Kamalia muistoja tuossa "karmein muisto lapsuudesta"-ketjussa

muutamilla ihan hirveitä.



Miten ihmeessä teistä on tullut täysipäisiä aikuisia (vai onko...?)



Sääliksi käy lapsia jotka joutuvat pelkäämään, hakatuiksi, pelkäämään vanhempiensa puolesta tms. Surettaa oikein, ja kun tietää että tälläkin hetkenä tuollaista joillakin on, eikä itse voi tehdä mitään.