Lesken asumisoikeus

Kyllä

Muuten menee noin, mutta ei voi vaatia lapsia maksamaan hoito- ja rahoitusvastiketta, jos Eino asuu siinä.

Siis mun mielestä. En toki tiedä.

Perintövero on tuossa tapauksessa pienempi kuin 50% asunnon arvosta, koska Eino jää asumaan asuntoon, mutta kyllä, lasten on se maksettava omalta osaltaan. Koska he omistavat 50% asunnosta, niin hoito- ja rahoitusvastikekin napsahtavat maksettaviksi, mutta ei esim. sähkö tai vesi.

Lystiä on sekin, että jos Eino menee avioon ja asuu puolisonsa kanssa tätä kotia, niin Einon kuollessa leski saa edelleen asua asunnossa eikä Alman lapset saa vieläkään omaansa pois.

Onko avoleskellä asumisoikeutta?

Vierailija kirjoitti:

Onko avoleskellä asumisoikeutta?

Ei.

Asukas eli tässä leski maksaa vastikkeen ja pitää asunnon kunnosta huolta.

Asunnon voi myydä, jos Alma suostuu luopumaan asumisoikeudestaan.

Jos asunnosta on velkaa, asunto voidaan myydä velkojen kattamiseksi, sillä velkojan oikeudet ovat leskenoikeuksia suuremmat.

Vierailija kirjoitti:

Muuten menee noin, mutta ei voi vaatia lapsia maksamaan hoito- ja rahoitusvastiketta, jos Eino asuu siinä.

Siis mun mielestä. En toki tiedä.

Mulle verottaja sanoi, että se joka asunnossa asuu maksaa kulut.

Unohtakaa, tuo ei pidäkän paikkaansa.

Melko kohtuutonta on tuo, että maksaa perintöverot ja vielä osan tai kaiken vastikkeesta.

T. 6

Pitää pääosin paikkansa.

Jos kuolinpesä on erityisen riitaisa usein tilanne ratkaistaan myymällä asunto, jolloin Eino saa osuutensa leskenä.  Eino ei jaksaisi säkätystä enempää

jos asunto on ainoa omaisuus, niin ei varmaan kannata edes jakaa perintöä vaan antaa kuolinpesän olla toisena omistajana. Silloin ei kai tarvitse perintöveroa maksaa? Kuolinpesän osakkaiden hoidettava asunnon kustaunnukset  kuitenkin, jos kuolinpesässä ei ole varallisuutta maksaa?

Vierailija kirjoitti:

Asunnon voi myydä, jos Alma suostuu luopumaan asumisoikeudestaan.

Jos asunnosta on velkaa, asunto voidaan myydä velkojen kattamiseksi, sillä velkojan oikeudet ovat leskenoikeuksia suuremmat.

Kuolleen on vaan aika vaikea luopua asumisoikeudestaan. En ymmärrä mitä haet tällä kommentilla?

Vierailija kirjoitti:

Asunnon voi myydä, jos Alma suostuu luopumaan asumisoikeudestaan.

Jos asunnosta on velkaa, asunto voidaan myydä velkojen kattamiseksi, sillä velkojan oikeudet ovat leskenoikeuksia suuremmat.

No eiköhän Alma luopunut siitä, kun meni kuolemaan.

Muuten: Jos Einolla on omistuksessa toinen asunto, jossa voi asua, niin hänen pitää muuttaa sinne, ja asunnon voi myydä. Jos se toinen asunto on vuokralla, vuokrasopimus irtisanotaan, ja Eino muuttaa omistamaansa toiseen asuntoon. (Tietenkin lakisääteisesti vuokralainen voi asua sielä vielä 3 tai 6 kuukautta, riippuen kuinka kauan on ollut vuokralla, tai jos määräaikainen sopimus, niin se päättyy määräaikaisuuden loputtua).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asunnon voi myydä, jos Alma suostuu luopumaan asumisoikeudestaan.

