Tutkijat, mitä te oikein tutkitte? sivistäkää tyhmää
eli tuossa toisessa ketjussa oli jotain yliopistolla olevia tutkijoita. siis mitä se selkokielelle väännettynä tarkoittaa, mitä aiheita te tutkitte, mistä saatte aiheen, ja mitä se tutkiminen käytännössä on?
Kommentit (12)
opettajien ammatillista kehittymistä ensimmäisinä työvuosina: mitkä tekijät vaikuttavat kehitysprosessiin ja millaisia opettajista tutkittavistani tulee.
Työni on aineiston lukemista, löydösten vertaamista aikaisempiin tutkimukseen aiheesta ja tutkimustulosten kirjoittamista luettavaan muotoon.
Aiheen löytämiseen on monta tapaa. Itse lähdin mukaan kiinnostavaan projektiin.
Mina yritan selvittaa, miksi toiset lapset kuolevat malariaan ja toiset saavat vain lievia oireita. Tutkin tata vertailemalla suurten lapsijoukkojen perimaa eli sita, miten lasten geenit eroavat toisistaan. Tarkoituksenani on ymmartaa paremmin ihmisen immuunijarjestelman toimintaa malaria-infektion yhteydessa ja - toivottavasti - auttaa toimivan rokotteen kehittamisessa.
Miksi jotkut eivät "pääse" töihin ja toiset menevät sen enempiä työttömyyttä miettimättä. Kieltämättä täältä on saanut paljon ajatuksia siihen, onko oikein käyttää systeemiä väärin.
täällä palstalla on vain pässinpäitä.
Minun tutkimusaiheenani on raskausmyrkytys eli pre-eklampsia. Yritan loytaa sairastuneilta yhteisia riskitekijoita, jotka auttaisivat riskiryhmien tunnistamisessa ja mahdollistaisivat paremman raskaudenaikaisen seurannan.
Kaukaisena haaveenani on osallistua raskausmyrkytyksen ehkaisyyn ja/tai hoitojen kehittamiseen.
Pahkinankuoressa tutkimus on sita, etta joku saa idean ja muut yrittavat todistaa idean vaaraksi. Esimerkiksi: "Maapallo on pyorea", "riski sairastua sydantautiin periytyy", "ihmisen toiminta nopeuttaa ilmastonmuutosta", "vasenkatisilla on suurentunut onnettomuusriski",...
Idean todistamiseksi oikeaksi tai vaaraksi ei riita subjektiivinen "minun mielestani asia on nain", vaan tutkimus perustuu mahdollisuuksien mukaan menetelmiin, joiden tulokset ovat mitattavissa ja muiden toistettavissa. Jos ideaa ei voida todistaa vaaraksi, se voidaan hyvaksya, kunnes joku saa paremman idean. Useimmiten tutkimusmaailmassa elaa rinnakkain kilpailevia ideoita, joilla on omat kannattajajoukkonsa.
Oho. Mieletöntä, minä' luulin, että täällä palstalla on vain pässinpäitä.
Et taida tuntea kovin monta tutkijaa... Lisäksi on kovin yksinkertaistavaa ajatella, että minkä tahansa ammattiryhmän edustaja automaattisesti olisi ei-pässinpää. Mikä tahansa ruudinkeksijä voi olla hyvä ruudinkeksinnässä (tai on ajautunut ammattiinsa olematta edes hyvä siinä) mutta täysi pässinpää monessa muussa asiassa.
eri aikakausina eli yhteiskuntatieteilijä. Tutkiminen käytännössä on erilaisten kirjallisten materiaalien analysointia, aineiston keräämistä (valmiina olevat aineistot ja itse haastatteluilla tai kyselyillä kerätyt) ja näiden analysointia + johtopäätösten tekemistä
erästä kansainvälistä prosessia ja siitä syntynyttä asiakirjaa. Vastasiko se konfliktiin johtaneisiin ongelmiin, miten sitä on myöhemmin tulkittu, minkä osapuolen näkemykset ovat selvimmin edustettuina, mihin muihin samaan aikaan liittyviin prosesseihin ko. asiakirja liittyy, jne.
Olen tutkija - ja passinpaa. Itsepainen ja karkas kertomaan mielipiteeni ja pitamaan niista kiinni, vaikka itsekin ymmartaisin ne holmoiksi.
Kumarran taman ketjun aloittajalle, silla sen tunnustaminen, ettei jotain ymmarra, vaatii uskallusta. On paljon helpompaa hymista ja nyokytella muiden mukana. Itsekin harrastan sita liian usein vaikka olen hyvin tietoinen ymmarrykseni puutteistani niin yleistiedossa kuin oman alani tutkimuksessa.
Ei se ole tyhmyytta, ettei jotain tieda, vaan se, ettei uskalla kysya. Kysyminen osoittaa kiinnostusta!