Kumpi on itsekkäämpi: lapsia hankkiva vai lapset hankkimatta jättävä?
Yleensä sanotaan, että lapsettomat ihmiset ovat itsekkäitä, mutta eikö lapsia hankkivatkin ole itsekkäitä, koska heidänkin syy hankkia lapsia on useimmiten "halusin lapsia". Miksi asian haluamatta jättäminen on itsekästä mutta haluaminen on jotenkin ylevää?
Kommentit (54)
Ajattelin olla nyt itsekäs ja jätän vastaamatta.
On itsekästä olla hankkimatta lapsia
Mitä itsekästä siinä on jos jättää lapset hankkimatta? Kyllä se lapsen kasvatuskin on taitolaji,että siitä kasvaa yhteiskuntakelpoinen yksilö ja kaikki vanhemmatkaan ei jaksa tätä vastuuta välttämättä hoitaa kunnialla,aina se on sen lasta haluavan vastuu,kun hän lapsen tekee,ei lapsen ...kyllä moni voi tehdä fiksusti,ettei hanki lasta,jos ei sitä edes halua,eikä ole halua sitä hoitaa ja kasvattaa. Sellainen päätös ei ole yhtään itsekäs vaan järkevä. Eihän lapsen tekeminen ole itsekästä myöskään,ihan luonnollista on haluta lasta. Silloin vois puhua itsekkyydestä,jos tekee lapsen statussyistä,itselleen apulaisen ja vanhuudenturvan,eikä välitä lapsestaan.
Kai sinun pitäisi ensin määritellä mistä näkökulmasta itsekkyyttä tarkastelet. Minusta tuollaista valintaa ei voi noin yksoikoisesti määritellä. Entä jos se lapsi vaikka tekisi jonkin ihmiskuntaa ja maapalloa suuresti hyödyttävän keksinnön? Olisiko silti itsekästä hänet tuoda maailmaan? Oliko sinun tuomisesi maailmaan itsekästä, ap?
Ei tuohon ole yksiselitteistä vastausta. Kumpikaan valinta ei välttämättä ole itsekäs tai epäitsekäs, se riippuu siitä mitä taustalla on.
Itsekästä on lapsien hankkiminen. Miksi kuvittelet ansaitsevasi ne ja osaavasi kasvattaa??
Minusta on itsekästä ajatella, että lapsen hankkimine tai hankkimatta jättäminen olisi aina vain oma valinta ja päätös. - Totta kai viime kädessä on. Mutta sitten on meitä, kuten vaikka minä itse, jo(t)ka on halunnuta ja toivonut saavani oman lapsen vuosia, tai oikeammin jo vuosikymmeniä mutta näin ei ole tapahtunut yrityksistä ja erilaisista avuista ja tuesta huolimatta.
Eikä asiaa nopeuta yhtään muiden kyselyt, että oletkos milloin aikonut hankkia lapsia. Tai oletkos itsekäs, kun et aio vissii hankkia lapsia lainkaan. Tai nyt kun olen ollut sinkkuna epäilyt sukupuolisen suuntautumsieni osalta.
Tiedän toki, että lapsen voi myös yrittää adoptoida mutta ennen kuin saatan edes harkita adoptiota, niin haluan löytää kumppanin, jonka kanssa jakaa haave lapsesta. Toisaalta olen jo ymmärtänyt itse sen, että ei laps(i)en saanti ole mikään elämässä onnistumsien mitta tai yksinomainen tavoite.
Hyvää elämää voi elää ilman omaa lastakin, niinkuin ilman kumppaniakin. Mutta kyllä se toisinaan vähän kouraisee sisälläni kun näen lapsiperheitä yhdessä tai lapsia leikkimässä ja vaikka vain pariskuntia, jotka ovat hullaantuneita toisetnsa seurasta.
Tietenkin lapsia hankkiva on itsekäs. Synnytät tänne maailman uuden ihmisen, joka ei välttämättä edes haluaisi tulla tänne.
En tiedä, mutta en anna tyhjänpäiväisten louskuttajien vaikuttaa valintoihini elämässä. En arvosta kummankaan mielipidettä millään tavalla, olivat sitten lapsellisia tai lapsettomia.
Tuttu sanoi tehneensä kolme lasta pelkästään itsekkäistä syistä, kun hän nyt vaan halusi lapsia.
Tuskin kukaan tekee lapsipäätöstä pelkästään jostain yhteiskunnallisesta tai ekologisesta näkökulmasta, vaan lopulta päätös syntyy aina itsekkäistä syistä eli mietitään sitä, haluaako juuri itse lapsia ja lapsiperhe-elämää. Sitten sitä päätöstä saattaa tukea jollakin ajatuksella liikakansoituksesta tai yhteiskunnan rakenteiden pysyvyydestä, vaikka tosiasiassa ajattelee lähinnä omaa mielipidettään. Ja niin sen kuuluu mennäkin, koska lapsikysymyksessä sen päätöksen kanssa pitää pystyä elämään 100-prosenttisesti ellei halua katkeroitua loppuelämäkseen.
Ei kumpikaan. Minä olen päättänyt lapsia tehdä kaksi kappaletta. Se on minun oma päätös ja minua ei todellakaan kiinnosta muiden ihmisten mielipide. Ja vaikka olisin lapset jättänyt kokonaan tekemättä niin ei mua kyllä olisi siltikään kiinnostanut muiden mielipiteet :)
Lapsia joo lapsia ei lapsia joo lapsia ei. Tämä on ikuinen väittelyn aihe. Miksi ei voida vaan olla tyytyväisiä jos joku lapsia tekee ja joku ei. Kunnioitetaan molempia päätöksiä.
Kannattaa varmaan kysyä tätä Suomen lapsivihaisimmalta palstalta joka tämä hyvin ironisen nimen omaava sivusto nykyään on.
Tässä sulle malli kyselyn teosta.
https://www.vauva.fi/keskustelu/4652654/kumpi-itsekkaampaa-saada-lapsi-…
Oikeesti vieläkin joku jaksaa tapella ja jankata tästä aiheesta? Voi luoja.
Tajuaispa jotkut ihmiset että niitä lapsia ei tosiaankaan ole pakko tehdä. Yhteiskunta säästyisi paljolta, esim. lastensuojelu ei olisi niin työllistetty.
Mut joo, kumpikaan ei ole itsekästä. Valintojen maailma eikä kumpikaan ole huono.
Itsekkäitä päätöksiä molemmat. Ihmiset pääsääntöisesti hankkivat tai ovat hankkimatta lapsia siksi että itse niin haluavat (toki eri asia jos lapsia haluaa mutta niitä ei voi jostain syystä saada). Kannattaa myös muistaa ettei itsekkyys aina tarkoita huonoa asiaa, vaan myös oman elämän ohjaamista ja itsestä huolen pitämistä.
Itsekästä hankkia lapsi kärsimään tänne täyteen ahdettuun maapalloon. Ja moni hankkii vielä useampia.
Olla vai eikö olla?