Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko työnhaku todellisuudessa tällaista teatteria? Ja työnteko? Ja opiskelumaailma?
29.07.2022 |
Iltalehden vakituinen uravalmentaja esittelee tänä perjantaina taas yhden vakavan virheen, jonka työnhakija voi työnhaussaan tehdä: "Näin vastaat tähän oikein työhaastattelussa, etkä sorru yleiseen virheeseen. Työhaastattelun peruskysymyksestä on hyötyä, jos siihen vastaa oikein."
Onko suomalainenkin työnhakumaailma tosiaan muuttunut tällaiseksi teatteriksi, jossa kysymykset ja oikeat vastaukset opetellaan etukäteen ulkoa, ja voi sitä hakijaa, joka ei ole lukenut uravalmentajien viimeisimpiä ohjeistuksia? Jos rekrytoija tietää oikeat kysymykset ja hakija tietää oikeat vastaukset, mihin tätä repliikkien pallottelemista edes tarvitaan?
Samaan kummalliseen teatteriin luen diplomatian, josta on viime aikoina ollut lehdissä oudon runsaasti juttuja. Eivätkö diplomaatit tiedä, millaisia keinoja muut diplomaatit käyttävät, kun valtioiden asioilla illastetaan ja kumotaan cocktaileja? Askelkuviot ovat selvät jokaiselle osapuolelle, joten miksi niillä oletetaan olevan vaikutusta muuten kuin siinä, että yksi ammattiryhmä puolisoineen pysyy leivässä ja drinkeissä?
Samaa teatteria on viime aikoina esiin nostettu opiskelupaikan hakeminen esittelykirjeen avulla. Jos vaikka 25 % pisteistä voi saada esittelykirjeen avulla, on ihan selvää, että 25 % pisteistä voi saada maksamalla jollekulle esittelykirjeiden kirjoittamisen ammattilaiselle. Tämän tietävät opiskelijat ja ne, jotka opiskelijoita valitsevat, joten miksi tällaista edes harkitaan?
No niin, sainpas avaudutuksi. Harmittaa se, että koulutuksella ja työkokemuksella saattaa päästä haastatteluun, mutta haastatteluun mennessä pitää osata esittää riverdancea ja pähkinänsärkijää jo tuulikaapissa juuri oikealla tavalla, jotta saa luvan edetä neukkarin pöytään.
https://www.iltalehti.fi/tyoelama/a/ec3142f4-8ba5-4bd7-b1fb-afa8e774ed19'
(Ymmärrän kyllä, että mediahenkilö Viljakaisen ja toimittaja Simasen pitkä ja hedelmällinen eli rahalla mitattavissa oleva yhteistyö on artikkelien pääasia, mutta nämä työnhakuohjeistukset ovat alkaneet tosissaan rassata.)
Kommentit (57)
Vierailija kirjoitti:
Jaha, taas olen yksin miettimässä.
Ap
Niin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tervepäisimmät ei näiden pelleilyjen takia oikein meinaa jaksaa nykymaailmaa. Pitäisi pomppia kuin joku apina marakasseja heilutellen, kaikki on pelkkää esitystä ja kilpailua siitä kuka on vakuuttavin. Kunhan paperilla ja somessa näyttää hyvältä. Lappiin muutot ja haaveilut omavaraisena elämisestä johtuvat paljolti juuri tästä.
