Puoliso "uhkasi" erolla, jos vielä laihdun /kuntoilen. Itse on sohvaperuna
Vihjali lähtevänsä lasten kanssa. Epäilee kuntoiluinnon syyksi pettämistä. Ei ole syy, haluan näyttää hyvältä ennekuin täytän 40v.
Mun bmi 26 ja puolison 36,9
Siitö se riita lähti. Onko tervettä? Ei. Mikä avuksi?
Kommentit (33)
Meillä on lapsia ja kaikki muuten hyvin. Ap
Mitähän kettua nyt taas? Minulle riittäisi yksikin uhkailu siihen, että alkaisin täyttää eropapereita.
Oletko mies vai nainen? Olettaisin mieheksi jos kumppani uhkasi lähteä lasten kanssa.
Hän on kateellinen, kun onnistut, ja kokee, että itsekin pitäisi alkaa tehdä jotain muuta kuin maata sohvalla, eikä jaksa kuitenkaan tehdä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Hän on kateellinen, kun onnistut, ja kokee, että itsekin pitäisi alkaa tehdä jotain muuta kuin maata sohvalla, eikä jaksa kuitenkaan tehdä mitään.
On myötänyt, että häntä harmittaa mun onnistuminen. Sekin kuulema ajaa hänet ahmimaan, on pettynyt, ettei itse koskaan onnistu. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän on kateellinen, kun onnistut, ja kokee, että itsekin pitäisi alkaa tehdä jotain muuta kuin maata sohvalla, eikä jaksa kuitenkaan tehdä mitään.
On myötänyt, että häntä harmittaa mun onnistuminen. Sekin kuulema ajaa hänet ahmimaan, on pettynyt, ettei itse koskaan onnistu. Ap
Luuseri ukko!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän on kateellinen, kun onnistut, ja kokee, että itsekin pitäisi alkaa tehdä jotain muuta kuin maata sohvalla, eikä jaksa kuitenkaan tehdä mitään.
On myötänyt, että häntä harmittaa mun onnistuminen. Sekin kuulema ajaa hänet ahmimaan, on pettynyt, ettei itse koskaan onnistu. Ap
Luuseri ukko!
Kyseessä nainen. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän on kateellinen, kun onnistut, ja kokee, että itsekin pitäisi alkaa tehdä jotain muuta kuin maata sohvalla, eikä jaksa kuitenkaan tehdä mitään.
On myötänyt, että häntä harmittaa mun onnistuminen. Sekin kuulema ajaa hänet ahmimaan, on pettynyt, ettei itse koskaan onnistu. Ap
Luuseri ukko!
Kyseessä nainen. Ap
Tarkoitin sinua.
Oletko paljonkin laihtunut?
Itsehän olin nuorena hoikka 58-62kg/170cm oli paino.
Sitten sain kaksi lasta. Tuli burnout. Sitten riitti. Pienin askelin. Pahimmillaan paino oli "vain" 76kg. Mutta olo uskomattoman plösö.
Elämä tasaantui lasten kasvettua kouluikään, työpaikan vaihto ratkaisi työperäisen burniksen ja energiaa alkoi löytyä.
Laihduin pienillä teoilla vuoden aikana lähes nuoruuden mittoihin ja paino on asettunut 63-65kg nyt. Se tuntuu hyvältä.
Mies ei ole misään vaiheessa valittanut. Jos olisi niin ihan itse olisin paperit eroa varten laittanut menemään.
Vierailija kirjoitti:
Oletko paljonkin laihtunut?
Itsehän olin nuorena hoikka 58-62kg/170cm oli paino.
Sitten sain kaksi lasta. Tuli burnout. Sitten riitti. Pienin askelin. Pahimmillaan paino oli "vain" 76kg. Mutta olo uskomattoman plösö.
Elämä tasaantui lasten kasvettua kouluikään, työpaikan vaihto ratkaisi työperäisen burniksen ja energiaa alkoi löytyä.
Laihduin pienillä teoilla vuoden aikana lähes nuoruuden mittoihin ja paino on asettunut 63-65kg nyt. Se tuntuu hyvältä.
