Voiko älykkyysosamäärällä 90 selviytyä tohtoriopinnoista?
Riippuu tietysti minkä alan, mutta tarkoitankin esim. valtiotieteiden tai filosofian tohtorin tutkintoa.
Kommentit (25)
Voi. Ei ole äly vaan istumalihakset rajoittava tekijä.
Kyllä uskoisin, jos ahkerasti opiskelee. 90 on normaaliälykkyyden alaraja, joten siltä osin vastaus on kyllä.
Muistelen joskus lukeneeni henkilöstä, jonka ÄO oli 75, ja kyseinen henkilö teki väitöskirjan.
Ehkå
Jos on todella ahkera ja saa hyviä opiskelukavereita
Helppoa se ei varmaan ole
Jos et väittele teoreettsesta fysiikasta tai matematiikasta, selviät hyvin. Eikä noihinkaan välttämättä tarvitse korkeaa ÄO:ta - toki voi auttaa kovin
Vierailija kirjoitti:
Mistä tiedät äo:si?
En tiedä, mikä on älykkyysosamääräni. Oletan, että olen normaaliälyinen.
Voii humanistissa aineissa koska sehän viisauden luonnostamaa kehikkoa muttta kun aletaan siirtämään fokusta autistisempaaan maailmaan eli aletaan puhua systeemien ja järjestelemien poikkeavuuksista eli vaikka se miten kykenee ratkaisemaan ongelmia ja vaaditaan tarkkuutta ja mielenkiiintoa yhä enemmän havainnoimaan maailmaa siten että siirtyy ihmisistä ja tapahtumista yhä enemmän kohti näitä edellä mainittuja vaaatimuksia havainnointi-johtopäätelmä-väite-perustelu -maaailmaa vaaditaan tietynlaista orjeentoitumista.
no voi olla turhan älykäs valtiotieteissä pärjätäkseen.
Onhan joku väitellyt muinaiskirkkoslaavin substantiivien ja adjektiivien taivutuspäätteiden historiallisesta kehityksetäkin eikä se älyä vaadi.
Perheessä yksi lääketieteen tohtori ja kohta erään toisen tieteenalan tohtori. Sitkeitä, ahkeria, älykköjä kyllä mutta en tiedä viisaudesta.
Puolella suomalaisistakin on kaksinumeroinen äo. Samat tyypit lesoilevat tekniikan kehityksestä Suomessa vs. Somaliassa..
Älykkyysosamäärä on ihmisen henkisen suorituskyvyn mittarina jo hylätty vanhanaikaisena ja vääristelevänä. On ihan sama mikä on ihmisen ÄO, todelliset lahjat mitataan paljon monipuolisemmin menetelmin.
Eipä omistakaan opiskelutovereista terävimmät päätyneet tohtoriputkeen vaan perusjampat ja -jampatteret. Tosin arvioisin älykkyyden noin 110 pykälään. Eli kaippa 90 on myös riittävästi.
Vierailija kirjoitti:
Voii humanistissa aineissa koska sehän viisauden luonnostamaa kehikkoa muttta kun aletaan siirtämään fokusta autistisempaaan maailmaan eli aletaan puhua systeemien ja järjestelemien poikkeavuuksista eli vaikka se miten kykenee ratkaisemaan ongelmia ja vaaditaan tarkkuutta ja mielenkiiintoa yhä enemmän havainnoimaan maailmaa siten että siirtyy ihmisistä ja tapahtumista yhä enemmän kohti näitä edellä mainittuja vaaatimuksia havainnointi-johtopäätelmä-väite-perustelu -maaailmaa vaaditaan tietynlaista orjeentoitumista.
Esiim kysymyksien esittäminen vaikka lapsena: miksi, miten eli toiminnallisuuuteen liittyviä kysymyksiä ja älylllistä stimulaatiota että ei kerrota kaikkea suoraan vaan joutuu jatkamaan että miten etenisi loogisesti jo saatujen havintojen perusteeella. Kun taas kehdossa maaten on enemmän adjektiivejä kuten kirkkaita värejä jne...
Pienellä avustuksella kyllä. Tai jos on selkeitä rajautuneita oppimisvaikeuksia ja epätasainen kykyprofiili. Yleensä vaatinee noin 110+.
Yksityissairaalan erikoislääkäri tutki ihottumaani ja kysyi alkoholinkäytöstä. Vastasin mitä vastasin, ja herra tohtori oikein riemastui: "Metyylialkoholi on myrkkyä, eikä sitä pidä nauttia ainakaan jos on psoriasis." Oli naurussa pitelemistä.
Vierailija kirjoitti:
Eipä omistakaan opiskelutovereista terävimmät päätyneet tohtoriputkeen vaan perusjampat ja -jampatteret. Tosin arvioisin älykkyyden noin 110 pykälään. Eli kaippa 90 on myös riittävästi.
Tuossa ulkopuolisen arvioinnissa on se ongelma, että verbaalisesti lahjakkaita ja sosiaalisia sekä tietyllä tavalla pukeutuvia voidaan pitää älykkäämpinä kuin he ovatkaan ja aika simppelin oloiset, tavallisen näköiset hissukat voivat olla älykkäämpiä kuin millaisen vaikutelman antavat. Ei tuollaista voi kovin luotettavasti mutu-pohjalta arvioida.
Kyllähän rampakin voi maratonin juosta, mutta onko järkeä.