Kerrostaloasujat, kuin hyvin teillä kuuluu äänet muista asunnoista?
Kyllä on taas hermot koetuksella kun joka aamu pitää herätä naapurin kakaroiden kiroiluun ja rähjäämiseen. Yhtään ei jaksettaisi kuunnella, tässä talossa eristeitä ei ilmeisesti ole käytetty lainkaan. Alakerrasta kuuluu läpi ihan kaikki. Seinänaapureista myös, mutta onneksi ovat hiljaista porukkaa.
Kommentit (7)
alhaalla on pesutupa, linkous kuuluu sieltä, mutta ei häiritse. joku pimputtaa pianoa tms , ei häiritse, kerran oli musa yläkerrassa niin kovalla, että häiritsi ja piti käydä sanomassa. Laittoivat hiljaiselle. Tavalliset elämän äänet ei kuulu meille ollenkaan kuten normaali puhe, lasten elämä, kävely tms. Tyytyväinen olen. Sen sijaan kadulta kuuluu kesällä niin kova autojen melu, että se häiritsee.
Kuului ihan selvästi jopa intiimin touhuamisen äänet yläkerrasta. Pääasiassa tosin sängyn tasainen nitinä, johon saatoin herätä keskellä yötä. Olen asunut pahimmillaan myös sellaisessa vanhassa kerrostalossa, jossa kuulin kun mies tepsutteli aina iltauutisten jälkeen vessaan, pissin lorina kuului ja sitten tietty vielä se vessan veto..
kuulen vaimeaa puhetta jostain naapurista.
Tosin meillä kaikki rappunaapurit ovat jotain yli 6-kymppisiä... Itse kauhun ja häpeänsekaisin tuntein välillä mietin, kuinkahan meiltä kuuluu ääniä.. kaksi vilkasta ja äänekästä pientä poikaa, lisäksi minä ja mies tuppaamme räjähtelemään toisillemme kovaäänisesti milloin mistäkin (ei mitään vakavaa, mutta äänitaso sellainen että varmaan kuuluu..)
On sen verran uusi talo, että eristykset ovat hyvät. Ovat nuokin äänet sen verran vaimeita, että ne vain "rekisteröi", niihin ei esim. herää. Meilläkin soitetaan, lisäksi korotamme ääntämme välillä kunnolla mielipiteiden vaihdossa, että sinänsä menee varmaan puntit tasan. Onneksi ei kuulu mitkään kävelyn, verhojen aukaisut, tuolien siirtelyt, juttelut ym.
rakennetussa talossa aika hyvin, on intiimiääniä ja sitten rähinämpää ja inhottavinta on tietysti se, että samalla lailla meiltä sitten kuuluu kaikki!
hiljainen talo ja asumme ylimmässä kerroksessa. Alakerrassa asuu vain kaksi yksinäistä ihmistä, mutta tiedän siitä, että kyllä kuuluu, että kun sitten joskus alakerran mies puhuu puhelimessa, niin melkein kuulen, mitä puhuu.
70-luvun elementtikerrostalo... Onneksi muuten alakertalaiset ovat myös hyvin suvaitsevaisia eivätkä valita, vaikka meistä kyllä "elämänääntä" lähtee.
Ja vessassa käynti toki kuuluu selvästi illalla/yöllä.
itse puolestani kuulen, kun alakerta vetää verhot. Meidän yläpuolella ei ole ketään, seinänaapurista ei kuulu mitään, mutta hän onkin aikuinen nainen, rappukäytävästä kuuluu kaikki askeleet ja alaoven kolahdukset.