Sinkkuna oleminen kun muut menee naimisiin ja hankkii lapsia

Tuntuu tuskalliselta vaikka en tiedä edes miksi. En välttämättä edes halua lapsia, mutta surettaa kun mulla ei ole edes kumppania kenen kanssa voisin edes HARKITA lastenhankintaa. En minä yksin voi lähteä lisääntymään. Mun täytyy vaan sulkea kaikki noi asiat pois ja ne ovat ihan täysin saavuttamattomissa. Miten hyväksyä se, että mua ei vaan haluta parisuhteeseen? En ole kiinnostava parisuhdemielessä, musta ei pidetä siinä mielessä. Surullinen olo vaikka pitäisi olla iloinen muiden puolesta. On vaan niin vaikeaa olla vertaamatta omaa elämää muiden elämään.