Lue keskustelun säännöt.
Muistatko vielä miten opit lukemaaan?
17.04.2022 |
Muistan ensimmäinen kohtaaminen oli lukemiseen ala asteen ruokalassa oli liimattu aakkosia ruokalan seinään ja niiitä yhdistellessäni opin lukemaan heti.
Kommentit (23)
En muista. Äiti on kertonut, milloin opin lukemaan, ja muistan kyllä muita samoihin aikoihin ja aiemminkin tapahtuneita asioita. Jostain syystä lukemaan oppimisesta ei ole mitään muistikuvaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
SIiis meillä ei ollut mahdoliisuuttta oppia kotona lukemaan koska vanhemmmat riiitelivät koko lapsuuusajan.
Hämärästi. Olin neljävuotias ja pöydällä oli sanomalehti. Tuijotin isoa otsikkoa ja yks kaks yllättäen se kääntyi päässäni sanoiksi. Hämmästyneenä kysyin äidiltä, että lukeeko tuossa "Tulipalo tuhosi "... [jatkoa en enää muista].
Pappa oli lukenut mulle iltaisin Pupu Tupuna-kirjaa ja osasin tarinan ulkoa alusta loppuun. Kerran sitten selailin kirjaa itsekseni, ja huomasin että mitä hittoa, mähän osaan lukea. Olin vähän alle 4v.
Muistan, että pyysin ennen kouluikää, että minua opetettaisiin lukemaan (kotona.) Ei opetettu.
Koulussa opin helposti. Huomasin myös, että nopeammin kuin muut luokallani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistaakseni opin vähän ennen koulun aloittamista 6-vuotiaana jostain tavukirjoista, en muista kyllä yhtään että herättikö suuren onnistumisen kokemuksen vai olinko vaan että ahaa, okei, nyt osaan sitten lukea.
3-vuotiaana päiväkodissa pienten puolella, kun perhetuttu hoitajatäti luki minulle kirjaa ja aloin tavaamaan sanoja siinä samalla. Muistan tämän tilanteen vieläkin! Äiti ei vain heti uskonut, kun tuli hakemaan :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joskus kaupoilla ollessamme katsoin kylttiä ja osasinkin yhdistellä ne kirjaimet sanoiksi.
Sitten vain kysyin että lukeeko tuossa tosiaan noin.
Olin 5v. Kuuntelin vieressä kun ekaluokkalainen isoveli opetteli tavaamaan ja lukemaan. Opin melkein yhtaikaa. Ekaluokalla oli sitten tylsää kun osasin lukea ja piti tankata u-i ja a-i. Luin Anni Swanin satuja itselleni ja pikkuveljelle ekaluokkalaisena. Aapinen olikin sitten ankeaa luettavaa lukutunneilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esikoulussa osasin jo kirjaimet ja tunnistin sanojakin, mutta se joku viimeinen oivallus puuttui. Eskarin täti sanoi "sun pitää maistella sitä sanaa" ja siitä se sitten lähti.
Tädin nimi oli Titte <3
Mä oliin tiiimari penaali, viivotin, kynä lapsi eli kirja oli vaiin ikäänkuin rekvisiittaaa leikissä. Kunnes kaverini jäi kuormaauton alle kerrostalomme edessä ja kuoli ja sen jälkeen kaikki ne alkoii aina syksyisin kun koulut alkoi haista ihan verellle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä oliin tiiimari penaali, viivotin, kynä lapsi eli kirja oli vaiin ikäänkuin rekvisiittaaa leikissä. Kunnes kaverini jäi kuormaauton alle kerrostalomme edessä ja kuoli ja sen jälkeen kaikki ne alkoii aina syksyisin kun koulut alkoi haista ihan verellle.
ELettiin sitä aikaaa kun swartzenegggerit ja tällainen oli muodikaasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oliin tiiimari penaali, viivotin, kynä lapsi eli kirja oli vaiin ikäänkuin rekvisiittaaa leikissä. Kunnes kaverini jäi kuormaauton alle kerrostalomme edessä ja kuoli ja sen jälkeen kaikki ne alkoii aina syksyisin kun koulut alkoi haista ihan verellle.
ELettiin sitä aikaaa kun swartzenegggerit ja tällainen oli muodikaasta.
Se oli lama aikaa jas illoin holllywoodin piti miettiä sitä miten tuottaa mahdollisimman halvalla mahdollisimman tuotttavia elokuvia. Eli lihakset, ase ja väkivalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistan sen hetken, kun opin. Olin kiipeilemässä/tasapainoilemassa matalan aidan päällä, kun yhtäkkiä tajusin miten eräs sana kirjoitetaan. Ja noloa, etten muista sitä sanaa enää! Tähän asti olen aina muistanut. Se oli joku aika tavallinen sana, saattoi olla hattu. Juoksin innoissani kotiin kertomaan ja sen jälkeen osasin lukea kaikkea.
Vierailija kirjoitti:
Olin 5v. Kuuntelin vieressä kun ekaluokkalainen isoveli opetteli tavaamaan ja lukemaan. Opin melkein yhtaikaa. Ekaluokalla oli sitten tylsää kun osasin lukea ja piti tankata u-i ja a-i. Luin Anni Swanin satuja itselleni ja pikkuveljelle ekaluokkalaisena. Aapinen olikin sitten ankeaa luettavaa lukutunneilla.
Olisit voinut mennä suoraan toiselle luokalle.
Koulussa tai esikoulussa opetettiin kirjaimet ja sitten tavuja opeteltiin ja tehtiin ääntämisharjoituksia ja kirjoiteltiin niitä kirjaimia muodostaen niitä sanoja ja pikkuhiljaa siinä oppi lukemaan, kirjoittamaan, tavuttamaan ja lausumaan niitä vaikeitakin aakkosia. Mä sain yksilöllistä opetusta koulussa, kun olin semmoisella luokalla.
Hiirellä on aakkoset, on kaikki tärkeet kirjaimet on: A, b,c,d,e,f,g, ....
Muistan! Olin saanut 5-vuotiaana nimipäivälahjaksi sellaisen kirjan, jossa harjoitellaan kirjaimia. Ensin oli kirjaimia katkoviivoilla, sitten niistä muodostettiin sanoja. Muistan tosi elävästi, kun tajusin miten kirjaimia yhdistellään. Muistaakseni ne oli a i ai, a j ajaa. Muistan miltä kirja näytti, ja miltä sen paperi tuntui.
Äitini luki minulle ja pikkuveljelleni Pekka Töpöhäntää ja Aku Ankkoja.
Kiinnostuin lukemisesta ja sain muoviset irtokirjaimet, joiden avulla äitini ja isäni avulla opin lukemisen/kirjoittamisen.
Aku Ankkoja luin.
En opetellut tavaamista.
En muista sitä hetkeä, jolloin lukemisen salaisuus kirkastuinminulle, mutta 5-6-vuotiaana osasin lukea.
En muista mutta en oikein muista muitakaan juttuja mitä tein 3-vuotiaana.