Lue keskustelun säännöt.
Olenko jotenkin keskimääräistä tyhmempi vai onko kellään muulla vanhemmalla koskaan tälläistä ongelmaa?
05.04.2022 |
Eli kun ollaan lapsen palaverissa tai missä vaan ja mua pyydetään kertomaan, mitkä on lapsen vahvuuksia tai hyvät puolet, niin jos en ole etukäteen miettinyt mitä vastaan, niin päässä lyö tyhjää ja alan siinä sitten miettiä, niin että tosiaan mitä hyviä puolia omassa lapsessa on!
Ja mulla on neljä lasta, vanhin 15 v, joten varmaan pitäis tulla vastaus kuin apteekin hyllyltä.
Mutta ei...
Käytiin JOPO- haastattelussa, johon poika koittaa päästä, ja sain jopa kerrottua, että poikani on hyvin huumorintajuinen. Siinä sitten mietin pääni puhki, mitäs muita hyviä puolia löytyy..hohhoijaa kun nolotti. Ja nolottaa vieläkin vaikka haastattelu on ohi.
Miks se on niin vaikeeta, vai olenko vain normaalia tyhmempi?
Ja sama kaikkien kapsien kohdalla, pitäiskö kirjottaa johonki ylös, että muistaa sitten kun kysytään?
Kommentit (26)
No mitä jos mietit nyt mitä hyviä puolia lapsissasi on? Teet vaikka listaa, jossa jokaisen nimen alle kirjotat positiivisia adjektiiveja. Kyllä niitä keksii kun alkaa keksimään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En minäkään tuollaisiin osaa vastata, enkä ole tyhmä ainakaan matemaattis-loogisessa, älykkyystestien mittaamassa mielessä. En yleensä vastaa mitään, koska puheenaihe on minusta hyödytön joka tapauksessa.
Kun niitä on listan kans miettiny, voi ne myöhemmkn kysyttäessä tulla helpommin mieleen.
no höh, kirjoita ylös! EI tuo ole normaali tilanne, pöydän toinen puoli täynnä "asiantuntijoita", kerro siinä sitten...
Nyt äkkiä vääntämään listaa...tykkää että on siistiä, rakastaa lumitöitä, korjaa asioita....ihan kaikki tykkää leipoa...osaa rauhoittua...kaikki ylös
Vierailija kirjoitti:
En minäkään tuollaisiin osaa vastata, enkä ole tyhmä ainakaan matemaattis-loogisessa, älykkyystestien mittaamassa mielessä. En yleensä vastaa mitään, koska puheenaihe on minusta hyödytön joka tapauksessa.
Oikeestikko?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oishan mun pitäny arvata että taas kysellään näitä kysymyksiä, mutta kun en ollut valmistautunut juurikaan siihen haastatteluun.
Mutta, minäpä teen nyt listan, jokaisesta lapsesta ja opettelen sen ulkoa 😊
Olin ennen hirvee jännittäjä, yleensä pelkästä jännityksestä sain tuskin suustani kunnollista vastausta, mutta nykyään en jännitä tälläisiä tilanteita, mutta vähän on mäköjään vielä parantamisen varaa...ettei lasten tarvi hävetä äitiään.
Ap
Kaveriani nolottaa vieläkin, kun neuvolassa terveyshoitaja pyysi äitiä kertomaan lapsen hyvistä puolista, hän ei saanut mitään muuta mieleen kuin "lapsi on kuin perheenjäsen". Terveydenhoitaja oli katsonut pitkään ja kirjoitti jotain muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaveriani nolottaa vieläkin, kun neuvolassa terveyshoitaja pyysi äitiä kertomaan lapsen hyvistä puolista, hän ei saanut mitään muuta mieleen kuin "lapsi on kuin perheenjäsen". Terveydenhoitaja oli katsonut pitkään ja kirjoitti jotain muuta.
Joo just tollasilta noloilta vastauksilta haluan välttyä..
