Mies ei enää rakasta, haluaa eron
Minun rakkauteni on jotain suurempaa. Se on sitä tahtomista, mikä aikoinaan luvattiin. Vaikka aina ei niin ruusuista olisi, tahdolla asiat saisi korjattua.
Mutta, toinen ei enää halua.
Kaikki hajoaa.
Perhe menee rikki.
Mutta mies saa mitä haluaa. Vapauden, ja varmaan sen suuren rakkauden tunteenkin jostain. (Ellei ole sitä jo löytänytkin)
Loppu elämäni olen yksin. Ei tarvitse enää koskaan kokea tämmöistä tuskaa.
Kommentit (74)
Niin, minäkin olen melko varma, että uusi on jo valmiina. Vaikka mies asian tietysti kiistää.
En minä painostakkaan. Menköön, kerta niin tahtoo. Satuttaa se silti. Ja paljon.
Jos haluat eron niin hae sitä eroa itse. Miksi naisille pitää kantaa kaikki naaman eteen?
Vierailija kirjoitti:
Jos haluat eron niin hae sitä eroa itse. Miksi naisille pitää kantaa kaikki naaman eteen?
Miksi miehet eivät osaa lukea?
En minä halua eroa. En todellakaan halua. Mies saa ihan itse hoitaa asian eteenpäin, kerta näin haluaa.
Voi ei ap, voimahaleja. Älä sano että olet yksin loppuelämäsi, et voi koskaan tietää...
Ok, ja luovut nykyisestä elämästäsi noin vain? Ei edes yritystä. Ei taistelua.
Eikö nyt ekaksi kannata selvittää, kuka se kilpakumppani on. Sitten voittaa mies takaisin.
Miten? Yritä edes.
Noo, toivotaan että et katkeroidu - Mihin uskon.
Minulla ei koskaan ollut uutta tyttöystävåå kun välit menivät poikki.
Rakkaus, niin mitä se on.
Todelliseen rakkauteen ei sisälly kärsimystä eikä tuskaa.
Itserakkauteen sisältyy kiintymistä, mustaisuutta ym negatiiviset asiat.
Niin, kyllä minä aion tehdä kaikkeni avioliittoni eteen nyt vielä, kun yhdessä asumme.
Mutta painostamaan en ala. Enkä ruikuttamaan.
Omaa käytöstäni muutan, mutta vain sen verran kun omasta mielestäni siinä on parannettavaa. En siis ala mielistelemään, tai muuttumaan erilaiseksi, kaivan oman itseni esille jostain ruuhkavuosien arjen uumenista. Alan elää elämääni.
Luultavasti aivan liian myöhään, että sillä voisi enää korjata mitään. Mutta, kuitenkin.
Voimia sinulle aloittaja! Jos vain pystyisit antamaan sen rakkauden, joka mies ei enää halua, itsellesi! Huolehtisit itsestäsi, ihailisit itseäsi, rakastaisit itsesi kanssa viettämääsi aikaa.
Muuta neuvoa en osaa antaa kuin että arjen toimiin keskittyen ja arjesta mahdollisimman nautinnollista tehden suojelet itseäsi. Eron ymmärtäminen ja sen läpi kärsiminen vie joka tapauksessa aikaa. Mieltä voi suojella vähän arjen rutiinien avulla.
Meillä saman tyylinen tilanne, on lapsia. Taistelen loppuun asti, että eroa ei tulisi, erityisesti lasten vuoksi. En kerta kaikkiaan kestä ajatusta, että lapsia satutettaisiin.
Tosin meillä ei edes rakkaus ole loppu, mieheni pitää minua ystävänä ja rakastaa minua, mutta ei kuulemma enää romanttisella tavalla. Noh, kenelläköhän on rakkauden alkuhuumaa yli 20 vuoden jälkeen? Rakastan miestäni yli kaiken, ja haluan elää jatkossakin elämäni hänen kanssaan.
Silti suurin huoleni on, että lapsia satutettaisiin. Mieheni on tällä hetkellä kyvytön myöntämään itselleen, että ero satuttaisi lapsia. Ei suostu pohtimaan kanssani, miten meidän elämä saataisiin siihen kuntoon, että kaikilla olisi hyvä olla.
Sivusuhde hänellä on, mutta on ilmiselvää että se ei tule kestämään, sillä hänellä ei ole yhteisiä kiinnostuksen kohteita tai yhteisiä arvoja kyseisen henkilön kanssa. Käyttää omien sanojensa mukaan sivusuhdetta katalyyttiina.
Ap, jos edelleen rakastat miestäsi, koita saada suhteenne kuntoon, edes lasten takia. Perusturvallisuuden menettäminen vaikuttaa ihmiseen koko loppuiän ajan.
Mä tuntisin aika paljon vihaa tuossa tilanteessa. Ei avioliittoa niin vain lopeteta, on luvattu tehdä kaikkensa että oltaisiin yhdessä. Sitten vasta erotaan jos kaikki on yritetty eikä se tuota tulosta. Luuserit eivät jaksa yrittää, tehdä töitä suhteen eteen!
Tahto ei auta jos rakkaus loppuu.
Voimia siitä huolimatta.
Kuulkaas nyt emännät, mitään yritystä ei tarvita enää, jos toinen on pettänyt. Siihen tarvitaan, ettei petä. Tänä kesänä moni liitto kariutuu,minkähän vuoksi?
Yleensä miehillä on jo uusi katsottuna tai jopa uusi suhde aloitettuna, kun rakkaus ns. loppuu. Vaikeaa sitä on painostaa jäämäänkään.