Lomasta haaveilu on ihanampaa kuin itse lomalla olo
Siis toki en antaisi lomaani poiskaan, on kiva, kun ei töihin tarvitse mennä.
Olen yksinelävä parikymppinen nainen. En lyönyt kesälomaa täyteen reissua ja retkeä, koska en halua suorittaa sitä lomaa. Muutaman reissun teen kaverien tai sisaruksieni kanssa. Loppuloman haluan viettää rauhassa.
Ajattelin kuitenkin, miten ihanaa onkaan, kun saan pyöräillä kesälomalla, heti aamutuimaan. Saan syödä rauhassa aamupalaa ja lainasin kesälomalleni pinkan kirjoja, että saan niitä lueskella. Saan käydä vaikka joka päivä syömässä jonkun hyvän lounaan ja tehdä itsekseni reissua muihin kaupunkeihin, nauttia rauhasta. Katsella elokuvia ja sarjoja ja käydä vaikka leffassa. Yksin olon hyödyntämistä parhaimmillaan.
No, näitä olen nyt sitten tehnyt, mutten tiedä, mistä kiikastaa kun olo on kauhean levoton kaiken aikaa. En jaksakaan paneutua kirjoihin ja pyörällä tuli niin järkyttävä hiki aamulla ja väsymys, etten meinaa nyt jaksaa polkea yhtään. Oon tässä pohtinut, mitä herkkuja ja minkä leffan haluisin illalla nähdä ja pää paukuttaa tyhjää. Olo on sellanen, levottoman ja toimettoman oloinen. Ei ollenkaan rento ja sellanen "oioi ompas nyt ihanaa oleilla".
Mutta töissä kun haaveili tästä lomasta, mielen valtasi aivan ihana tyyneys, rauha, mielikuvat ja kaikenlainen mukava ja se kesti varmaan kuukauden siellä töissä, se mieliala. Mikään vastoinkäyminen töissä ei tuntunut miltään, kun edessä siinti loma. Vapaa-ajallakin vaan fiilistelin. Nyt ei olekaan sellainen autuas fiilis, päinvastoin.
Olen siis tullut siihen lopputulokseen, että loman odottelu on rentouttavampaa, laskee tehokkaasti verenpainetta, tekee onnellisemmaksi ja on mukavampaa kuin itse siellä lomalla loikoilu.
Kommentit (17)
Loma on kuin rakastuminen, sitä odotetaan innolla, koetaan epämukavaksi ja muistellaan kaiholla.
Vierailija kirjoitti:
Loma on kuin rakastuminen, sitä odotetaan innolla, koetaan epämukavaksi ja muistellaan kaiholla.
Et voisi olla enempää oikeassa.
Kenties olet haaveillut vääristä asioista? Minäkin ensimmästä palkallista kesälomaani odottaessa haaveilin, että menen yksin mökille rentoutumaan. Kävikin niin, että jo päivän jälkeen alkoi aika käydä pitkäksi. Niinpä olenkin jatkossa mennyt mökille vain porukalla ja harrastanut enemmän kaupungissa, sekä matkustellut.
Siinä on se pelko, että jos liikaa lomasta nauttii, se menee äkimmin ohi ja joutuu takaisin töihin. Itse puolta vanhempana ap:tä meni lomat aikaisemmin eka viikko nukkuessa, toinen viikko maanisesti "lomaillessa" ja loppuloma kauhusta tankeana työhön paluusta.
Nyt olen ollut vuoden alusta työkyvyttömänä ja osin liikuntakyvyttömänä ja nyt osaan nauttia vapaa-ajasta. Vapaudella on hintansa, mutta on tämä sen väärtiä.
Juuri näin. Mikään ei ole sitä mitä etukäteen kuvitteli olevan, tuntuu että elämä on yks iso illuusio.
Joo, taidan pitää itseäni turhan Nuuskamuikkusena. Luulen viihtyväni yksin paremmin, mitä oikeasti viihdyn.
