Miten voi olla, että aikuinen ihminen ei osaa tehdä yhtään mitään ruokaa?

Varmaan keskittyy enemmän laitteisiin ja näyttöihin ettei ole edes muka aikaa keskittyä laittamaan oikeaa ruokaa. Kyllähän kaikki varmaan osaa laittaa mutta ei vaan jaksa tai ei ole tottunu laittamaan.

Vierailija kirjoitti:

Varmaan keskittyy enemmän laitteisiin ja näyttöihin ettei ole edes muka aikaa keskittyä laittamaan oikeaa ruokaa. Kyllähän kaikki varmaan osaa laittaa mutta ei vaan jaksa tai ei ole tottunu laittamaan.

Itse asiassa ei, hän ei ole ollenkaan mikään laiteaddikti. Hän vaan oikeasti kokee ettei voi tehdä ruokaa. Kaikki siihen liittyvä pelottaa ja tuntuu kauhealta. Ei rehellisesti muka osaa edes leikata kurkkua tai keittää makaronia.

Ap

Olisi varmaan parempi että lapset huostaanotetaan..come on, tyyppi ei selvästi kykene pitämään huolta lapsista. 

Mielenkiintoista. Varmasti jollain tasolla erittäin neudoorrinen ihminen. Mun on pakko sanoa, että vaikka toisaalta koen helpoksi ymmärtää hyvinkin erilaisia ihmisiä, tuollainen hyvin voimakas neuroottisuus on asia, johon mun on vaikea samastua.

Ilmoita hänet Kaappaus keittiössä -ohjelmaan.

Kaikkein parasta viihdettä siinä ohjelmassa on se, kun Aihinen järkyttyy.

Voin sanoa kokemuksesta että 90% 20-30v miehistä ei osaa edes riisiä keittää saatikka ruskeaa kastiketta tehdä...

Mä en oo koskaan tajunnut, että on joku vaihtoehto olla laittamatta ruokaa. Sitä ei ole pakko rakastaa, eikä siinä ole pakko olla maailman paras, mutta se on pakko tehdä niin kuin imurointikin. Se on semmoinen perusasia, joka vaan kuuluu normaaliin elämään. Jos ei laita ruokaa, menee niin paljon rahaa syömiseen, että harvalla on siihen varaa, ja tulee melko satavarmasti syöneeksi myös epäterveellisesti. Miten voi olla, ettei ihan perus elämäntaitoja oo opetettu kotona?

Kaveri teki kerran makaronilaatikkoa ja soitti mulle kuudesti kokkailun aikana kysyäkseen neuvoa. Syötyään hän soitti mulle että mitä hän tekee kun sitä jäi yli. Piti neuvoa miten ruoan voi peittää ja laittaa jääkaappiin ja on ihan ok syödä sitä vielä pari päivää, ei tarvitse heittää roskiin. Hän oli 35-vuotias, eikä ollut vielä koskaan laittanut ruokaa jääkaappiin, joten hänellä ei ollut mitään, millä peittää vuoka tai mitään rasiaa, mihin sen laittaisi. Sama tyyppi oli monta päivää etukäteen paniikissa, kun piti tehdä uunissa pakasteranskalaiset, koska miten hän voisi tietää, koska ne ovat valmiit.

Toiselle kaverille ruoanlaittoa on se, että keittää itse tuorepastapakkauksen ja pistää ketsuppia päälle. Hänellä on tosi paljon rahaa, joten voi vetää gourmet-mättöä joka päivä. Hänellä on myös muovirasiafobia, jonka vuoksi ei voi koskaan säilöä mitään jääkaapissa, vaan jos jotain ruokaa jää, se menee heti roskiin.

Mun mielestä kaikki sekoilu on ok niin kauan, kunhan pitää huolen, että lapset saa kunnon ruokaa. Jos on lapsen hankkinut, on velvollisuus pitää huolta hänen ravitsemuksestaan. Jos ei itselle ruoka maistu eikä osaa kokata, sitten vaan opetellaan syömään ja kokkaamaan, koska kenelläkään ei ole oikeutta siirtää lapseen syömishäiriöistä ruokasuhdetta ja huonoja ruokatottumuksia.

Oisko oikeesti lasun paikka, jos tietää, että lapset ei saa kotona terveellistä ja riittävää ravitsemusta?

Ilmiselvästi eksperttien kasvattama, jäänyt siis lapsukaisen tasolle.

Vierailija kirjoitti:

Voin sanoa kokemuksesta että 90% 20-30v miehistä ei osaa edes riisiä keittää saatikka ruskeaa kastiketta tehdä...

Ruskeakastike ei ole enää tätä päivää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voin sanoa kokemuksesta että 90% 20-30v miehistä ei osaa edes riisiä keittää saatikka ruskeaa kastiketta tehdä...

Ruskeakastike ei ole enää tätä päivää.

Mä teen tosi hyvää pollo limonelloa ja paellaa, mutta ruskeaan kastikkeeseen jää aina möykkyjä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voin sanoa kokemuksesta että 90% 20-30v miehistä ei osaa edes riisiä keittää saatikka ruskeaa kastiketta tehdä...

Ruskeakastike ei ole enää tätä päivää.

Mä teen tosi hyvää pollo limonelloa ja paellaa, mutta ruskeaan kastikkeeseen jää aina möykkyjä.

