Ilman sukulaisia ja perhettä

Miten te, joilla ei ole perhettä tai sukulaisia elämässänne pärjäätte? Itse pärjään oikein hyvin, moninaisista syistä johtuen ei ole sukulaisia tai ainakaan sellaisia joihin pitäisin mitään yhteyttä. Jos asia tulee puheeksi, varsinkin uudempiin kavereiden kanssa, huomaan kuinka he alkavat heti hylkiä minua, vaikka en mitään erityistä syytä mainitse välirikkoon.

Kuuluisa narsistin dilemma pyörii sukulaisten kesken, eli heille kerrotaan minusta perättömiä asioita ja eihän kukaan niitä erikseen minulta kysy tai edes tarkista toista kantaa asioihin, kun en missään tekemissä heidän kanssaan ole. Sinänsä asia ei haittaa, mutta lapsille se on ikävää. Yleensä toivon, että ihmiset ymmärtävät asioilla olevan toisenkin puolen.

Nut olen ajatellut etten jatkossa uusille tuttavuuksille edes kerro perheestäni, mutta sekin aiheuttaa erikoisia tilanteita kun en viitsi valehdella, että ovat kaikki kuolleet.