Lue keskustelun säännöt.
Shoppailuriippuvaisuudesta kärsivä läheinen - miten jaksaa?
13.07.2022 |
Anoppini on monella tavalla mukava ihminen, mutta kärsii ostosriippuvuudesta. Ostaa siis jatkuvasti kotiinsa tavaraa, useimmiten käytettynä, toisinaan uutena. Tavaramäärä ei ole mitenkään normaali, vaan tavaroita ostetaan joka viikko ilman, että tarvitsisi ostaa. Kun muutimme miehen kanssa yhteen, alkoi tämä tavaran kärrääminen meidän kotiin. Meille tuotiin kysymättä vanhoja verhoja, eripariasioita ja muuta. Välillä anoppi tuli käymään tuoden kotoaan kassillisen kaikkea sellaista tavaraa, jota hän ei enää käytä, mutta meillä varmasti olisi käyttöä (ei ollut). Joskus anoppi kysyi, otettaisiinko vastaan kattila/pöytäliina/kengät ja aina sanottiin, että ei ole tarvetta ja anoppi silti jankkasi asiasta useampaan kertaan, että eikö nyt kuitenkin. Mieheni sanoi asiasta aika monta kertaa ja tavaroiden ostelu ja tuominen meille loppui hetkeksi, kunnes meille syntyi lapsi ja tavaroiden ostelu taas jatkui entistä pahemmin.
Anoppi toi lapselle kuluneita vaatteita, kirjoja ja leluja kirpparilta. Tavarat ovat siinä kunnossa, että kukaan muu ei niitä olisi ostanut. Anoppi kuitenkin kertoo tehneensä hyviä löytöjä. Välillä joukossa on joku uusi vaate, joka kestikin meillä käytössä eikä mennyt heti rikki. Olemme kaikessa hiljaisuudessa kiikuttaneet rikkinäiset tavarat roskiin, mitään jälleenmyyntiarvoa niillä ei ole eikä mikään keräys ota noin huonokuntoista tavaraa vastaan. Tavaroita on tuotu aivan liikaa: kassikaupalla housuja, kymmeniä kirjoja jne eli aivan yli tarpeen. Olemme miehen kanssa yrittäneet sopia anopin kanssa pelisäännöistä, mutta tuloksetta: lapselle saisi antaa lahjan vain jouluna/syntymäpäivänä ja yksi lahja per antaja/perhe, muuten ei saisi tavaroita tuoda ilman, että kysyy asiasta ensin. Anoppi kiertää tätä antamalla yhden lahjan itse ja toisen antaa appiukko (vaikka siis yksi lahja heiltä riittäisi). Sitten saattaa tulla muutama kuukausi synttäreiden/joulun jälkeen uudestaan lapsen luo lahjapaketti käsissään ja sanoa, että tässä vielä myöhäinen joulu/synttärilahja eli antaa ylimääräisen lahjan. Välillä anoppi skarppaa, kun mies sanoo tästä tavaroiden ostelusta. Menee hetki, että anoppi ei tuo tullessaan lahjoja eikä mummolassa odota taas meille annettavia tavaroita. Sitten taas anoppi lipsahtaa ostelemaan jotain. Anoppi antaa tavarat minulle poikansa sijaan silloin kun poikansa ei ole näkemässä, mikä tekee tilanteista tosi ikäviä. En haluaisi olla ilkeä miniä ja sanoa, että tästä on sovittu, että ei saa ostella tavaroita ilman, että asiasta on yhdessä sovittu. Jos annetaan lupa ostaa lapselle vaikka lapio hiekkaleikkeihin, niin anoppi tuo lapion lisäksi kokonaisen setin hiekkaleluja, vaikka meillä olisi jo ennestään noita hiekkaleluja.
Lapsi on vielä niin pieni, ettei ymmärrä tämän tavara-asian päälle. Ei kuitenkaan mene enää kauaa, kun lapsi oppii ymmärtämään, että mummo ostaa leluja, vaatteita yms jatkuvasti. Haluaisimme kasvattaa lapsemme niin, että jatkuvasti ei tarvitse uusia tavaroita, kaikkia leluja ei tarvitse itse omistaa ja materia ei ole elämässä tärkeintä. Olemme sata kertaa sanoneet anopille, että tärkeintä on lapsenlapsen kanssa vietetty aika eikä tavarat ja että rakkautta ei tarvitse ansaita ostelemalla asioita. Anoppi pärjää oikein hyvin lapsenlapsensa kanssa ja viettää tämän kanssa aikaa yhdessä leikkien. Lapsikin selvästi nauttii anopin seurasta. Olemme yrittäneet sanoa, että tämä yhdessäolo riittää ja on lapselle paras lahja. Silti meille tuodaan tavaraa, jota emme tarvitse. Pää meinaa räjähtää tämän tavaramäärän kanssa.
Otan ilolla vastaan neuvot, miten jaksaa shoppailuriippuvaisen läheisen kanssa.
Kommentit (18)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehesi tehtävä huolehtia tuo asia äitinsä kanssa, sinun ei tarvitse ottaa tuosta koppia. Mies vaikka riidelkööt äitinsä kanssa siihen saakka, että asia menee perille.
Mulla on mummu tuollainen. Voi jestas sitä tavaran hävitystärumbaa sitten kun hänestä aika jättää. Tuohan on sairaus.
ei siinä taida muu auttaa kun kantaa ne itse seuraavalla ovenavauksella ulos kierrätykseen. Toi on sairautta eikä siihen pelkkä puhuminen auta ellei henkilö tajua itse tilannetaan. toki jos miehesi on sitä mieltä että kaikki tavarat on pidettävä=olet pulassa.
