Miksi etelä-pohjanmaalla suhtaudutaan niin nuivasti ei-paikkakuntalaisiin?
Jos on muuttanut muualta sinne, niin tämä on huomattu työyhteisössä. Vaikka on itse ystävällinen kaikille.
Kommentit (42)
Isäni oli kotoisin Etelä-Pohjanmaalta, ja kävin seudulla lapsuudessani useita kertoja. Muistikuvani on se, ettei lämmin suhtautuminen ihmisiin ja etenkin vieraisiin ole pohjalaisten vahvuuksia. He eivät ole pahantahtoisia, mutta pysyttelevät mieluummin omissa piireissään - eivätkä juuri puhu!
"Minoon meiltä ja muut on meirän krannista", sanovat pohjalaiset vanhan sanonnan mukaan. Tuo kertonee kaiken.
Vaikea sanoa, kun en tiedä millaisia muualla ollaan. Ei ole vertauskohdetta.
Jatka vaan omalla linjallasi. Kyllä ne pikkuhiljaa sun hyväsyy. Liika miellyttäminen ei ehkä ole hyvä.
Sielläpäinhän on kiusaaminen tosi tavallista, siis jopa työyhteisöissä. Myös se yks autistinen lapsi muistaakseni Ilmajoella joutui ip-kerhon ohjaajien rasistisen kiusaamisen kohteeksi, aivan järkyttävää. Poikani kihlattu on myös tuolta suunnalta kotoisin ja on kertonut, että häneen suhtauduttiin alentavasti ja syrjien eräässä työpaikassa päiväkodissa.
No eikä suhtauduta. Korkeintaan naureskellaan, jos joku on muuttanut pääkaupunkiseudulta ja "puhuu kirjakieltä".
Vierailija kirjoitti:
No eikä suhtauduta. Korkeintaan naureskellaan, jos joku on muuttanut pääkaupunkiseudulta ja "puhuu kirjakieltä".
m.o.t.
Vierailija kirjoitti:
Isäni oli kotoisin Etelä-Pohjanmaalta, ja kävin seudulla lapsuudessani useita kertoja. Muistikuvani on se, ettei lämmin suhtautuminen ihmisiin ja etenkin vieraisiin ole pohjalaisten vahvuuksia. He eivät ole pahantahtoisia, mutta pysyttelevät mieluummin omissa piireissään - eivätkä juuri puhu!
Ihan totta, mutta kyllä monella on sellainen negatiivinen vivahde muihin suhtautuessa ja erityisesti juoruilu on tavallista. Meidän pohjalaissuvussa kaikki halataan sukujuhlia pidettäes vaikkei jotkut tulis toimeenkaan. Eli tietty kulissien pito ja teennäisyys on tärkeää. Ja syvällisiä asioita ei puhuta vaikka ois läheinenkin tuttava.
Vierailija kirjoitti:
No eikä suhtauduta. Korkeintaan naureskellaan, jos joku on muuttanut pääkaupunkiseudulta ja "puhuu kirjakieltä".
Toisen puheelle nauraminenko ei siis ole "nuivaa" tai pahantahtoista? Eipä pk-seutulaisetkaan naura muiden murteelle, mutta siellä teillä nauretaan. Aika lapsellista ja typerää!
Entä jos väittää olevansa kotoisin sieltä ja pari murresanaa joskus? :s Ei kuitenkaan kerro tarkkaa paikkakuntaa mistä on.
Eihän tuo ole vain Etelä-Pohjanmaan tavaramerkki, vaan taitaa päteä yleistäen koko maahan.
Henkilökohtaisella tasolla erot kokemuksissa ovat varmasti valtavia. Liika yrittäminen on pahasta, passiivisuus on pahasta, jokin versio noiden kahden välistä toimii, kunhan kaverilla on muutoin "pinkka kunnossa". Kohteliaisuus, avuliaisuus ja huomaavaisuus vievät pitkälle ystävällisyyden lisäksi.
