Mä en aio tässä elämässä ajaa kuin omaa ja lasteni parasta.

seuraavassa elämässä

Elämme yhteisössä ja ihminen ei ole saari. Ajatuksesi saattaa kuulostaa kapeakatseisesti ja itsekkäästi ajateltuna hyödylliseltä, mutta pidemmän päälle se ei kannata. Niin se vain on. En jaksa alkaa tässä nyt selittää, mutta jos mietit asiaa vähän enemmän, ehkä ymmärrät.

mun ja lasteni hyvinvointia, mutta jos ei, niin tekopyhät hoitakoot sitten ne muut hommat.

ei muakaan oikeastaan kiinnosta sun asias yhtään sen enempää kuin sua mun hyvinvointi. mitä jos lakkaisit ottamasta ihmisiin kokonaan kontaktia?

että ihan kiusallanikin täällä notkun ja kommentoin. Mitä enemmän lähtöäni toivotte, sitä sitkeämmin täällä pysyn.

mä säälin sua.

Epäitsekäs käyttäytyminen lisää tyytyväisyyttä. Esimerkiksi yhdysvaltalaisen Vanderbiltin yliopiston tutkijoiden Peggy Thoitsin ja Lyndi Hewittin haastattelututkimuksessa ilmeni, että itsensä onnelliseksi kokevat ihmiset tekevät keskimääräistä enemmän vapaaehtoistyötä.



Onnellisiksi itsensä mieltäneistä vapaaehtoistyöntekijöistä tuntui myös siltä, että muiden auttaminen teki heistä entistä onnellisempia, mikä taas motivoi heitä tekemään enemmän työtä huonommassa asemassa olevien hyväksi.

Keskitän voimvaranai siihen että teen asioita joista on minulle ja lapsilleni hyötyä. Vaikka vain välillisesti. Pitkään olen ollut valmis uhrautumaan muiden puolesta, joustamaan ja tekemään kaikkeni. Nyt sitten riitti. Lähinnä koskee siis työelämää. En vaan jaksa enää sitä että toiset hyötyvät minun ja lasteni kustannuksella joten lopetan epäitsekkään tapani elää ja ryhdyn itsekkäämmäksi.

onkin täysin eri asia kuin ap:n narsistinen asenne. itsekäs täytyykin olla itsensä ja perheensä hyvinvoinnin vuoksi, mutta että sanoo muille ja muiden hyolille "voi voi" on vähän sairasta, eikä edistä kyllä perheen hyvinvointia millään lailla.

"Tutkimusten mukaan kiltteys lisää tyytyväisyyttä. Professori Sonja Lyubomirsky Kalifornian yliopistosta pyysi koehenkilöitä suorittamaan sattumanvaraisia ystävällisiä tekoja kymmenen viikon ajan. Heidän tyytyväisyytensä koheni koeaikana.



Lyubomirsky havaitsi myös, että koehenkilöt, jotka tekivät erilaisia ystävällisiä eleitä – kuten pitivät ovea auki tuntemattomalle ja tiskasivat kämppäkaverin tiskit – olivat vielä kuukauden kuluttua tutkimuksen päättymisestä elämäänsä tyytyväisempiä kuin ne, jotka tekivät toistuvasti saman hyvän työn.



Ihmisen tyytyväisyyden kannalta ei ole merkittävää, auttaako hän läheistään vai tuntematonta. Teon vaikutus voi sen sijaan olla erilainen. ”Pieni huomaavainen ele tuntematonta kohtaan voi saada ihmisen tuntemaan itsensä todella hyväksi”, Lyubomirsky sanoo. ”Tutun auttamisella puolestaan voi olla sosiaalisia seurauksia: auttaja voi saada uuden ystävän tai suuret kiitokset.”



Kahvin tarjoaminen tuntemattomalle voi siis tuoda hetken riemun, mutta maidon tuominen kaupasta iäkkäälle naapurin rouvalle voi lujittaa naapuruussuhteita.



Kiltteydestä voi saada muutakin etua kuin hyvän mielen. Yhdysvaltalainen bioetiikan professori Stephen Post on tarkastellut tutkimusaineistoa avuliaisuuden vaikutusta terveyteen. Eräässä yli kaksituhatta seurakuntalaista käsittäneessä tutkimuksessa havaittiin, että säännöllisesti muita auttaneet kärsivät vähemmän mielenterveysongelmista ja masennuksesta. Muissa tutkimuksissa on puolestaan todettu, että avuliaat ihmiset sairastuvat muita harvemmin kroonisiin sairauksiin ja heillä on yleensä myös parempi vastustuskyky. ”Hyvinvointi, onnellisuus ja terveys liittyvät toisia auttavien ihmisten kohdalla usein yhteen”, Stephen Post sanoo.



Ystävällisyys saattaa auttaa hallitsemaan tunteita, mikä puolestaan vaikuttaa myönteisesti terveyteen. Stressaantuneella ihmisellä alkukantainen taistele tai pakene -reaktio voimistuu, mikä on haitallista sydämelle ja verisuonistolle ja heikentää lisäksi vastustuskykyä. ”Kun tekee hyviä tekoja ja osoittaa epäitsekästä huomaavaisuutta toisia kohtaan, on vaikeaa olla samalla vihainen, katkera tai pelokas ”, Post sanoo."

itsekkyys on hyväksi juuri työelämässä, kiltit tekevät kovempikyynärpäistenkin hommat aina. Mutta normielämässä kukaan ei varmaan halua lähelleen, saati ystäväkseen noin kovaa ja kylmää ihmistä. Siinäpähän yksikses kärvistelet, tuskin tulet onnelliseksi.