Siivilöi se lopuksi.

Mullakin on nelikymppinen ystävä, jolla on neljä lasta. Uusioperheessään yhteensä kuusi lasta.

Ystäväni ei laita mitään ruokaa. Pelkkää einestä tai wolttaa ruuan.

Miehensä kyllä laittaa ruokaa ja ystäväni on oikein kaikkiruokainen, joten rohkeutta maistaa ja syödä kaikenlaista on ja monesta tykkää.

Mutta ruokaa ei osaa laittaa yhtään. Kertoi, että kädestä pitäen on joutunut opettelemaan nakkien ja ranskalaisten paistamisen uunissa, nyt harjoittelun jälkeen pystyy siihen, mutta ei mihinkään muuhun.

Musta on aivan kummallista, että voi olla lapsia, mutta mitään omatekoista ruokaa ei heille pysty tarjoamaan.

Usein ihmiset, jotka ei osaa laittaa mitään ruokaa, on myös sihtikurkkuja. Muutama turvallinen ruoka ja maku (mielellään mauton) maistuu ja muu on yäk.

Vierailija kirjoitti:

Mullakin on nelikymppinen ystävä, jolla on neljä lasta. Uusioperheessään yhteensä kuusi lasta.

Ystäväni ei laita mitään ruokaa. Pelkkää einestä tai wolttaa ruuan.

Miehensä kyllä laittaa ruokaa ja ystäväni on oikein kaikkiruokainen, joten rohkeutta maistaa ja syödä kaikenlaista on ja monesta tykkää.

Mutta ruokaa ei osaa laittaa yhtään. Kertoi, että kädestä pitäen on joutunut opettelemaan nakkien ja ranskalaisten paistamisen uunissa, nyt harjoittelun jälkeen pystyy siihen, mutta ei mihinkään muuhun.

Musta on aivan kummallista, että voi olla lapsia, mutta mitään omatekoista ruokaa ei heille pysty tarjoamaan.

Eiks niitä ihmisiä, jotka tarjoaa vain eineksiä yms oikeasti huoleta lastensa terveys? Ymmärrän kyllä, jos on joku vaikea elämäntilanne, eikä pysty parempaan, mutta jos ainoa ongelma on se, ettei vaan jotenkin kykene opettelemaan sitä ruoanlaittoa edes minimin verran, niin on kyllä vaikea tajua, ettei omien lasten terveys kiinnosta.

Vierailija kirjoitti:

Mä teen tosi hyvää pollo limonelloa ja paellaa, mutta ruskeaan kastikkeeseen jää aina möykkyjä.

Mä lisään veden vähitellen ja sekoitan vispilällä koko ajan. Ei tule kokkareita.

Haluaisin päästä sellaisten ihmisten pään sisään päiväksi, jotka ei kykene ottamaan itseään sen vertaa niskasta kiinni ja elämään aikuisen ihmisen elämää, että osais sen voikkuleivän sijaan tehdä oikean ruoan itselleen. Eri asia tietenkin jos on joku masennus tmv ja ei jaksa, mut siis nää lapsiaikuiset, jotka ei vaan pysty.

Mulla on ystäviä, jotka syö joka päivä ulkona ja välipalat kahviloissa. Kutsuisivat koko ajan mukaan, ja olishan se hauska mennäkin, mutta mun aikuisen elämässäni valitettavasti tilanne on se, että ulkona syödään lähinnä juhlapäivinä ja muuten sitten terveellistä arkiruokaa kotona.

Oon miettinyt, että pitäiskö vaan pyytää ne joka päivä meille syömään korvausta vastaan. Maistuiskohan niille kotiruoka, kun joku laittais? Ei, hermohan siinä menis, alkaisin väkisin opettaan kokkausta. Kyllä nyt jmlt aikuisen ihmisen pitää osata ja viitsiä peruna keittää.

Opettelun puutetta. Jopa mun yli 80-vuotias pappa opetteli keittämään perunat ja tekee nykyään myös uunikalaa tai keittoja. Ennen oli vaimo hoitanut jopa leivän täyttämisen. 

Vierailija kirjoitti:

Mä en oo koskaan tajunnut, että on joku vaihtoehto olla laittamatta ruokaa. Sitä ei ole pakko rakastaa, eikä siinä ole pakko olla maailman paras, mutta se on pakko tehdä niin kuin imurointikin. Se on semmoinen perusasia, joka vaan kuuluu normaaliin elämään. Jos ei laita ruokaa, menee niin paljon rahaa syömiseen, että harvalla on siihen varaa, ja tulee melko satavarmasti syöneeksi myös epäterveellisesti. Miten voi olla, ettei ihan perus elämäntaitoja oo opetettu kotona?

Ja minä olen ajatellut tasan päinvastoin eli ei ole pakko osata ruuanlaittoa, sitä voi syödä hyvin ja terveellisesti, vaikka ei osaa tehdä  kastiketta (rasva+jauhot+vesi+mausteet - haloo, superterveellistä ja elimistölle tärkeää?) tai keittää perunoita. Porkkanassa on ihan sama määrä ravintoaineita palana ja raasteena, ei sitä ole pakko pilkkoa, kuullottaa sokerissa ja keitellä.

Jo 1930-luvun Helsingissä saattoi ostaa ruokaa omaan astiaan, ei ollut pakko tehdä itse.