Vierailija kirjoitti:
Sielläpäinhän on kiusaaminen tosi tavallista, siis jopa työyhteisöissä. Myös se yks autistinen lapsi muistaakseni Ilmajoella joutui ip-kerhon ohjaajien rasistisen kiusaamisen kohteeksi, aivan järkyttävää. Poikani kihlattu on myös tuolta suunnalta kotoisin ja on kertonut, että häneen suhtauduttiin alentavasti ja syrjien eräässä työpaikassa päiväkodissa.
Vaasassa kiusattiin suomenkielisiä sairaanhoitajaopsikelijoita sairaalassa (!). Uskomaton demonikuoppa!
Pohjalaiset pelkäävät ja vihaavat kaikkea erilaisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Eihän tuo ole vain Etelä-Pohjanmaan tavaramerkki, vaan taitaa päteä yleistäen koko maahan.
Henkilökohtaisella tasolla erot kokemuksissa ovat varmasti valtavia. Liika yrittäminen on pahasta, passiivisuus on pahasta, jokin versio noiden kahden välistä toimii, kunhan kaverilla on muutoin "pinkka kunnossa". Kohteliaisuus, avuliaisuus ja huomaavaisuus vievät pitkälle ystävällisyyden lisäksi.
Niinpä. Mut jos yleisestetään vielä, niin ehkä isommissa kaupungeissa muiden suhtautuminen uusiin on positiivisempaa eikä heti juoruta .
Pohjalainen sielunmaisema on yhtä tylsän tasainen kuin fyysinen ympäristökin. Liekö niin, että miljöö muokkaa ihmistä.
Olen tehnyt töitä oikeastaan Suomen joka kolkassa, ja eteläinen Pohjanmaa on ollut ainoa seutu, jolla en viihtynyt.
Mulla on lapsuudenaikainen ystävä, vartuttiin Kymenlaaksossa. Hän avioitui eteläpohjalaisen miehen kanssa vuosikymmeniä sitten ja muutti Seinäjoelle, eikä omien sanojensa mukaan ole vieläkään kotiutunut. Miestään rakastaa kyllä.
Täälä ei esitetä mitää roolia ja ennen puhuttiin vähän mutta asiaa. Joukkoon mahtuu aina muutama vääräleuka ja se huumori on niin outoa että siihen kun ei oo kasvanu niin sitä on vaikia oppia. Sua "vetten kuljettamaa" voidaan vakavalla naamalla jallittaa ja puolustella ryhmän sisällä ilman että sulla on hajuakaa siitä mitä on meneillään. Sulle vain jää mitä vi**ua fiilis ja kuva että ovatpa töykeetä.
Vierailija kirjoitti:
Pohjalainen sielunmaisema on yhtä tylsän tasainen kuin fyysinen ympäristökin. Liekö niin, että miljöö muokkaa ihmistä.
Olen tehnyt töitä oikeastaan Suomen joka kolkassa, ja eteläinen Pohjanmaa on ollut ainoa seutu, jolla en viihtynyt.
Mulla on lapsuudenaikainen ystävä, vartuttiin Kymenlaaksossa. Hän avioitui eteläpohjalaisen miehen kanssa vuosikymmeniä sitten ja muutti Seinäjoelle, eikä omien sanojensa mukaan ole vieläkään kotiutunut. Miestään rakastaa kyllä.
Joo, moni muualta töihin tullut on kyllä sanonut tuota että ilmapiiri on huono. Osa muuttaa vuoden päästä jo pois kun on vaikeaa.
Onkohan muualle muuttaneet pohjalaiset itse ahdistuneet tuosta nurkkakuntaisuudesta? Pari tosi mulkeroa pohjalaista ollut työkaverina, korostivat joka paikassa sitä pohjalaisuuttaan ihan kuin se olisi joku lahja ja siunaus, toisaalta myös pari ok tyyppiä, vaatimatonta ja huomaavaista. Jännä suhtautuminen meihin itäsuomalaisiin, aivan kuin oltaisiin eri rotua..me lähes venäläisiä tai jotain :D
Itse muistan joitakin luterilaisen- ja helluntaiseurakunnan työntekijöitä, jotka olivat vähän keskivertoa värikkäämpiä persoonia ja sen takia kiusattiin ulos pitäjästä.
Jotaki pelekua se on. Ja että pitää olla niin ylypiä siitä oamsta maakunnastansa