Millaisia ovat tuntemanne super-tuhlari ihmiset? ne jotka elää kädestä suuhun?

Eräs on shoppailuaddikti. Tilaa joka kuukausi vaatteita, meikkejä jne. vaikka edellisissäkin on vielä laput kiinni. Läheskään kaikkia ei edes käytä.

- Voivottelevat että on liian pienet tulot että kannattaisi jotain budjettia laatia taikka kirjata ylös mihin rahat kuluu (oikeastihan mitä pienemmät tulot, sitä suuremmalla syyllä tätä kannattaa harrastaa)

- Eräässä Facebook ryhmässä nähtyä, voivotellaan että rahat koko ajan loppu ja itsekin todetaan että tupakkaan kuluu paljon. Mutta suututaan kun joku mainitsee että ehkä sitä tupakointia kannattaisi vähentää radikaalisti (enkä nyt väitä että kaikki pienituloiset toimivat näin, mutta tätäkin olen nähnyt)

- Kun vihdoin rahaa tulee tilille, ostetaan kaikkea turhaa ja mennään ulos syömään. Kun kerrankin on rahaa. Sitten valitetaan loppukuusta kun eletään kaurapuurolla (tästä päästään kohtaan yksi, ehkä olisi kannattanut laatia se budjetti)

Tässä nyt muutama hyvin kliseinen juttu, kaikki kuultu ja nähty oikeassa elämässä. Ja edelleen korostan, tunnen myös paljon pienituloisia jotka ei elä näin. Mutta valitettavasti löytyy myös se toinen ääripää, jotka myös yleensä huutaa eniten olemassaoloaan. Minkä takia välillä kuulee väittävät että kaikki pienituloiset on tällaisia.

Ulosottovelkainen peliriippuvainen. Ihan hyväsydäminen pohjimmiltaan, mutta uhriutuvaa sorttia. Syyttää siis muita siitä, ettei voi elää enää niin leveää elämää kuin ennen ulosottoa velaksi eläessään.

Lainaa äidiltään 300 e vuokraan, ostaa sillä urheilukellon ja lainaa sitten vuokrarahat veljeltään. Itkee sitten miten viikonloppuna ei voi tehdä mitään kun ei ole rahaa. Ei omasta mielestään ansaitse taloudellisia ongelmiaan, muiden täytyy ne hoitaa ja maksaa.

Yksi kaveri joka täyttää sisäistä tyhjyyttään ostamalla materiaa, jota ei edes tarvitse mihinkään. Hänen mukaansa elämä olisi tylsää jos ei aina voisi ostaa jotain uutta. Eihän siinä mitään väärää ole, itseäni vain ihmetyttää miksi ostaa asioita ja tavaroita joilla ei ole mitään merkitystä.

En oikeasti tiedä, mikä on asian takana, mutta omassa lähiseudun ostokirppiksellä on henkilö, joka jatkuvasti myy tavaraa, että saisi rahaa ruokaan.

Ensin tuli ajatus, että ihminen yrittää järjestää asiansa, mutta kun on vuoden verran seurannut miten myyntiin tulee uutta ja vähänkäytettyä tulee mieleen kilteimmästä päästä että henkilöllä on shoppailuaddiktio.

Se pahempi vaihtoehto on, että myy varastettua tavaraa.

Joten jos tunnistat itsesi, niin sääli ei myy, ei edes sitä cupsolokeitintä, niitä on jo kierrätyskeskuksessakin hyllyllinen.

Nykyisiä tai tulevia päihdeongelmaisia. Rahapäivänä mennään baariin, ja parin päivän kuluttua rahat ovat vaihtuneet krapulaan ja morkkikseen. 

Tunnen muutaman sellaisen, jotka katsovat, että heillä on oikeus tuhlata, koska yhteiskunta antaa heille niin vähän. Koulut on jääneet kesken, lapsia on parinkin kumppanin kanssa, koiria ja kissoja melkoinen liuta ja päätoimeentulo tulee toimeentulotuesta, jonka pienuutta jaksetaan valittaa. Muilla on aina kaikki paremmin, mutta töitäkään ei saa, koska tarjoavat liian pientä palkkaa ja urputtavat koulutuksesta. Kun raha tulee tilille, mennään lapsilauman kanssa "ulos syömään" ja ostellaan kaikenlaista pientä halpaa turhaa, koska on rahaa ja kolme päivää myöhemmin ihmetellään, miten muilla on rahaa.

Ja kun saadaan se työpaikka, niin kolmantena päivänä ollaan pois töistä, koska lapsi sairastui. Lapsi tosin on jo 12v, mutta ei sitä uskalla jättää kotiin aivastamaan.

Kiertää kirpputoreja kun saa niin halvalla. Ainoa kriteeri on se, että saa halvalla. Vaikka ei tarvitse, mutku halvalla. Sitten esittelee kuinka paljon säästi kun teki näitä kirppislöytöjä. Enemmän olis säästänyt olemalla ostamatta. Sitten ihmettelee kuinka ei rahat riitä mihinkään, esim laskut ja ruoka, vaikka ostaa kaiken niin halvalla.

Viikko tilipäivän jälkeen rahat loppu. Loppukuu vippaillaan kavereilta, käydään leipäjonossa ja haetaan seurakunnalta rahaa.

Kaiikki ihmiset ovat riippuvaisia jostakin.