Vierailija kirjoitti:
Pienet on murheet.
Sinusta on pieni murhe, jos kotisi käytetään rikkinäisillä tavaroilla sinulta kysymättä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tätini on tuollainen. En ota tavaraa vastaan. On raskasta jankata samasta asiasta vuosia, mutta en koe olevani velvoitettu ottamaan jatkuvaa tavara virtaa vastaan. Itkua ja draamaa tulee, mutta itsepä elämänsä vaikeaksi tekee.
Anoppisi antaa itselleen oikeutuksen addiktioonsa tuomalla teille tavaraa. Voisihan hänellä olla pahempikin riippuvaisuus: alkoholi, raha-automaattipelien pelaaminen tms.
Mitäpä sinä mitään hänelle, aikuiselle ihmiselle voit. Heitä vain kylmästi roskikseen tavarat, joita et tarvitse tai jos jaksat nähdä vaivaa, esim. Toriin halvalla hinnalla/ilmaiseksi kiertoon.
Voitte ensi kerralla pyytää lahjaksi lahjakorttia, ja sanoa, että ostetaan itse, kun on tarve.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies selvittämään äitinsä kanssa tuota asiaa.
Ette ota vastaan mitään, mistä ei ole etukäteen sovittu.
Teidän koti ei ole toisten varasto.
Vierailija kirjoitti:
Anoppisi antaa itselleen oikeutuksen addiktioonsa tuomalla teille tavaraa. Voisihan hänellä olla pahempikin riippuvaisuus: alkoholi, raha-automaattipelien pelaaminen tms.
Mitäpä sinä mitään hänelle, aikuiselle ihmiselle voit. Heitä vain kylmästi roskikseen tavarat, joita et tarvitse tai jos jaksat nähdä vaivaa, esim. Toriin halvalla hinnalla/ilmaiseksi kiertoon.
Voitte ensi kerralla pyytää lahjaksi lahjakorttia, ja sanoa, että ostetaan itse, kun on tarve.
Tällaiset riippuvaiset eivät tuo toisille lahjakortteja, vaan haluavat itse saada "ilon" siitä, että ostavat toisille muka jotain sellaista, mitä he tarvitsisivat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Te, ketkä ehdotatte tavaroiden laittoa roskiin, myymistä yms.
Tajuatteko, miten iso työ siinä on, että lajittelee jätteinä kaiken kotiin kertyvän turhan tavaran? Osan joutuu jopa viemään kaatopaikalle ja maksamaan erikseen jätteiden käsittelystä, jos on jotain sellaista, mitä ei voi normiroskiksiin laittaa. Toisekseen, ne rikkinäiset lastenvaatteet eivät kelpaa mihinkään myyntiin tai edes ilmaisena lahjoituksena. Kukaan ei niitä osta eikä ilmaiseksi ota vastaan.
Ensialkuun nyt suosittelen sitä, että kun anoppi tuo tavaroita sinun syliisi, niin sanot, että olette sopineet miehesi kanssa, että kaikki tavarat kulkevat hänen kauttaan. Miehesi voi sitten torpata äitinsä ostokset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anoppi sitä tätä,äiti sitä tätä, appi sitä tota, tätä isikin! Kun olet noin täydellinen itse, milloin hankit oman elämän ja lopetat muiden syylistämisen?
Vierailija kirjoitti:
ja taas anopissa on vikaa
Miniöillä on aikaa kaiket päivät kirjoitella näitä, siksi näitä on niin paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anoppisi antaa itselleen oikeutuksen addiktioonsa tuomalla teille tavaraa. Voisihan hänellä olla pahempikin riippuvaisuus: alkoholi, raha-automaattipelien pelaaminen tms.
Mitäpä sinä mitään hänelle, aikuiselle ihmiselle voit. Heitä vain kylmästi roskikseen tavarat, joita et tarvitse tai jos jaksat nähdä vaivaa, esim. Toriin halvalla hinnalla/ilmaiseksi kiertoon.
Voitte ensi kerralla pyytää lahjaksi lahjakorttia, ja sanoa, että ostetaan itse, kun on tarve.
Tällaiset riippuvaiset eivät tuo toisille lahjakortteja, vaan haluavat itse saada "ilon" siitä, että ostavat toisille muka jotain sellaista, mitä he tarvitsisivat.
Tämä! Tai jos perhe pyytää vaikka lapselle lahjaksi yhtä hyvälaatuista t-paitaa, niin tuomisina tulee kolme halpispaitaa. Samalla summalla olisi saanut sen hyvälaatuisen, mutta kun ei se laatu vaan se määrä...
Sairaushan tuo on ja sille et mitään voi. Joko mies yrittää laittaa äitinsä ruotuun tai annatte asian olla ja otatte kiltisti vastaan tavarat. Mies saa sitten hoitaa sen jätteiden lajittelun, tuo ei ole sinun murheesi.
Lopettakaa anopin tekemisten seuraaminen ja samoin ostamisten jatkuva ihmettely. Keskittykää omaan elämään. Jos tuo liikaa, laita kellariin, roskiin tai anna jollekin toiselle. Hankkikaa elämä anopin ulkopuolella. Poika eli kumppanisi hoitaa äitinsä kanssa asiat itse, jos on ihan välttämätöntä. Lapselle vanhemmat valitsevat lelut ensisijassa, ettei tule liikaa.
ja taas anopissa on vikaa