Millainen työkulttuuri on jossain toisessa maassa kokemuksesi mukaan?
Eräässä toisessa keskustelussa joku kirjoitti kiinnostavasti Yhdysvalloista aihetta sivuten jotenkin, että työntekijät joutuvat olla toimistolla pitkiä päiviä, vaikkei tehtäviä aina olisikaan ja sosiaalisuus työkavereiden kanssa on yksi tärkeimmistä asioista. Kiinnostaisi kuulla muita vastaavia kokemuksia ympäri maailman, kertokaa kokemuksianne! :)
Minä voin aloittaa sen minkä tiedän ainoastaan, eli Turkki (Istanbul):
Työpäivät on pitkiä, lomia vähän. Lomia taitaa olla vähemmän kuin missään Euroopan maassa. Mutta työn tahti on vähemmän stressaavaa, kuin esimerkiksi Suomessa. Tauot ovat kunnollisia ja sosiaalisuus on myöskin erittäin tärkeää. Työkaverit usein syövät keskenään tai lähtevät syömään ravintolaan. Työkavereiden kanssa on aikaa jutella ja se on normia, että työkavereiden kanssa ystävystytään. Hierarkkisuutta on melko paljon ja se näkyy esimerkiksi kielessä; ihmisiä puhutellaan eri tavoin aseman mukaan. Usein on myös tärkeää, että ulkonäkö on huoliteltu; naiset käyvät kampaajalla ja miehet parturissa tasaisin väliajoin, parta pitää olla siistitty, naisilla meikkiä, vaatteet aina puhtaat, siistit ja silitetyt. Hyväkuntoiset, siistit kengät ja muut asusteet.
Kommentit (24)
Vierailija kirjoitti:
Kuinkahan laiskaa touhua se sitten Turkissa on, jos tahtia on hitaampaa kuin Suomessa?
Täälläkin olen ottanut kaikista palkkatöistäni loparit, kun itse saan päivän hommat tehtyä jo lounastaukoon mennessä ja sitten vain pitäisi pyöritellä peukaloita monta tuntia. Ois mulla parempaakin tekemistä. Ja joka paikassa sama homma. Ihme lepsuilua.
En tiedä missä olet töissä, mutta en tiedä kovin montaa ihmistä, joka ei valittaisi nykyään työn kuormittavuudesta ja kiireestä Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä missä olet töissä, mutta en tiedä kovin montaa ihmistä, joka ei valittaisi nykyään työn kuormittavuudesta ja kiireestä Suomessa.
Monessa eri paikassa varastotöistä toimistohommiin.
Varastossa oli keräilytavoite ja keskiarvot, joita seurattiin. Muut roikkuivat kahvihuoneessa ja pitkillä lounailla ja itse taas en niin välittänyt ko. juttuseurasta ni painoin duunia. Yleensä jos päivä alkoi 8.00, oli keräystavoite saavutettu noin 11.30 - 12.00. Siten tavallaan tein kahden ihmisen työt yhden ihmisen palkalla päivän aikana. Palkankorotusta ei silti herunut, joten päätös lopareista oli helppo.
Toimistohommissa olen tehnyt mm. taloushallintoa ja markkinointia. Suoriudun niistä nopeasti ja saan kiitosta työn laadusta. Kun ei ole enempää laskettavaa tai tehtävää, pitää vaan sitten keitellä muille kahvia tai keksiä jotain tekemistä (esim. vauvapalstan selailua) loppupäiväksi. Olisin mieluummin kotona kuin toimistolla ilman tekemistä.
Nykyään olen yrittäjä, se sopii paljon paremmin. Saan tarvittavat viikon työt tehtyä noin kolmessa päivässä, joten voin pitää vapaata neljää päivää viikossa, ellei ole joku sesonki. Paljon mukavampaa. Toisaalta jos tar vitsen enemmän rahaa, voin tehdä vaikka seitsenpäiväistä viikkoa jos niin haluan.
En tiedä kuuluuko Venäjällä lounas työsopimuksiin, mutta Suomeen tullessaan he kysyvät kuinka monta ateriaa Suomessa kuuluu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä missä olet töissä, mutta en tiedä kovin montaa ihmistä, joka ei valittaisi nykyään työn kuormittavuudesta ja kiireestä Suomessa.
Monessa eri paikassa varastotöistä toimistohommiin.
Varastossa oli keräilytavoite ja keskiarvot, joita seurattiin. Muut roikkuivat kahvihuoneessa ja pitkillä lounailla ja itse taas en niin välittänyt ko. juttuseurasta ni painoin duunia. Yleensä jos päivä alkoi 8.00, oli keräystavoite saavutettu noin 11.30 - 12.00. Siten tavallaan tein kahden ihmisen työt yhden ihmisen palkalla päivän aikana. Palkankorotusta ei silti herunut, joten päätös lopareista oli helppo.
Toimistohommissa olen tehnyt mm. taloushallintoa ja markkinointia. Suoriudun niistä nopeasti ja saan kiitosta työn laadusta. Kun ei ole enempää laskettavaa tai tehtävää, pitää vaan sitten keitellä muille kahvia tai keksiä jotain tekemistä (esim. vauvapalstan selailua) loppupäiväksi. Olisin mieluummin kotona kuin toimistolla ilman tekemistä.
Nykyään olen yrittäjä, se sopii paljon paremmin. Saan tarvittavat viikon työt tehtyä noin kolmessa päivässä, joten voin pitää vapaata neljää päivää viikossa, ellei ole joku sesonki. Paljon mukavampaa. Toisaalta jos tar vitsen enemmän rahaa, voin tehdä vaikka seitsenpäiväistä viikkoa jos niin haluan.
