epäonnistunut äiti :(
Tuntuu tosi kurjalta. Olen kahden vaativan poikalapsen yh. 4- ja 6-vuotiaat ovat. Monenlaista vaikeaa on elämäämme mahtunut. Nyt on todettava että olen suurissa vaikeuksissa lasteni kasvatuksen kanssa. Olen apuakin hakenut mutta tiedä sitten onko mistään enää apua. Lapset ovat käyneet aivan mahdottomiksi. Ovat jatkuvasti pahalla tuulella, riitelevät, tappelvat, komentavat minua, puhuvat rumia ja välillä riehaantuvat. Käyn työssä, mutta illat ja viikonloput vietän heidän kanssaan pääosin. Mielestäni olen antanut huomiota ja yksilöllistä aikaakin on isovanhempien avustuksella lapsille järjestetty (siihen on opastettu perheneuvolassa). Isäkuvio on ollut hankala (päihdeongelmaa) joskin nyt muutama tapaaminen on onnistunut lapsilla isän kanssa. Jotain lapset oireilevat ja luonne on etenkin vanhemmalla vaativa (sekä ilmeisesti joku vaativa uhmakas ikävaihekin on tullut). Olen aivan helisemässä rehellisesti sanottunut. Menomme alkaa olla kuin näistä lapsityrannit-ohjelmista. En jaksa käsittää mistä tämä pahantuulisuus ja riitaisuus nyt puskee... Olen hyvin pettynyt itseeni että tämä on luisunut tällaiseksi. Ja kyllä häpeän. No niin ei minulla muuta. Tiedän kyllä että täältä saa haukut niskaansa tällaisella keskustelunavauksella, mutta oli vain juuri nyt pakko kertoa tämä jonnekin. Yksin olen itkenyt monena iltana kun lopulta olen saanut riitaiset lapset nukkumaan.
Kommentit (7)
Mitään loistavia vinkkejä en osaa antaa, mutta toivon sinulle jaksamista, varmasti on rankkaa. Toivottavasti on vain ohimenevä vaihe ja pyydä apua eri tahoilta, jotta pääset välillä hengähtämään.
4-vuotiaan uhma voi olla aika kestämistä ja niin kuulemma eskarilaisenkin uhma... Varsinkin voimakasluonteisilla lapsilla.
Et ole epäonnistunut, itse 4-v voimakastahtoisen pojan äitinä olen myös joskus todella puhki. Ja meillä myös osallistuva isä perheessä. Hyvä, että sinulla on isovanhemmat ja perheneuvolan tuki ja hienoa kuulla, että lasten isän tilanne parempaan päin. Sinä olet tässä kohtaa pojillesi se peruskallio, johon he uskaltavat ottaa mittaa, huolehdi omasta jaksamisestasi.
Ihanaa, että en ole ainoa. Lapset 5-v ja 7-v. Isä ei lapsia tapaa, ei vain halua.
Varsinkin vanhemman lapsen kanssa olen todella suurissa vaikeuksissa. Se sattaa jopa heittää tuolin päin. Hakkaa nuorempaa milloin milläkin.
Jos yhtään lohduttaa taidan olla vielä epäonnistuneempi. Perhetyöntekijä käy meillä kerran viikossa ja koko ajan on huostaanotto uhka päällä. Vain siksi, etten saa tuota vanhempaa poikaa kuriin. Tarhasta tekivät ilmoituksen, koska nuoremmalla naarmuja naamassa. Kertoi, että isoveli satuttaa kokoajan.
Uskon, että on hankalaa lasten kanssa. Lapset voivat oireilla hankalia elämänvaiheita vasta nyt, vaikka tilanne olisi rauhoittunutkin.
Yritä itse pysyä aikuisen tasolla, vaikka joskus tuntuisi helpommalla vaipua lasten tasolle.
Rumien puhumiseen auttaa oma hyvä esimerkki. Itsekin kuulen omat "möläytykseni" hetken päästä lasteni suusta. Yritä jaksaa huolehtia lasten rutiineista, riittävästä levosta, terveellisestä ruuasta jne.
Itselläni oli reilu vuosi sitten todella hankalaa 5 v. poikani kanssa. Jatkuvat tappelut, ongelmatilanteet johtivat siihen, että poika sai tosi paljon negatiivista huomiota. Mutta aika on auttanut. Poika on rauhoittunut ja on oikein ihana lapsi nykyään. Temperamenttinen kylläkin.
Itselle kannattaa hakea apua, ettei vallan uupuisi. Virkeänä sitä jaksaa paremmin kohdata lapsen kiukkua, turhautumista ja tappeluakin.
Oikein paljon voimia elämäntilanteeseen. Yritä jaksaa muistaa kuinka rakkaita pojat sinulle ovatkaan ja kerro siitä myös heille!
Periatteessa tiedän monia, joilla on samanikäiset pojat kuin sinulla ja he valittavat samoin, että: "Lapset riitelevät koko ajan."
---
Pojat ovat poikia. Testosteroni jyllää...Tuttavani on hankkinut 5 v ja 8 v pojilleen urheiluharrastuksia melkein joka illalle.
---
Miellä on tytöt 6 v ja 8 v ja kinastelevathan nekin. Harrastuksilla olen saanut myös homman kuriin talvella ja kesällä ulkoilemme, ulkoilemme, ulkoillemme...liikunta auttaa meillä, että lapset purkavat positiivisesti energiaa...
---
Lastenhoitoapua/ kunnalllista lakisääteistä kotipalvelua tarvitset ap myös
ja
tukiperhettä voit kysyä ainakin neuvolasta ja kasvatus- ja perheneuvolasta.
---
Ps. Tsemppiä -fiksu äiti hakee apua ajoissa:)Kiva, kun kirjoitit tänne:)
Olet varmaan ihan puhki, uskon sen. Itsekin vaativan 4-vuotiaan äitinä olen välillä ihan poikki vaikka mies on ihan hyvä isä.