En oikeastaan viihdy itsekseni omien tekemisten parissa kuin korkeintaan sen päivän, sen jälkeen alkaa jo kaivata seuraa.
Olen joskus lukenut jonkun tutkimuksen, että ihmisen onnellisuus ei mitenkään lisänny lomalla siitä, mitä on lomaa odotellessa.
@10 itseasiassa olen itsekin lukenut joskus uutisen, missä sanottiin, että loman odottelu on juuri parempaa kuin itse lomailu, ja uskon sen pitävän paikkaansa.
Mulla on tasan kerran elämässäni ollut neljä viikkoa palkallista kesälomaa. Kohokohta oli se, kun puolivälissä lomaa soitin töihin ja kerroin, etten tule enää takaisin.
Vierailija kirjoitti:
@10 itseasiassa olen itsekin lukenut joskus uutisen, missä sanottiin, että loman odottelu on juuri parempaa kuin itse lomailu, ja uskon sen pitävän paikkaansa.
Suvaitsen olla eri mieltä, vaikka fiilistely ja lomamatkojen suunnittelu onkin kivaa. Lomalla ei kuitenkaan tarvitse herätä kellonsoittoon eikä tehdä töitä. Harvoin olen lomaan niin paljon odotuksia ladannut, ettei ne olisi toteutuneet.
Ap, kuulostaa siltä että käyt ylikierroksilla. Vähennä tai lopeta kokonaan netissä roikkuminen ja yritä vain olla. Pääset lomafiilikseen viikon tai parin kuluttua.
Haaveet vs. todellisuus kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
@10 itseasiassa olen itsekin lukenut joskus uutisen, missä sanottiin, että loman odottelu on juuri parempaa kuin itse lomailu, ja uskon sen pitävän paikkaansa.
Suvaitsen olla eri mieltä, vaikka fiilistely ja lomamatkojen suunnittelu onkin kivaa. Lomalla ei kuitenkaan tarvitse herätä kellonsoittoon eikä tehdä töitä. Harvoin olen lomaan niin paljon odotuksia ladannut, ettei ne olisi toteutuneet.
Ole toki :)
Olen tullut siihen tulokseen että melkeinpä aina haaveilu on parempaa kuin itse tekeminen.
Lomat, jotka ovat kohdistuneet jonnekin suht tuntemattomaan, ovat täyttäneet unelmat. Ei ole oikein osannut kuvitella mitä tuleman pitää. Mutta kotikonnuilla vietetyt lomat ovat täynnä odotuksia ja mielikuvia. Jos ne eivät täyty niin helposti pettyy.
Asun ulkomailla ja haaveilen Helsingin reissusta. On upea ilma, syön lounaan jossain uudessa upeassa paikassa, shoppailen kivijalka liikkeissä, kävelen Ullanlinnassa, käyn teatterissa ja ennen kotimatkaa juon jonkin kivan drinkin tyylikkäässä baarissa.
Todellisuussa sataa vettä, pyörähdän Forumissa ja Stockalla ja syön kerroshampparin Hesessä.
Minä varasin ulkomaan matkan kesälomalle jo pääsiäisenä ja voi että se fiilistely pääsiäisenä oli ihanaa. Luin blogeja ja matkakertomuksia kohdemaasta aamusta iltaan, olin onneni kukkuloilla.
No, lähdön hetki koitti kesäkuun alussa ja edellisenä päivänä teki mieli vain perua koko reissu. Liikaa stressiä, ruuhkat lentokentällä, mitä pakata mukaan, adapterikin unohtunut ostaa. Kotonakin olisi ihan kivaa. Ja stressitöntä.
No, reissuun lähdin ja kaikki meni hienosti. Mutta mietin jo silloin, että loman varaus ja odottaminen on tosiaan varmasti paras asia lomailussa.
Muistan myös, miten nuorempana lempiviikonpäiväni oli aina torstai. Silloin sai haaveilla viikonlopun alkamisesta. Itse viikonloput ei välttämättä ollut mitään ihmeellistä, mutta se tulevan viikonlopun fiilistely oli mahtavaa.
Up