Olen ollut työhaastattelussa, jossa ryhmäkeskustelussa kysyttiin huonointa puolta ja yksi vastasi "mä oon aika laiska". Todennäköisesti hän ei halunnut sitä työtä. Ehkä noista ohjeista on hyötyä, jos haluaa sen paikan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen harkinnut työpaikan vaihtoa, mutta en vain jaksa lähteä mihinkään idioottimaiseen pelleilyyn mukaan. Olen melko inhorealistinen tyyppi muutenkin, niin jos lähden hakemaan vielä töitä, niin sanon ehkä suoraan haastattelijoille, että olen kokenut tekijä, ei vedetä mitään teatteria tai haeta jotain nasevia vastauksia. Katsokaa CV:täni, jutellaan hetki, ja päättäkää itse luotatteko osaamiseeni. Jos ette luota, niin näkemiin, eikä tuhlata aikaa enempää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jokaiseen matalakoulutuksiseen työhön etsitään asiakaspalveluhenkistä ahkeraa positiivista iloista painetta sietävää tyyppiä, joka tulee toimeen kaikkien kanssa. Sellaista pitää osata esittää vaikka valheiden kera, koska ei mitenkään edes suurin osa voi olla tuollainen. Itse vakavasti masentuneena, sosiaalifobiaisena kiva käydä hymyilemässä työhaastattelijoille ja kertoa miten olen pirtsakka tiimipelaaja (oikeasti hyvä jos jaksan sängystä ylös ja suunnilleen tärisen kun pitää puhua muille). Tiedän, että rehellisenä omana itsenäni en tässä maailmassa pärjää.
Työskentelen suomalaisessa pörssiyhtiössä.
Olen mukana tekemässä rekrytointeja, niin työntekijätason kuin asiantuntijatason hakijoissa.
Tapoja on toki niin monta kuin on haastattelijaakin.
Itse huomaan kyllä teeskentelyn ja ulkoa opetellut vastaukset heti.
Yleensä annan sellaisen jälkeen hakijalle uuden mahdollisuuden, kertoa mitä hän OIKEASTI ajattelee.
Jos tässä tyrii, on se huono juttu. Esimiehenä haluan tietää, mitä työntekijä on mieltä asiasta. Jos hän ei haastattelussa uskalla tuoda ilmi ja seistä kantansa takana, tuskin työsuhteessakaan uskaltaa. Mielistelee, nöyristelee, vaikenee.
Enkä halua kuulla sitä, mitä hän luulee minun haluavan kuulla.
Yksi työntekijän tärkeimpiä osaamisalueita on mielestäni osata ja uskaltaa sanoa rehellinen kantansa, asiallisesti ja perustellen.
En kaipaa mitään joojoomiehiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On, on tosiaan. Mutta se teatteri tosiaan pitää pystyä vetämään läpi , samaahan se on sitten jatkossa kehityskeskutesluissa ja muissa työpaikan palavereissa, saati sitten asiakkaalle kun esitetään teatteria, tai ylemmälle johdolle. Täytyy vaan muuttaa se suhtautuminen.
Vierailija kirjoitti:
On, on tosiaan. Mutta se teatteri tosiaan pitää pystyä vetämään läpi , samaahan se on sitten jatkossa kehityskeskutesluissa ja muissa työpaikan palavereissa, saati sitten asiakkaalle kun esitetään teatteria, tai ylemmälle johdolle. Täytyy vaan muuttaa se suhtautuminen.
Valitettavan totta, että teatteri jatkuu myös muissa tilanteissa. Joillain enemmän, joillain vähemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joka kerta kun olen ollut työhaastattelussa, olen paikan saanut.
Oli sitten kyse lehtien jakamisesta teininä tai erityisasiantuntijan hommasta johtotehtävissä aikuisena.
CV:n työnantaja on lukenut etukäteen, siitä on turha keskustella.
Enimmäkseen olemme haastattelussa jutelleet metsästyksestä, kalastuksesta, armeijasta, laskuvarjohyppäämisestä ja reissuistani afrikan viidakoissa.
Jos olet saanut kutsun haastatteluun, sinun ammattitaitosi oletetaan riittävän tehtävään. Sen asian tiimoilta on turha keskustella, jeesustella, vakuutella.
Haastattelussa tärkein hommasi on ottaa tilanne haltuun ja jäädä mieleen henkilönä, jonka kanssa he haluavat tehdä töitä seuraavat vuodet.
