Minkälainen elämäsi olisi luultavasti ollut jos olisit syntynyt 100 voittaa aikaisemmin kun synnyit?

Vieläkin epätasa-arvoisempaa, koska olen nainen.

Nälkävuodet menossa. Sinne oisivat korpikalmiston joukkohautaan peitelleet.

Oletusarvona siis että olisin sairastanut samalla tavalla kuin nyt? Olisin kuollut viimeistään 21 vuotiaana munuaistulehdukseen. Tosin olisin voinut kuolla jo aikaisemminkin oman lapsen synnytykseen, sillä yhdelläkään kerralla istukka ei ole irronnut itsekseen vaan sitä on jouduttu leikkaussalissa irrottelemaan. Olisin kuollut tuohon 100v sitten kun samanlaisia keinoja ei olisi vielä ollut.

Olisin tn. kuollut umpisuolentulehdukseen vähän reilu 10 vuotiaana.

Olisin ollut isoisoäitini, eli eronnut itsenäinen talonpoikaisnainen, 2 tyttären äiti, 100 hehtaarin metsä- ja maitotilan omistaja. Mies jättänyt ja perustanut uuden perheen toiselle puolelle Suomea. Tytärten sisarpuoli oli tervetullut käymään, kun kasvoi isoksi. Olen muuten kyseisen esiäitini kaima. :)

Olisin ollut onneton maatalon emäntä. 7 lasta, joista 2 olisi jäänyt henkiin.

Olisin käynyt itkemässä lehmien kaulaa vasten.

Nyt olen vain onneton IT-nörtti, ja käyn itkemässä tyynyyni. Nyt saan edes suklaata lohdutukseksi.

Lyhyt. Olisin kuollut alle 1v ikäisenä ns. kuristustautiin.

Luultavasti kärttyisänä mökin akkana jossain korvessa, ison lapsikatraan kanssa. Ellen olisi kuollut 1860-luvun nälkävuosina, kuten osa kansasta. 

Olisin mielisairaalassa. Skitsofrenia ja bipo.

Sairastin 3 vuotiaana vaikean influenssan. Jos olisin selvinnyt siitä niin ensimmäisen lapsen synnyttämiseen me molemmat, sekä lapsi että minä olisimme menehtyneet. Leikkaava lääkäri on ollut tarpeen.

Piti ihan googlettaa mutta en löytänyt selkeää vastausta miten yleinen hätäsektio on ollut Suomessa 1800-luvun lopulla. Veikkaan että olisin kuollut kuristumalla napanuoraan ennen kuin ehdin kunnolla henkeä ensimmäisen kerran vetää.

Olisin syntynyt 1875. Vuonna 1878 olisi äiti todennäköisesti kuollut synnytykseen. Myöskään sisarukseni ei olisi selvinnyt hengissä.

Mikäli olisin selvinnyt äidittömyydestä ja lastentaudeista niin esikoista odottaessani olisin kuollut keuhkokuumeeseen. Mikäli tuo kuolema ei olisi ollut tarpeeksi, niin synnytyksessä olisi esikoinen vammautunut tai kuollut. Ehkä minäkin.

Kuollut jo kahteen kertaan.

Joku on selvinnyt nälkävuosista kun mekin olemme  olemassa. Kaikki ei kuole, eikä  Espanjan tautiin kaikki kuollut vaikka moni menetti  nuoret  vanhempansa. Voisin olla ehkä elossa kun ei nuorena ollut  sairauksia eiä leikauksia, ja synnytykset ovat minulla olleet kivuttomia ja lyhyitä ja  yllätyshelppoja. Äitinkin oli terve  90  vuotiaaksi asti.

Valkoiset olisivat ampuneet sisällissodassa.

T: työmies

Kai se aika hirveetä olis ollut. Jos olis niistä nälkävuosista selvinnyt niin jossain vaiheessa kai olis niitä lapsia väkisin tullut. Tavallisena maatalon tyttönä ei varmaan pahemmin olis koulujakaan käyty.

Varmaan maatalon emäntä tai piika olisin ollut. Syntymäkotini on rakennettu yli sata vuotta sitten. Oletan, että olisin syntynyt samassa paikassa. Ei siis kauheasti olisi poikennut elämäni lapsuusvuosista. Suurin osa isovanhempien sisaruksista on säilynyt hengissä. Nykytilanne on tietysti aivan toinen.

Palkintokaappi olisi aika paljon tyhjempi.

Olisin ollut torpparin emäntä, koska isäni suku on sitä taustaa. Isäni oli sukunsa ensimmäinen ylioppilas. Olisin todennäköisesti jäänyt lapsettomaksi, koska lapseni ovat syntyneet lapsettomuushoidoilla.

Mieluummin kyllä olen juristi ja perheenäiti, joten hyvä että synnyin vasta 1980-luvulla.

Olisin kuollut jo vastasyntyneenä, jouduin happikaappiin, verenvaihtoon ym.