Vierailija kirjoitti:

Kaiikki ihmiset ovat riippuvaisia jostakin.

On olemassa myös vapaiita omantiensä kulkijoita.

Pieneläkeläinen roudaa kaupasta kauheat kasat vesipulloja kun ei tykkää hanasta tulevasta kaupungin vedestä. No ruokaan ei sit aina riitäkään rahaa mut eipä tartte juoda sitä kaupungin vettä kun ei kerran tykkää. Niinpä niin.

Mä luin myös Facen säästäjät-ryhmästä tosta tupakanpoltosta että miten sitä saisi halvemmaksi :D No daa, lopeta kokonaan niin kuin me muutkin köyhät ollaan jouduttu tekemään jo vuosia sitten.

Mutta ei, ei just mun kuulu lopettaa tupakointia mut miten mä saisin halvemmalla poltettua? Sit jengi jakaa sille jotain sätkänkäärimisvinkkejä...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaiikki ihmiset ovat riippuvaisia jostakin.

On olemassa myös vapaiita omantiensä kulkijoita.

Kyse on siiitä että ei häviä kuin savuna ilmaaan vaan tuottaa jotakin.

Esim yksi sukualinen, lääkäri, naimaton keski-ikäinen nainen.

-Ostaa esim SUPlaudan, 700e. Kokeilee kerran, kaksi. Ei opi. Myy Torissa 100e että pääsee eroon.

-Ostaa polkupyörän, 1000e. Ajaa kerran, kaksi. Ei tykkää. Vääränlainen. Myy Torissa 250e että pääsee eroon.

-Muuttaa Espooseen. Ostaa asunnon. Ei tykkää, liian kaukana. Pistää myyntiin paljon halvemmalla että pääsee eroon.

-Ostaa Volvon 30.000e. Ajanut 100 km. Saa nähdä mitä sille tapahtuu.

Sehän on vain rahaa on todennut, kun olen ihmetellyt menoaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaiikki ihmiset ovat riippuvaisia jostakin.

On olemassa myös vapaiita omantiensä kulkijoita.

Kyse on siiitä että ei häviä kuin savuna ilmaaan vaan tuottaa jotakin.

Suhteellisuus ja pitkäjänteisyys sekä mielenkiiinto ja hahmottaminen sekä käsitys vaikkapa maailmantilanteesta ja sijoiittamisesta.

Päälle 40- vuotias mies, työtön virallisesti. Käy välillä pimeissä töissä josta saa rahat käteen. Nostaa lisäksi tukia asumiseen ja toimarina. Kun saa jotkut rahat, käyttää niitä sumeilematta kaljaan ja tupakkaan, saattaa rehvakkaasti lähteä baarikierrokselle ja jopa tarjota muillekin. Ajelee taksilla eikä ole köyhä tai kipeä. Jos sattuu vaikka olemaan juhlat tulossa, voi sumeilematta ostaa 200 e kengät vaikka oikea osoite olisi tuossa tilanteessa marketin poistokori tai jopa kirpputori. Ostaa kaupasta muutenkin rahatilanteeseen nähden liian kallista ruokaa, esimerkiksi lohta ja sisäfilettä.  Kalapuikot, lauantaimakkara ja lenkkimakkara olisivat varmaan järkevämpää ruokaa.

Kun rahat sitten alle viikon loppuvat, ostaa laputettua kamaa ja lainaa rahaa veljiltään. 

V'''ttaa tuo tupakkaan menevä raha, eikä kaljaakaan tarvitsisi joka h'''etin päivä  juoda sitä 2-5 tölkkiä + viikonloppuisin korillista. Myös hygieniatuotteet voisi valita järkevämmin, takapuolen voi pyyhkiä sillä halvemmallakin paperilla kyllä samaten kuin parran ajaa halvemmallakin vaahdolla. En aio muuttaa kyseisen ihmisen kanssa ikinä tuon holtittomuuden takia yhteen.  

Mun työkaveri. Heti kun palkka tulee niin pitää olla ostamassa jotakin ja mennä ravintolaan syömään. Sitten valitetaan kun tilillä on rahaa muutama euro ja sillä pitää pärjätä viikko.

Eräs on elänyt velaksi mopoiästä lähtien. Velaksi elämisen vuoksi ei omaisuutta vaikka työskennellyt jo liki 40 vuoden ajan. Ei koe velaksi elämistään ongelmaksi, vaikka ollut velkasaneerauksessa ja monessa muussa pinteessä. Kun velkojen vuoksi joutuu hankaluuksiin, syy on tietysti aina olosuhteiden, esim kahden asunnon loukku. Ei kykene hillitsemään kulutustansa. Hankintaideat on laitettava toteutukseen heti. Velaksi elämisen keskiössä on autot, autoilu ja asunnot. Tarve näyttellä keskituloista asiansa hoitanutta. Näytteleminen hoituu ostamalla paljon sellaista tavaraa, jota ei edes tarvitse, tai käytä. Todellisuutta varakkaamman näytteleminen uppoaa joihinkin tuttaviin, jotka ihmettelevät mistä toverillansa on vara kaikkeen siihen mitä hänellä on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaiikki ihmiset ovat riippuvaisia jostakin.

On olemassa myös vapaiita omantiensä kulkijoita.

Kyse on siiitä että ei häviä kuin savuna ilmaaan vaan tuottaa jotakin.

Osta marrkalla myy kahdella.