Onkohan linnuilla koskaan siivet kipeenä lentämisestä?
Kommentit (32)
Eiköhän niillä ole useinkin rintalihakset kipeänä lentämisestä. Siivissähän ei kovin paljon lihaksia ole.
Ei ne ole tällaisia passiivisia pullasorsia kuin me ihmiset.
Aktiivisessa käytössä olevat lihakset eivät kipeydy samalla tavalla kuin meillä meidän tehdessämme jotain.
Vierailija kirjoitti:
Ei ne ole tällaisia passiivisia pullasorsia kuin me ihmiset.
Aktiivisessa käytössä olevat lihakset eivät kipeydy samalla tavalla kuin meillä meidän tehdessämme jotain.
Hyvä pointti. Mikäköhån on esim pikkulinnun rintalihassolujen koostumus(vahvuus) vrt vaikk voimaileva ihminen?
Luulisi haarapääskylläkin (savol.huoarapiäsky) kropassa tuntuvan kun huitaisevat tänne Etelä-Afrikasta.
Olen ihmetellyt lokkeja että kuinka net jaksavat aina jalkautuessaan asetella siipiään pari sekuntia vaikka vain hetken piipahtaisivat maassa. joka kerta soimoilleen sama liikesarja että saavat pakattua siipensä
Vierailija kirjoitti:
Ei ne ole tällaisia passiivisia pullasorsia kuin me ihmiset.
Aktiivisessa käytössä olevat lihakset eivät kipeydy samalla tavalla kuin meillä meidän tehdessämme jotain.
No sekin riippuu linnusta. Varmasti esim. muuttolinnuille muuttomatkat ovat raskaita. Ja petolinnuille jatkuva saalistus poikasten ruokinta-aikaan.
rtyrty kirjoitti:
Olen ihmetellyt lokkeja että kuinka net jaksavat aina jalkautuessaan asetella siipiään pari sekuntia vaikka vain hetken piipahtaisivat maassa. joka kerta soimoilleen sama liikesarja että saavat pakattua siipensä
Eihän sitä vaistotoimintoa ajattele, ihminenkään.
Kyllä lihakset kipeytyy jatkuvasta lentämisestä. Ystäväni Eino Pingvin valitti, ettei hän jaksa lentää. Samoin Suomessa piipahtanut nurttukyyhky sanoi, että rintalihakset kipeytyy jatkuvasta lentämisestä.
Eivät ole pitkäikäisiä. Pikkulinuila kato on 90 rosenttia vuodessa.
Vierailija kirjoitti:
Luulisi haarapääskylläkin (savol.huoarapiäsky) kropassa tuntuvan kun huitaisevat tänne Etelä-Afrikasta.
Tuulen päällä istuvat osan matkasta.
Noilla pienillä on aerodynamiikka optimoitu.
Joku kolibrilaji lentää Etelä-Amerikasta Pohjois-Amerikkaan asti.
Pieni ja urhea.
<3
Kun siivet saa auki, ilma kannattelee. Pyrstö se kai suuntaa ohjaa.
Miten niitten perse kestää munimista?
Mehiläissyöjä on bongattu Suomesskin joskus. Tuon kun näkisi
https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=https://fi.m.wikip…
Yllätyin kun kuulin että muuttolinnut pystyvät nukkumaan lentäessään.
Lentämisen ohessa välillä ne liitelee, jolloin siivet ei väsy. Muuttomatkoilla linnut voi lentää pitkiä matkoja. Jotkut linnut voi lentää jopa satoja kilometrejä vuorokaudessa, kun ne lentävät korkealla jopa pilvien yläpuolella niin ilmanvastus ei ole niin suuri kuin lähempänä maata.
Useimpien lintujen muuttomatka kestää viikkoja ja jopa kuukausia ja matkalla ne pysähtyvät ruokailemaan ja lepäilemään ns vanhoille tutuille paikoille. Kun ne ovat saaneet syödä ne jaksavat jatkaa muuttomatkaa.
Lintujen rakenne sopii lentämiseen yhtähyvin kuin kalan rakenne uimiseen. Ei ne lentämiseen väsy jos löytävät ruokaa, eli polttoainetta..
Vierailija kirjoitti:
Miten niitten perse kestää munimista?
Ihmeellinen on luonto.
Mitäs seuraavaksi käsiteltäisiin?
Onkohan kaloilla kylmä uida talvella järvessä?
Toki se vesi on samanlämpöistä syvemmällä, mutta talvella ei pääse edes vähän lämmittelemään pinnalle.
Mulla oli vähän lihakset jumissa, kun Hankoon pääsin muutama viikko sitten. Saatara, että oli vastatuulta!
Terveisin,
Kalle Kalatiira