En muistanut, että kesä on näin kaunis

Olimme reissussa pohjoisessa ja saavuimme eilen kotiin. Ajoimme käytännössä kesään, koska lähtöpaikassa oli vielä lumikasoja ja puiden lehdet vain pienellä hiirenkorvalla.

Olen kävellyt tänään ulkona ja melkein itkenyt. Niin ihanaa tämä kesä! Mieli on korkealla kuin olisi vetänyt jotain kokaiinia nokkaan (en ole koskaan vetänyt mutta tällaiseksi sen olon kuvittelen).

Eipä tässä ihminen tarvitse mitään ihmeellisiä viihdykkeitä, kun voi vaan kävellä ulos ihmettelemään luonnon kauneutta. Termariin vähän kahvia ja eväsleipä, kirja ja vaikka muistio piirtämistä varten.

Miten joku voi olla murheissaan kesällä? Jos on kykenevä poistumaan sisältä ulos itse jonnekin vihreiden äärelle, on jo onnekkaampi kuin miljardit ihmiset.