Mikään ei enää kiinnosta. Miten palauttaa kiinnostus asioihin?

Täällä väsynyt perheenisä jolla erityislapsi. Sama juttu, sitä kutsutaan burnoutiksi ja/tai masennukseksi. Nyt on vihdoin taas lääkäriaika piakkoin koska työkyky on mennyt (töissä pitää silti olla). Aika pahaksi on päässyt, tähän mennessä lääkärit ovat tarjonneet hyvin lyhyitä lomia tai lääkkeitä. Kannattaa joka tapauksessa puhua terveyskeskuksessa, työterveydessä tai mihin sitä nyt pääsee. Apua ei ehkä saa heti, mutta käy sitten vaikka pari kertaa vuodessa kunnes tärppää.

Laita lapset päiväkotiin, hae sairaslomaa ja lepää kotona. Älä tee mitään turhaa, korkeintaan istut nojatuolissa ja tuijotat seinää. Kännykkä pois, TV pois. Kävele tai tee jotakin järkevää.

Jos sinulla on puoliso, vaadi omaa aikaa. Käytä se mahdollisimman ei-tehokkaasti. Älä lenkkeile, älä lue, älä käy missään. Ole vain. Tee jotakin hyvin rauhoittavaa ja rentouttavaa, esimerkiksi kävele hitaasti metsässä ja koskettele puita. Yritä olla ajattelematta mitään. Pidä välillä silmiä kiinni.

Näin sain itse voimia pikku hiljaa takaisin raskaan koronan, työstressin, kotistressin ja remonttistressin jälkeen. Mediattomuus/puhelimettomuus on A ja O.

Täällä 40v lapseton mies. Sama meno. Luulen että kyse on siitä että ikäryhmämme on aitiopaikalta todistanut yhteiskuntamme romahduksen taloudellisesti ja henkisesti. Emme arvosta omaa maatamme, kulttuuriamme emmekä toisiamme. Olemme vain harmaata vero-orjapopulaa jolla rahoitetaan yhteiskuntamme lisämyrkyttäminen, Euroopan muiden kansojen hyvinvointi ja Afrikan sekä lähi-idän valtiot kansoineen.

Omia lapsiamme ennen tulee kaikki muut, joten tulevaisuus näyttää toivottomalta myös jälkikasvullemme. Laki sallii lastemme tuhoamisen ja ideologiset virkamiehet tuhoavat loput mitä vielä jäljelle jää.

Olemme orjia omassa maassamme eikä suuntaan ole näköpiirissä helpotuksia, päinvastoin.

Mulla on kokemus vastaavasta ja siinä oli kyse siitä, että en elänyt itselleni merkityksellistä elämää.

Millaisia ovat sinulle tärkeät arvot, elätkö niiden mukaisesti vai vastoin niitä? Mikä on sinulle tärkeintä elämässä? Mitä tekisit, jos sinulla olisi elinaikaa 1 vuosi, 10 vuotta tai 20 vuotta?

Mulla duunista burnout. En viitsi avata, mutta on kestänyt jo vuosia. Välillä joudun muistuttamaan itseäni hyvistä syistä elää. Ja kyllä niitä on. Mutta jaksaminen on vähissä.

Itsekin voi tehdä nopean ennakkoarvion minkä lääkärikin tekisi. Burnout-testi (englanniksi) löytyy täältä:

https://burnoutassessmenttool.be/wp-content/uploads/2020/08/Test-Manual…

Testilomakkeet alkavat sivulta 140. Jos suurin osa vastauksista on muuta kuin "harvoin" / "ei ollenkaan" niin ongelma voi olla siinä. Lääkäri käyttänee tuota samaa materiaalia ja osaa soveltaa sitä tapaukseesi.

Masennustesti (suomeksi) löytyy täältä:

https://www.kaypahoito.fi/xmedia/pgr/BDI.pdf

Siitäkin on helppo laskea pisteet ja saada aavistus voisiko tuo ongelma osua kohdalle. Lääkäriin sitten tarkempaan selvitykseen jos siltä näyttää.

