Mitä on hyvä kasvatus?

Muiden huomioonottaminen joka perustuu itsensä arvostamiseen. 

Luja ja lempeä.

Rajat ja rakkaus.

Aikaa lapsen kanssa. Aikaa, jona tehdään yhdessä jotain eikä vain erikseen datailla tai katella telkkua.

Tulos:

Lapset, jotka osaavat kuunnella ja keskustella, lapset jotka osaavat käyttäytyä erilaisissa tilanteissa.

Ongelmiin on paljon helpompi puuttua, kun ne ovat pieniä, alussa, nupullaan. Jos niiden antaa kasvaa ja tulla isoiksi, korjaaminen on vaikeaa. Siksi lapsen kanssa on vietettävä paljon aikaa, jotta näitä pieniä alkuja huomaa ja lapsen tuntee. Lapsi tarvitsee myös hyväksyntää, validaatiota ja kannustusta. Tässäkin avain on aika ja huomiokyky.

Suomessa ollut tuntematon käsite viimeset 10 vuotta.

Se että lapselle opetetaan rajat, mitä saa tehdä ja mitä ei ja miten toisia ihmisiä tulee kohdella ja miten heille puhutaan. Ja hyvien tapojen opettelu aloitetaan jo taaperoiässä.

Moni on jäänyt kasvatusta vaille, niin aika vaikeahan se on kasvattaa omaakaan lasta, mutta toistaa vaan sitä mitä itse koki.

Toivottavasti tulevaisuudessa on jokin kurssi jonka läpäisemällä saa tehdä lapsia, ja tuskin kaukana. 

Mahdollisesti jonotusnumeron kanssa ja parinvalinta hyväksymismenetelmällä. 

Suomalaiset ovat muuten kuolemassa sukupuuttoon aika nopeasti. 

Joistain asioista ei aleta neuvottelemaan lapsen kanssa. Saa ehkä valita kahden väliltä. Lapsi saa turvan aikuisen asettamista rajoista ja se mahdollistaa hänen keskittymisensä ja perusluottamuksen hyvään. Mielivaltaisuus särkee luonteen.

Se riippuu aika paljon siitä, keneltä kysyt. Mutta yleisesti: Hyvät tavat ovat universaali kieli. Miten sitten opitaan hyviä tapoja?Nuoriso on ollut rappiolla jo antiikin aikoina, ainakin varttuneiden mielestä.