Mies ei ole misään vaiheessa valittanut. Jos olisi niin ihan itse olisin paperit eroa varten laittanut menemään.
15kg.
Puoliso aloitti yhtä aikaa laihduttaa, mutta jaksoi 2vkoa ja lopetti.
Teillä on vissiin parisuhteessa dynamiikka muuttunut, jos aiemmin olette olleet yhdessä pullukoita ja nyt puoliso on yksin pullukka. Vaikka ongelma on hänen korviensa välissä, niin ei varmaan haittaisi jos hänet voisi silti saada kokemaan, että hän on yhä rakastettu ja haluttu.
Meillä nämä ryhtiliikkeet ovat olleet enempi sellainen yhteinen ponnistus. Ei olla ikävä kyllä saatu aikaiseksi pysyvää elämäntapamuutosta ja hoikentumista ja ollaan jo viisikymppisiä. Mutta tässä iässä sitä kyllä jo liiankin hyvin tiedostaa, että meille tulee ankea vanhuus jos ei saada lisättyä fyysistä aktiviteettia ja kilojakin olisi hyvä saada vähemmälle.
Ap on varmaankin siinä kunnossa, ettei puolisosta ole juoksulenkille seuraksi. Mutta voisihan sitä käydä vaikka yhdessä kävelyllä, eikä tarvitsisi olla edes rivakka tahti. Sohvaperunalle tekee hyvää jo se, että saa itsensä ulos haukkaamaan happea. Jos kuvioissa on lapsia, niin sitten otetaan ne lapset mukaan metsäkävelylle.
Kai teillä perheessä edes syödään sitä samaa ruokaa? Ettei ole erikseen laihduttajan ruoka ja toiset syö jotain muuta? Jos se yhdessä syötävä ruoka on monipuolista ja kasviksia syödään paljon, niin se on jo hyvä alku terveemmille elämäntavoille. Vaikka puolisolla menis jotain herkkuja sen lisäksi, niin olisi ainakin ruokavalion perusta kunnossa ja saisi tarvitsemansa ravintoaineet. Terveellinen ja ravitseva ruoka vähentää sitä herkunkaipuuta. Ja voisiko sille puolisolle ehdottaa, että hän pyytäisi halausta silloin kun se oma tilanne harmittaa? Ettei tarvitsisi hakea lohtua suruunsa niistä herkuista? Voihan sitä pussaillakin, parempi mieli siitä tulee kuin herkkujen syömisestä.
Itse olen sen verran äkkipaikainen, että olisin varmaan heittänyt vastauhkauksen. Toki huono vaihtoehto monissa tilanteissa.
Tulostat eropaperit valmiiksi ja jos vielä sanoo noin, pyydät allekirjoituksen. Lupaat viedä lenkillä postiin, kun ei se peruna sitäkään saisi aikaiseksi.
Oikeesti, kuunteleeko joku tuollaisia uhkauksia parisuhteessaan useinkin? Itse kyllä ekaan yritykseen antaisin sellaisen ripityksen ettei mua toiste uhkailtaisi. Parisuhde on kuitenkin vapaaehtoinen valinta eikä mikään kidutus.
Jätä hänet. Löydät varmasti paremman nyt kun olet laihdutanut.
Joskus aikoja sitten kun aloin itse liikkumaan niin kaveri muuttui täysin..Kun sanoin meneväni salille niin rupesi puhumaan että pitääkö siellä koko aika käydä,mistä tollanen liikunta buumi ym ym ja hän itse oli 30 kg ylipainoinen -ei mitään merkkejä että olisi alkanut laihduttamaan.
Lopulta koko kaveri katosi eikä oo mitään kuulunut 25 vuoteen..toivottavasti voi edelleen paksusti.
Sano sille että turhaan se pelkää että jättäisit sen, kunhan hoitaa kalua aina kun vaadit.
No kuitenkin vähän peppua annat kuntopolun vieressä sille uudelle ihastukselle, tunnusta nyt vaan.