Miten pitäisi jakaa kustannukset tässä tilanteessa?
Miehellä on 3 lasta, joiden kanssa asuu n 50 minuutin ajomatkan päässä omistuskaksiossaan silloin, kun lapset ovat hänen luonaan viikonloppuina ja lomilla.
Minulla on 45 m2 velaton omistuskaksio, josta tykkään ja jonka olen perinyt eli jolla on muistoarvoakin, täällä toisessa kaupungissa.
Palkastani jää käteen noin 1500 euroa eli aika vähän. Miehellä tietääkseni vähän enemmän, muttei kuitenkaan ole hyvätuloinen, vaan tulot keskiverron alapuolella, maksaa myös elatusmaksua lapsistaan.
Jos muuttaisimme yhteen asumaan, niin mikä olisi paras ratkaisu? Kaikkien ei liene mahdollista asua yhdessä pienessä kaksiossa. Isompien asuntojen vuokrat ovat paljon suurempia kuin omistusasunnon yhtiövastike, ja tuntuisi tyhmältä muuttaa vuokralle, kun on kerran oma asunto, josta pitää.
Miten asuinkustannukset pitäisi edes jakaa tässä tapauksessa? Jos joutuisin maksamaan puolet isomman asunnon vuokrasta miehen lasten takia, niin se tuntuisi epäreilulta, mutta mikä olisi oikeudenmukainen osuus? Onko tähän yhteenmuutto-ongelmaan mitään ratkaisua?
Kommentit (4)
Me kun muutimme yhteen, niin vuokrasimme ison asunnon. Minä laitoin oman asuntoni vuokralle, ja niillä rahoilla pystyin maksamaan puolet vuokrasta. Meillä molemmilla siis omia lapsia.
Oli hyvä idea. Parin vuoden jälkeen kun tiesimme, että hommatoimii, niin ostimme oman asunnon. Minun asuntoni tosin on vieläkin vuokralla, eli otin 100 prosenttisen lainan. En jää tappiolle kuitenkaan.
Laita oma asunto vuokralle, älä myy. Jos yhdessä asuminen ei sujukaan, niin voit muuttaa takaisin vanhaan asuntoosi.
Helpointa on kun pidätte omat asuntonne.