Oma asuntoni, oma televisio, enkä saa katsoa mitä haluan - esim tänään oli väärin katsoa luonto-ohjelmaa, kun keskityn siihen liikaa
Jos vaikka imetän, tv pitää sulkea. Pitää tuijottaa taukoamatta vauvaa. Sekin on väärin, jos katselen maisemia tai luen. Olen muutenkin vauvassa kiinni n. 20 tuntia päivässä. Toki rakastan lastani, mutta en saisi edes pientä vapaa-aikaa ottaa?? Tuleeko vauvasta luonnehäiriöinen jos keskityn 15 minuuttia johonkin muuhun? Sen saarnan olen kuullut äidin siskoilta eli tädeiltäni moneen kertaan.
Kommentit (12)
No heitä ne sukulaiset pihalle sieltä asunnosta.
Ehkä nuo tädit luulevat, että aina katsot tv tmv. Tuskin pahaa tarkoittavat, ehkä jostain lukeneet, että vauva tarvitsee paljon katsekontaktia ja keskittymistä itseensä kasvaakseen ja kehittyäkseen ja luodakseen tunnesiteitä läheisiinsä.
Onneksi olet itse tajunnut, että ollaksesi hyvä äiti, tarvitset myös omia hetkiä, vaikka sitten katsomalla tv:ta imettäessäsi. Useimmiten luonto kyllä neuvoo miten toimia, jos sitä pysähtyy kuuntelemaan.
Ne sinun tätisi ovat pistäneet kaksivuotiaat lapset yksin pihalle tai jättäneet vauvan yksin kotiin kauppareissun ajaksi. Hyvä se on nyt hurskastella sädekehä pään päällä.
Vierailija kirjoitti:
Ne sinun tätisi ovat pistäneet kaksivuotiaat lapset yksin pihalle tai jättäneet vauvan yksin kotiin kauppareissun ajaksi. Hyvä se on nyt hurskastella sädekehä pään päällä.
Mistä tiedät?
Vierailija kirjoitti:
No heitä ne sukulaiset pihalle sieltä asunnosta.
Näitä tosi rakentavia ehdotuksia en ymmärrä.
Saattaapa olla, että tätien apukin joskus tulee olemaan tarpeen. Mitenkäs sitten suu pannaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne sinun tätisi ovat pistäneet kaksivuotiaat lapset yksin pihalle tai jättäneet vauvan yksin kotiin kauppareissun ajaksi. Hyvä se on nyt hurskastella sädekehä pään päällä.
Mistä tiedät?
Ihan tavallista oli 70 ja 80 luvulla, että me lapset leikittiin keskenään/yksin pihalla ihan pienestä pitäen.
Minulle taas imettäminen on rauhallista, kahdenkeskistä, intensiivistä aikaa vauvan kanssa. Silloin haluan keskittyä täysin meidän yhteiseen hetkeemme. Muulloin on niin paljon pyykinpesua, siivousta, tavaroiden järjestelyä ym. käytännön puuhia. Lapsi nukkuu myös aika paljon.
Mitähän kettua nyt taas? Kuka sinua noin komentaa? Vai oletko siis joku teiniäiti?
Vierailija kirjoitti:
Minulle taas imettäminen on rauhallista, kahdenkeskistä, intensiivistä aikaa vauvan kanssa. Silloin haluan keskittyä täysin meidän yhteiseen hetkeemme. Muulloin on niin paljon pyykinpesua, siivousta, tavaroiden järjestelyä ym. käytännön puuhia. Lapsi nukkuu myös aika paljon.
Good for you. Minulle imetys oli lähinnä ahdistava kokemus.
Mä aina katselin pari minuuttia vauvaa silmiin imetyksen aluksi ja sitten rupesin lukemaan kirjaa. Oli ihanaa istua ja lukea pitkiä aikoja. Normaaleja koululaisia ovat nyt.
Vierailija kirjoitti:
Minulle taas imettäminen on rauhallista, kahdenkeskistä, intensiivistä aikaa vauvan kanssa. Silloin haluan keskittyä täysin meidän yhteiseen hetkeemme. Muulloin on niin paljon pyykinpesua, siivousta, tavaroiden järjestelyä ym. käytännön puuhia. Lapsi nukkuu myös aika paljon.
Mä en pysty jatkuvaan intensiiviseen vuorovaikutukseen. Omat vauvani olivat täysimetyksellä, joten sitä imetykseen meni paljon aikaa. He eivät muutenkaan halunneet seurustella imetyksen aikana. Mm. luin tosi paljon imettäessä.
Jopas on kontrolloivia omaisia.
Aseta rajasi.
Tai sitten et kerro kaikkea...