Mieheni sairastuttanut minut.. voiko suhde enään jatkua?
Mistäs nyt aloittaisin. Sanotaanko nin aluksi että olen n.25v.
Mieheni on muuttunut todella itsekeskeiseksi viimeisen vuoden aikana. Myönnän, että olen itsekin muuttunut erilaiseksi lapsien tulon jälkeen, enkä enään huomioi´/ paapo miestäni samalla tavalla kuin ennen lapsia, ja minusta se on luonnollista.
Mieheni jäi kiinni toisista naisista ja aika rankasta valehtelusta n. vuosi sitten. Siitä alkoi minun alamäki.
Kuvittelin ettei mikään mies minua murra, että pystyn elämään asioiden kanssa ja olen anteeksi antavainen. Aluksi mikään ei tuntunutkaan missään, mutta nyt on alkanut tulla ahdistusta, paniikkikohtauksia, itkuisuutta, sulkeutuneisuutta. Vapaapäiväni haluan viettää kotona rauhassa, en näe enää ystäviäni. Mies ei välitä, jos tappelemme, mies kääntää heikkouteni minua vastaan, ivaa ahdistuneisuuttani. Olen varannut ajan pariterapiaan, josta mies ei kovinkaan ilahtunut. Hän vain sanoo, että aikuisten ihmisten tulisi itse ratkoa ongelmansa puhumalla. Aina kun me puhumme, mies karkaa paikalta vedoten siihen, että haastan riitaa kun haluan puhua jostain asiasta, kuten pettämisestä, joka minun mieltäni painaa.
Pistetään nyt piste tähän ettei tule liian pitkää tekstiä, vastaan kysymyksiin jos joku vaivautuu kysymään, mutta toivon hieman neuvoja.
Kommentit (4)
välillä minusta tuntuu että minähän sitä terapiaa tarvitsen kun noin reagoin, mutta miksi minä reagoin? no miehen takia!
-ap
miehesi on kohdellut sinua tosi huonosti, ja se on mielestäni ennemminkin epänormaalia että "annan anteeksi eikä tunnu missään". Kuten olet nyt huomannut, ennemmin tai myöhemmin alkaa tuntua...
Jos mies ei suostu kanssasi pariterapiaan, mene kuitenkin yksin. Kyllä sun täytyy tuota asiaa käsitellä, jos ei miehen kanssa onnistu niin itseksesi sitten.
Jos se on raha, niin etsi joku taho, joka lainaa sinulle rahaa, että pääset alkuun. Joskus vanhempien tai sisaruksien puoleen kannattaa kääntyä.
Mielenterveytesi on tärkein lahja, jonka voit itsellesi ja lapsillesi antaa.
Miehesi ei kunnioita sinua pätkääkään ja silloin hän ei kunnioita myöskään koko perhettä. Ei ole tuon taistelun arvoinen.
Lapsia käytät korkeintaan tekosyynä sille, että sinun ei tarvitsisi toimia. Näet tämän varmasti itsekin.
Etsii voimaa uusista harrastuksista, rakasta lapsiasi ja etsi teille uusi koti. Tukeudu niihin, joiden tiedät ymmärtävän ja jokainen täysijärkinen aikuinen ei arvostele naista, joka tekee niin hienon päätöksen, kuin sinä tulet tekemään.
mulla ollut jossain määrin samanlaisia kokemuksia. lasten takia ollaan vielä yhdessä. minun täytyy olla koko ajan todella vahva, etten anna miehen manipuloinnin vaikuttaa minuun. on vaikea olla näyttämättä negatiivisia tunteita, lasten takia en voi, koska mies saa silloin raivarin.
koska sulla on noita oireita, mielestäni tarvitset apua. jos mies ei suostu terapiaan, eroa. tee se heti selväksi, samoin kuin se ettei sinua enää ivata. itse olen sanonut aina heti jos mies yrittää mollata tai uhkailla, et tällasta paskaa en suostu kuuntelemaan.
itse olen jo pitkän pitkän aikaa pohtinut olisiko ero lapsillekin parempi mutta toistaiseksi oon tullut siihen tulokseen et niin kauan kuin itse jaksan, lapsille on parempi näin. ovat vielä ihan pieniä. riidoista eivät kärsi koska emme enää riitele. hullun kanssa kun on turha riidellä.