeilyyn. Kun nähdään, esitetään että kaikki on ok, vaikka kaikki tietää että ei ole tai sitten ei edes esitetä, vaan kohdellaan toisia kuin ilmaan, ei edes tervehditä. Selän takana sitten puhutaan pahaa ja juorutaan. Miten tällaisten ihmisten kanssa voi tulla toimeen? Jos ei osallistuta sukutapaamisiin asia käännetään niin, että me ollaan niitä hankalia ja sillä oikeutetaan vielä enemmän omaa ilkeilyä.
Kommentit (17)
Mikäli itseään aidosti haluaa suojata niin kannattaa olla mahd.vähän tekemisissä, senkin tuntee nahoissaan, mut jatkuvasti itsensä julkinöyryytykselle altistaminen(vierailut), jättävät myös vekin sieluun. Mikäli on valmis olemaan kokonaan ilman perintöä, niin sitä suuremmalla syyllä täysin välit poikki, hetken syyllisyyskierre siitä tulee, mutta sen jälkeen helpottaa kun ei tarvitse jatkuvasti niellä solvauksia ja passiivisaggrea käytöstä.
Vierailija kirjoitti:
Älä pidä mitään yhteyttä.
Näin olen ajatellut että on paras. Sitten siitäkin syyllistetään rivien välistä, että lapset kärsivät meidän takia, kun eivät näe isovanhempiaan tai serkkujaan. Että tavallaan mikään ei kelpaa. Mietin vielä, että teenkö väärin lapsiani kohtaan jos en vie heitä enää sukutapaamisiin. Toisaalta suvussa myös muutama sellainen normaali ihminen jota ihan mielellään näkeekin, vaikka iso osa onkin täysin kieroon kasvaneita/sairaita.. T. Ap
Kyllä katkaisisin välit tuollaisiin. Mitä lapset tekee tuolla tavalla käyttäytyvillä isovanhemmilla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä pidä mitään yhteyttä.
Näin olen ajatellut että on paras. Sitten siitäkin syyllistetään rivien välistä, että lapset kärsivät meidän takia, kun eivät näe isovanhempiaan tai serkkujaan. Että tavallaan mikään ei kelpaa. Mietin vielä, että teenkö väärin lapsiani kohtaan jos en vie heitä enää sukutapaamisiin. Toisaalta suvussa myös muutama sellainen normaali ihminen jota ihan mielellään näkeekin, vaikka iso osa onkin täysin kieroon kasvaneita/sairaita.. T. Ap
Blokkaa. Älä kuuntele rivien välejä, älä kuikuile somea. Katkaise välit.
Normaaleja voit halutessasi tavata, jos osaavat olla välittämättä pskaviestejä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä katkaisisin välit tuollaisiin. Mitä lapset tekee tuolla tavalla käyttäytyvillä isovanhemmilla?
Ei varmaan mitään. Eipä isovanhemmat ole kyllä apujaan liiemmin tarjonneetkaan tai ehdottaneet että viettäisivät lastenlastensa kanssa aikaa.
Aiemmin pyysin apua itse välillä esim lastenhoidossa, mutta kun tajusin että eivät he sitä koskaan tarjoa itse oma-alotteisesti ja aina sai olla vähän epävarma siitä onko ok että lapsi on muutaman tunnin ajan siellä hoidossa joskus, niin en enää vienyt lasta sinne. Jännä oli huomata että sen jälkeen lapsi ei ole kertaakaan ollut siellä hoidossa ja aikaa on kulunut pari vuotta. Jotenkin tuli sellainen olo että he haluavat että heiltä erikseen pyydetään apuja, että ollaan sitten jossain kummallisessa kiitollisuudenvelassa. Toki olen myös heitä autellut erinäisissä asioissa vuosien kuluessa. T. Ap
Olemalla ei-tekemisissä enkä jaksa edes lukea muita vastauksia
Välit vaan poikki. Isovanhemmat voivat jäädä ihmettelemään miksi omat lapset eivät halua olla tekemisissä.. Yleensä
sille on syynsä, eikä ne ihan kevyet syyt olekaan.
Monet ihmiset ovat kykenemättömiä kasvamaan. Heillä ei ehkä ole työkaluja sellaiseen. Sitten vaan vihataan ja ollaan katkeria hautaan asti.