Vierailija kirjoitti:
Kaveriani nolottaa vieläkin, kun neuvolassa terveyshoitaja pyysi äitiä kertomaan lapsen hyvistä puolista, hän ei saanut mitään muuta mieleen kuin "lapsi on kuin perheenjäsen". Terveydenhoitaja oli katsonut pitkään ja kirjoitti jotain muuta.
Aivan loistava :DD
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en osaa kertoa edes omia hyviä ja huonoja puolia työhaastattelussa. Lapsieni ominaisuudet osaan kertoa.
Vierailija kirjoitti:
Kaveriani nolottaa vieläkin, kun neuvolassa terveyshoitaja pyysi äitiä kertomaan lapsen hyvistä puolista, hän ei saanut mitään muuta mieleen kuin "lapsi on kuin perheenjäsen". Terveydenhoitaja oli katsonut pitkään ja kirjoitti jotain muuta.
Ajatteliko kuitenkin koiraansa kun noin vastasi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä tiedän mitkä ovat siskoni lapsen vahvuuksia ja heidän hyvät puolet. Miten ei voi tietää omista lapsista tuollaista, vai eikö sitä oikein seuraa itse missä omat lapset on hyviä ja mitkä heidän vahvuudet on?
Kun kaikki perustuu teennäispositiiviselle pastanjauhannalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä tiedän mitkä ovat siskoni lapsen vahvuuksia ja heidän hyvät puolet. Miten ei voi tietää omista lapsista tuollaista, vai eikö sitä oikein seuraa itse missä omat lapset on hyviä ja mitkä heidän vahvuudet on?
Se on vähän samanlainen tilanne kuin jos kysyttäisiin äkkiä omia vahvuuksia. Ei se ole ihan helppo kysymys, kun kohde on niin lähellä. Ja vastaukset tuntuvat vähän keinotekoisilta, kun näkee kohteen liian läheltä ja vivahteikkaasti.
Ei siinä ole mitään outoa. Minulla on useampi lapsi ja tk:ssa kysyttiin tiskillä lapsen nimeä niin jouduin sanomaan etten tiedä, odotatko hetki kun katson kelakortista.. Löi pää ihan tyhjää. Kotona lapsen nimi on kulta ja rakas useinmiten joten.
Onko sinulla ajatus, että pitäisi kertoa vahvuuksia, joita ikään kuin hyväksytysti arvostetaan? Ehkäpä voisit ajatella sitäkautta, että mistäkaikesta pidät lapsestasi, ja miksi muutkin voisivat pitää hänestä, ja ihan vaan kertoa mistä aidosti ja oikeasti pidät ? :)
Ehkä olet sitten vähän tyhmä. Vaikka et keksikään mitään oikeita vahvuuksia lapsestasi niin voit sanoa sellaisia yleisiä hyvänä pidettyjä asioita. Voit sitten itse miettiä mitä ne asiat ovat.
Sano heille, että kerron ehkä heille, kunhan saan itse asian hahmotettua kaikessa rauhassa. Tuollainen pitää tietää etukäteen.
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi tulla mieleen ehtymätön lista, niin, että nolous olisi siinä lapsen kehumisessa eikä noin päin.
No ei pitäisi. Moniko osaa kehua itseäänkään ehtymättömällä listalla, vaikka on sattumoisin se ihminen, joka tuntee itsensä parhaiten?
Minä pidän lapsestani sen takia, että hän on se mikä on. Täynnä erilaisia ominaisuuksia, jotka voivat olla jonkun mielestä hyviä tai huonoja. Minusta esimerkiksi sellaiset piirteet, jotka herättävät hellyyttä, ovat hyviä, mutta vastaavasti opettajan palautteen perusteella voin päätellä, että monien mielestä juuri nämä piirteet ovat lapsen huonoja puolia.
Olen itsekin inhonnut näitä ominaisuustenttaamisia. Lapsi kertokoon itse vahvuuksistaan, jos haluaa.
Pitäisi tulla mieleen ehtymätön lista, niin, että nolous olisi siinä lapsen kehumisessa eikä noin päin.