Ei ole. Normaali täyspäinen ihminen pärjää pitkälle. Jos on tutkinto siltä alalta, vähän työkokemusta, ja mukavan oloinen tyyppi, sillä on jo vahvoilla.
-rekrytoiva
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuollaista se nykyään on.
Niin, mutta onko siinä mitään järkeä ja pitäisikö olla toisin?
Vierailija kirjoitti:
On, on tosiaan. Mutta se teatteri tosiaan pitää pystyä vetämään läpi , samaahan se on sitten jatkossa kehityskeskutesluissa ja muissa työpaikan palavereissa, saati sitten asiakkaalle kun esitetään teatteria, tai ylemmälle johdolle. Täytyy vaan muuttaa se suhtautuminen.
Tämä oli joko sarkasmia tai ultralampaan postaus.
Kaikki ei ole totta mitä Iltalehdessä lukee. Siellä nyt jauhetaan milloin mitäkin päättömiä "ohjeita" normaaliin elämään. "Oletko aina säilyttänyt sipulit väärin" jne.
Ukko39 kirjoitti:
Joka kerta kun olen ollut työhaastattelussa, olen paikan saanut.
Oli sitten kyse lehtien jakamisesta teininä tai erityisasiantuntijan hommasta johtotehtävissä aikuisena.
CV:n työnantaja on lukenut etukäteen, siitä on turha keskustella.
Enimmäkseen olemme haastattelussa jutelleet metsästyksestä, kalastuksesta, armeijasta, laskuvarjohyppäämisestä ja reissuistani afrikan viidakoissa.
Jos olet saanut kutsun haastatteluun, sinun ammattitaitosi oletetaan riittävän tehtävään. Sen asian tiimoilta on turha keskustella, jeesustella, vakuutella.
Haastattelussa tärkein hommasi on ottaa tilanne haltuun ja jäädä mieleen henkilönä, jonka kanssa he haluavat tehdä töitä seuraavat vuodet.
Painu sinä seikkailemaan sinne Afrikkaan, itseäs kehumasta
Vierailija kirjoitti:
Jokaiseen matalakoulutuksiseen työhön etsitään asiakaspalveluhenkistä ahkeraa positiivista iloista painetta sietävää tyyppiä, joka tulee toimeen kaikkien kanssa. Sellaista pitää osata esittää vaikka valheiden kera, koska ei mitenkään edes suurin osa voi olla tuollainen. Itse vakavasti masentuneena, sosiaalifobiaisena kiva käydä hymyilemässä työhaastattelijoille ja kertoa miten olen pirtsakka tiimipelaaja (oikeasti hyvä jos jaksan sängystä ylös ja suunnilleen tärisen kun pitää puhua muille). Tiedän, että rehellisenä omana itsenäni en tässä maailmassa pärjää.
Ei tarvitse. Ihan tavallisena ihmisenä pärjää oikein hyvin.
t. lähihoitaja
Ukko39 kirjoitti:
Joka kerta kun olen ollut työhaastattelussa, olen paikan saanut.
Oli sitten kyse lehtien jakamisesta teininä tai erityisasiantuntijan hommasta johtotehtävissä aikuisena.
CV:n työnantaja on lukenut etukäteen, siitä on turha keskustella.
Enimmäkseen olemme haastattelussa jutelleet metsästyksestä, kalastuksesta, armeijasta, laskuvarjohyppäämisestä ja reissuistani afrikan viidakoissa.
Jos olet saanut kutsun haastatteluun, sinun ammattitaitosi oletetaan riittävän tehtävään. Sen asian tiimoilta on turha keskustella, jeesustella, vakuutella.
Haastattelussa tärkein hommasi on ottaa tilanne haltuun ja jäädä mieleen henkilönä, jonka kanssa he haluavat tehdä töitä seuraavat vuodet.
Vai että oikein laskuvarjolla hyppäämisestä xD ja Afrikan viidakkokin on kouluttu. Mistä teitä sikiää?
Alue: Aihe vapaa
Jaha, taas olen yksin miettimässä.
Ap