Mitkä asiat ahdistaa juhlissa?

Kun en osaa keskustella luontevasti muiden kanssa

Missä saa tupakoida. Usein saa kysyä, olisko tuhkakuppia?

Lähinnä ihmiset. Ilman niitä olisi ihan kivaa.

Vaatteet. Olen aina nuhjuisen ja maalaisen näköinen koska kummallinen vartaloni näyttää kamalalta 99% vaatteista. On pakko ottaa aina vaate josta en itse pidä.

Liikaa väkeä ja meteliä. Humalaiset. 

Kuinka paljon pitää antaa lahjaksi rahaa.

Pukeutuminen.

Olen introvertti enkä erityisesti haluaisi mennä useimpiin juhliin. Käytännössä joudun kuitenkin menemään, etteivät kutsujat loukkaantuisi tai muista syistä. Sinänsä kyllä pärjään juhlissa ja osaan jutella vieraidenkin kanssa, mutta oikeasti en pidä siitä ja väsyn ja rasitun kovasti.

Pukeutuminen. Olen pitkä, iso ja ylipainoinen nainen. Vaatteet pitää valita aina niin että näyttäisin mahdollisimman huomaamattomalta enkä ainakaan isommalta. Eikä minulla ole edes kaunista naamaa tai upeita hiuksia. Niin masentavan näköinen että pilaan juhlatunnelman. Muut pukeutuu parhaimpiinsa ja näyttääkin hyvältä.

Jos on leikkejä kuten häissä usein on. Hirveää jos joutuu osallistumaan. Tuntemattomat ihmiset..

Tykkään pukeutua kyllä, mutta kerran kävi niin että en ehtinyt hankkia mukavaa ja istuvaa mekkoa ja tuntui ahdistavalta sekin.

Pönöttäminen ja kursaileminen.

Small talk, yök mikä henkinen uupumus ainakin seuraavan viikon

-Epämukavat vaatteet, puristavat kengät

-ei mitään puhuttavaa muiden kanssa ja niiden jutut ei kiinnosta

-ei voi tehdä jotakin mielekkäämpää kuten liikkua luonnossa, lukea kirjaa, nukkua, katsoa tvtä tai palstailla

En ole ollut ikinä mikään juhlaihminen ja nyt olen liki viisikymppinen. Olen joutunut järjestämään lasten juhlia muutamankin kerran, kun on ollut lasten synttäreitä, sitten rippijuhlia ja nyt on tulossa valmistujaiset ja ylioppilasjuhlat. Olemme myös joutuneet osallistumaan erilaisiin juhliin.

Olen oikeastaan ihan allerginen juhlille, omille ja muiden, joten jos vain suinkin, niin jättäydyn suosiolla pois muiden juhlista. Osaan kyllä jutella kaikkien kanssa ja on minulla ja perheelläni ihan asialliset vaatteetkin, mutta tykkään arjesta ja tykkään nyhjöttää mielummin kotona.

En siis tiedä mikä niissä ahdistaa, mutta joku tökkii ja pahasti. Onneksi olemme koko perhe täsmälleen samanlaisia kotihiiriä. Viikon päästä meillä tulevat juhlat ovat varmasti onnistuneet, koska ihan kaikki on huolella mietitty, kaikki ovat osallistuneet niiden tekemiseen ja vain lähimmät tulevat, mutta kyllä on mukava, kun juhlat ovat sitten ohi.

T. Kotihiiri

Kipeät jalat korkkareissa. 

Liikaa ihmisiä, humalaiset, huutavat lapset, ylienergiset lapset. Ja ei, en käy juhlissa tai missään massatapahtumissa muutenkaan.

Jos ei oikeen ole ketään tuttuja ja porukka on klikkiytynyttä tai sisäänpäin lämpiävää ja joudut vaivoin hengata kyljessä, ettet näyttäisi oudolta. Mielesi tekisi vain ripustautua juhlakaluun, mutta tiedät ettei se sovi ja parempi olisi jos et olisi koskaan tullutkaan.

Ahtaus, liikaa porukkaa, kuumuus, ei kaikille istumapaikkaa. En viihdy .

Kaikki, en pidä juhlista enkä näin 52 v juhlimisestakaan. Sitä tehtiin nuorena ihan tarpeeksi.

En yleensä edes mene enää j6hliin vqikka kutsutaankin, keksin tekosyyn olla menemättä.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki, en pidä juhlista enkä näin 52 v juhlimisestakaan. Sitä tehtiin nuorena ihan tarpeeksi.

En yleensä edes mene enää j6hliin vqikka kutsutaankin, keksin tekosyyn olla menemättä.

Näin. Korona-aikaan ei onneksi juhlia paljon ollut ja se oli hyvä syy olla menemättä. Joskus olen mennyt, mutta sanonut jo ennen juhlia, että tulen vain käväisemään ja sitten ollut siellä vain sen tunnin. Lähden aina omalla autolla ja en juo alkoholia yhtään. Iltajuhliin en lähde ollenkaan ja yli yön tai jopa viikonlopun ajan kestäviin juhliin en edes ajattele meneväni, vaikka sellaisiin on kutsuja tullut.

En vain jaksa ja halua. Pärjään kaikkien kanssa ja minulla on muutama luottovaate, joilla menen pakolliset paremmat tilaisuudet, mutta ei kiitos, minulla on nyt muita suunnitelmia. N48