No sinua ei ainakaan aloitustekstin mukainen seurustelu ja verkostoituminen ihmisten kanssa kauheasti napannut. :-)
Kyllä muualla ollaan sitten laiskoja ja epärehellisiä myös työpaikoilla. Suomessa ollaan ahkeria ja rehellisiä, eikä syödä sellaista pahan makuista mausteista sotkua ruokatunnilla. YÖKS!
Saksassa ja Itävallassa työkulttuuri on tosi hierarginen. Siellä ei pomon pomolle mennä juttelemaan käytävällä, ruokalassa tai ylipäätään missään. Kenkää tulee jos meet jutustelemaan ohi organisaatiorakenteen.
Paljon laiskempia on muuvalla. Suomessa ollaan kovia työihmisiä ja rakennuksetkin tehdään kunnolla.
Saksassa viimeisen päälle tehokasta ja mielestäni paljon rankempaa kuin Suomessa. En allekirjoita tuota, ettei pomolle voisi mennä juttelemaan. Ystävällisiä ja auttavaisia ollaan, vaikkakin teititellään.
Vierailija kirjoitti:
Paljon laiskempia on muuvalla. Suomessa ollaan kovia työihmisiä ja rakennuksetkin tehdään kunnolla.
Tästä oon kyllä eri mieltä näin Saksan näkökulmasta:)
Alankomaat:
- Moni tekee töitä 32 tuntia viikossa, eli yksi vapaapäivä. Varsinkin perheelliset.
-Lounaaksi syödään leipää ja käydään työkavereiden kanssa kävelyllä
- Erittäin rento kulttuuri
Vierailija kirjoitti:
Saksassa viimeisen päälle tehokasta ja mielestäni paljon rankempaa kuin Suomessa. En allekirjoita tuota, ettei pomolle voisi mennä juttelemaan. Ystävällisiä ja auttavaisia ollaan, vaikkakin teititellään.
Millä tavoin rankempaa esimerkiksi? Minusta nämä kulttuuriset eroavaisuudet on kiinnostavia.
Vierailija kirjoitti:
Alankomaat:
- Moni tekee töitä 32 tuntia viikossa, eli yksi vapaapäivä. Varsinkin perheelliset.
-Lounaaksi syödään leipää ja käydään työkavereiden kanssa kävelyllä
- Erittäin rento kulttuuri
Jee. :) Lisää näitä, nämä on kiinnostavia!
Vierailija kirjoitti:
Saksassa viimeisen päälle tehokasta ja mielestäni paljon rankempaa kuin Suomessa. En allekirjoita tuota, ettei pomolle voisi mennä juttelemaan. Ystävällisiä ja auttavaisia ollaan, vaikkakin teititellään.
Samaa mieltä. Saksassa lisäksi se on tärkeää että työ- ja yksityiselämä pidetään tiukasti erillään. Työkavereille ollaan kohteliaita mutta heidän kanssaan ei ole tarkoitus tavata vapaa-ajalla eikä varsinkaan ystävystyä.
Todella monet äidit on 18-20 tuntia viikossa töissä, kotiäitikulttuuri on luojan kiitos jo historiaa.
Ruotsissa työtahti samanlaista kuin mustalaisilla. Noin 20 vuotta tullu ruotsia kierrettyä.
Vierailija kirjoitti:
Saksassa ja Itävallassa työkulttuuri on tosi hierarginen. Siellä ei pomon pomolle mennä juttelemaan käytävällä, ruokalassa tai ylipäätään missään. Kenkää tulee jos meet jutustelemaan ohi organisaatiorakenteen.
Jos näin on, niin esikuva on helppo arvata.
Yhdysvalloissa normi on se ettei minimipalkkainen suorittava työntekijä saisi istua ollenkaan työpäivän aikana. Kaupat, ravintolat, kampaajat, pankit, postit, apteekit, you name it. Tästä seuraa tietysti että asiakaskin joutuu seisomaan tiskin toisella puolella, välillä pitkiäkin aikoja. Siksi ne drive-through kaistat ja ostosten tuonti ulos hakupisteeseen onkin suosittuja, koska kipeät ihmiset ei jaksa seistä jonossa vaikka apteekissa lääkkeitään odottamassa. ALDI ruokakaupan keskustelussa ihmiset oli ihan raivoissaan, että miksi niiden kassat saa istua työssä, koska me kaikki muut joudutaan seisomaan koko päivä.
En tiedä onko tämä trendi levinnyt toimistotyöhön, silloin kun olin toimistossa työssä tarvittiin lääkärinlupa siihen että sai sähköpöydän. Voi olla että nykyään on pakko seistä sielläkin, kun istumisen terveysvaarat on tiedostettu.
Lisäisin tuohon Alankomaiden työkulttuuriin, että se on kiinnostavaa miten Saksan naapurimaana he ovat ihan erilaisia. Ketään ei teititellä, pomot syövät lounasta ja käyvät oluella kaikkien kanssa. eikä pukukoodina ole kummoinen, paitsi ehkä pankeissa tms.
Kuinkahan laiskaa touhua se sitten Turkissa on, jos tahtia on hitaampaa kuin Suomessa?
Täälläkin olen ottanut kaikista palkkatöistäni loparit, kun itse saan päivän hommat tehtyä jo lounastaukoon mennessä ja sitten vain pitäisi pyöritellä peukaloita monta tuntia. Ois mulla parempaakin tekemistä. Ja joka paikassa sama homma. Ihme lepsuilua.