Jos asunnosta on velkaa, asunto voidaan myydä velkojen kattamiseksi, sillä velkojan oikeudet ovat leskenoikeuksia suuremmat.

No eiköhän Alma luopunut siitä, kun meni kuolemaan.

Muuten: Jos Einolla on omistuksessa toinen asunto, jossa voi asua, niin hänen pitää muuttaa sinne, ja asunnon voi myydä. Jos se toinen asunto on vuokralla, vuokrasopimus irtisanotaan, ja Eino muuttaa omistamaansa toiseen asuntoon. (Tietenkin lakisääteisesti vuokralainen voi asua sielä vielä 3 tai 6 kuukautta, riippuen kuinka kauan on ollut vuokralla, tai jos määräaikainen sopimus, niin se päättyy määräaikaisuuden loputtua).

Toisen asunnon pitää olla vastaava. Esimerkiksi omakotitalosta tai kolmiosta ei tarvitse muuttaa yksiöön.

Vierailija kirjoitti:

jos asunto on ainoa omaisuus, niin ei varmaan kannata edes jakaa perintöä vaan antaa kuolinpesän olla toisena omistajana. Silloin ei kai tarvitse perintöveroa maksaa? Kuolinpesän osakkaiden hoidettava asunnon kustaunnukset  kuitenkin, jos kuolinpesässä ei ole varallisuutta maksaa?

Kyllä perintöverot maksetaan myös jakamattomasta pesästä. Verot määräytyy perukirjoituksen mukaan, ei jakokirjan.

Eino voi luopua asumisoikeudestaan jos niin tahtoo.

Aika lailla noin se menee. On tosin huomattavaa, että perintöverosta tehdään kyllä hallintaoikeusvähennys.

Se vastikkeiden jakautuminen on oikeuskirjallisuudessa erimielisyyttä aiheuttanut kysymys. Itse katsoisin, että asuja maksaa hoitovastikkeen ja rahoitusvastike jakautuu omistusosuuksien suhteessa.

Juuri olin selvittämässä tilannetta, jossa lapset luulivat perivänsä puolet vanhempiensa yhteisestä omaisuudesta. Yllätys oli suuri, kun kaikki kiinteä omaisuus olikin lesken nimissä. Selitys oli vainajan yritystoiminta ja 1990- luvun konkurssi, jossa oli menetetty mm.yrittäjän perinnöksi saamaa omaisuutta. Jo aiemmin oli perheen koti ja mökki laitettu puolison nimiin ja suojattu näin velkojilta. Ja konkurssin jälkeen kaikki myöhemmin hankittu myös.

Lapset saivat vain tuhansia. Lesken omaisuus oli miljoonia. Lapset purkivat kiukkuaan leskeen, vaikka eihän tilanne lesken vika ollut.

Vierailija kirjoitti:

Perintövero on tuossa tapauksessa pienempi kuin 50% asunnon arvosta, koska Eino jää asumaan asuntoon, mutta kyllä, lasten on se maksettava omalta osaltaan. Koska he omistavat 50% asunnosta, niin hoito- ja rahoitusvastikekin napsahtavat maksettaviksi, mutta ei esim. sähkö tai vesi.

Lystiä on sekin, että jos Eino menee avioon ja asuu puolisonsa kanssa tätä kotia, niin Einon kuollessa leski saa edelleen asua asunnossa eikä Alman lapset saa vieläkään omaansa pois.

Ei saa. Lesken oikeus voi kohdistua ainoastaan asuntoon, jossa ei ole avioparin ulkopuolisia omistajia, Helsingin hovioikeus on 15.11.2007 antamassaan päätöksessä katsonut, että kolmannen osaomistus riittää poistamaan lesken hallintaoikeuden.

Vanhemmat myyneet talon, uusi kerrostaloasunto ostettu äidin nimiin, isä kuolee, lapset perivät isänsä, ei juuri perintöä, koska isällä vain.n 15.000 euroa tilillä ja siitä iso osa hautajaiskustannuksiin. Asunto on yli puoli miljoonaa.