Eipä mitään järkeä isovanhempien mielistelyssä, ellei isäsi/äitisi eli heidän lapsensa ole jo kuollut. Jos on elossa, lapsenlapsi ei peri yhtään mitään heiltä. Suvun tapaamisiinhan ei tavitse mennä, ihan on oma valinta, kyten epämiellyttävien ihmisten kanssa tekemisissä olo muutenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä pidä mitään yhteyttä.
Näin olen ajatellut että on paras. Sitten siitäkin syyllistetään rivien välistä, että lapset kärsivät meidän takia, kun eivät näe isovanhempiaan tai serkkujaan. Että tavallaan mikään ei kelpaa. Mietin vielä, että teenkö väärin lapsiani kohtaan jos en vie heitä enää sukutapaamisiin. Toisaalta suvussa myös muutama sellainen normaali ihminen jota ihan mielellään näkeekin, vaikka iso osa onkin täysin kieroon kasvaneita/sairaita.. T. Ap
Jos et ole oikeasti missään tekemisissä, et tiedä, mitä he sinusta puhuvat. Ja silloin se ei haittaa sinua.
itse olen hyvin vähän tekemisissä sisaristeni kanssa. Olen ollut aina vähänkin isommissa sukutapaamisissa sisaruksilleni kuin ilmaa, joten ajattelin, etteivät he edes muista olemassaoloani silloin, kun en ole paikalla. Nyt kuitenkin yksi sisaruksistani, jonka tapasin kahden kesken, vihjaili, että on minusta puhuttu, eikä ainakaan yksinomaan positiivisessa valossa.
Eli hyvä syy pitää edelleen etäiset välit sisaruksiin.
Vierailija kirjoitti:
Eipä mitään järkeä isovanhempien mielistelyssä, ellei isäsi/äitisi eli heidän lapsensa ole jo kuollut. Jos on elossa, lapsenlapsi ei peri yhtään mitään heiltä. Suvun tapaamisiinhan ei tavitse mennä, ihan on oma valinta, kyten epämiellyttävien ihmisten kanssa tekemisissä olo muutenkin.
Tarkoitin tässä lastemme isovanhempia, ja vaikka ei itseäni perintö nyt juuri kiinnosta, koska he voivat elää vielä pitkäänkin, jopa pidempään kuin itse elän, mutta toki tuntuu pahalta jos ilkeilijä-sisarukset sitten saavat lopulta kaiken. T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä pidä mitään yhteyttä.
Näin olen ajatellut että on paras. Sitten siitäkin syyllistetään rivien välistä, että lapset kärsivät meidän takia, kun eivät näe isovanhempiaan tai serkkujaan. Että tavallaan mikään ei kelpaa. Mietin vielä, että teenkö väärin lapsiani kohtaan jos en vie heitä enää sukutapaamisiin. Toisaalta suvussa myös muutama sellainen normaali ihminen jota ihan mielellään näkeekin, vaikka iso osa onkin täysin kieroon kasvaneita/sairaita.. T. Ap
Jos et ole oikeasti missään tekemisissä, et tiedä, mitä he sinusta puhuvat. Ja silloin se ei haittaa sinua.
itse olen hyvin vähän tekemisissä sisaristeni kanssa. Olen ollut aina vähänkin isommissa sukutapaamisissa sisaruksilleni kuin ilmaa, joten ajattelin, etteivät he edes muista olemassaoloani silloin, kun en ole paikalla. Nyt kuitenkin yksi sisaruksistani, jonka tapasin kahden kesken, vihjaili, että on minusta puhuttu, eikä ainakaan yksinomaan positiivisessa valossa.
Eli hyvä syy pitää edelleen etäiset välit sisaruksiin.
Olen kuullut kyllä puheita, ja tiedän perheen tyylin lynkata ihmisiä selän takana. Välillä ovat itsekin jotain sanoneet, mutta vain ohimennen, eivätkä aidosti halua keskustella kuitenkaan asioista.
Ikävä tilanne sinulla. Mistäköhän tuollainen johtuu? Toivon että itse osaisin olla tasapuolinen lapsilleni ja hurjalta tuntuisi haukkua yhtä lasta selän takana toisille lapsille. T. Ap
Kuten jo neuvottu: välit poikki, ei oteta itseään syyllistämisestä tms.
Ilkeitä, pahansuopia ihmisiä, vaikka itselleen ja muille uskottelevat muuta.
Vierailija kirjoitti:
Älä pidä mitään yhteyttä.
Tämä.
Älä pidä mitään yhteyttä.