Nuo testit ovat samoja mitä ammattilaisetkin käyttää, ei mitään mainosjuttuja eikä niihin syötetä mitään omia tietoja, voi vaikka tulostaa paperille ja tehdä kynällä.

Ei kiinnosta mikään, pinnaa kiristää, ei tällaisella elämällä ole mitään järkeä kun oottaa vaan iltaa että pääsee nukkumaan.

Joo, en lähde lenkille, ei kiinnosta, hyvä jos kaupassa saan käytyä. N58v

Sama ongelma. Ennen oli koko ajan jotain mielenkiintoista mielessä ja tekeillä. Nyt jos harvakseltaan tulee mieleen joku kiva uusi juttu, ei viitsi nähdä vaivaa sen aloittamiseen. Sitten jää tietenkin paitsi kivasta kokemuksesta ja elämästä tulee entistäkin tylsempää. Fyysinen väsymys on kauhea ja aika menee netissä :(

Luin jostain, että masennusta "täytyy pitää yllä". Eli juurikin niin, että ei tee enää mitään kivaa ja murehtii vaan ikäviä asioita, jotka masentaa lisää ja vie voimia, ettei jaksa tehdä enää mitään kivaa, vaan vain murehtii jne.

Mistäköhän välistä katkaisisi tuon kierteen? :)

Vierailija kirjoitti:

Mulla on kokemus vastaavasta ja siinä oli kyse siitä, että en elänyt itselleni merkityksellistä elämää.

Millaisia ovat sinulle tärkeät arvot, elätkö niiden mukaisesti vai vastoin niitä? Mikä on sinulle tärkeintä elämässä? Mitä tekisit, jos sinulla olisi elinaikaa 1 vuosi, 10 vuotta tai 20 vuotta?

Noissa "Jos sinulla olisi vuosi elinaikaa jäljellä"-kysymyksissä on ärsyttävää se, että jos tosiaan olisi se vuosi, niin minä ainakin kiertäisin kaikki lapset ja sukulaiset ja ystävät läpi. Koko vuoden. Kutsuisin koko ajan tärkeitä ihmisiä kotiini, että voisin viettää kaiken mahdollisen liikenevän ajan rakkaitteni kanssa. Eli jos kysymyksen tarkoitus on herättää ajatuksia siitä, mitä haluaa elämältään, niin tuo kysymys ei ainakaan sitä paljasta. En tietenkään lähtisi reppumatkailemaan Alpeille tai opiskelemaan sumeria, tai soppatykille jakamaan köyhille ruokaa. Vuosi on lyhyt aika.

Toi on kyllä totta varmaan, että masennusta "täytyy pitää yllä", olen tainnut pitää sitä jo ainakin 20 vuotta aika ajoin ja alkaa potuttaa, elämä mennyt hukkaan.

Sama tilanne. Ennen harrastin käsitöitä ja kaikkea taiteellista. Luin kirjoja. Opiskelin kieliä ja mulla oli ulkomaalaisia kirjekavereita. Ulkoilin lähes kaiken liikenevän ajan. Nykyään on vaikea päästä sängystä ylös. Työt vievät kaikki voimat, kotitöistä suoriudun juuri ja juuri.

Mua jaksaa innostaa vain joku vähän isompi irtiotto, kuten tällä hetkellä suunnitteilla oleva kesälomamatka. Mutta koko ajan ei ole varaa matkustellakaan. Arjesta en löydä enää mitään iloa. Surkuhupaisinta on se, että nyt kun lapset ovat jo niin isoja että saisin käyttää oman aikani kuten itse haluan, en jaksa enää mitään.

Masennukseksi tätä kai kutsutaan. Mutta mikä avuksi?

Minulla sama. Diagnoosina burnout ja masennus.

Tässä on vielä tuon aiemmin mainitsemani burnout-testin lomake suomeksi:

https://burnoutassessmenttool.be/wp-content/uploads/2020/08/BAT-Finnish…

Lääketieteen ammattilaisen kanssa sitten jatkot, en usko että netistä löytyy oikeaa apua muuhun kuin oireiden tunnistukseen.