Lue keskustelun säännöt.
Oletko koskaan katunut lasten hankkimista?
22.07.2008 |
Kamala sanoa, mutta mulla on usein tunne, että elämä olisi paljon huolettomampaa ja parempaa jos olisin päättänyt pysyä lapsettomana.
Juu, antaa tulla paskaa niskaan vain, olen ihan sen tarpeessa.
Kommentit (6)
Mutta nämä on olleet ohimeneviä tunteita.
Tietysti elämä olisi huolettomampaa ja tietyllä tavalla helpompaa ilman lapsia mutta kyllä lasten myötä tulee niin paljon iloa ja sisältöä elämään että en tosipaikan tullen vaihtaisi entiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En varsinaisesti ole katunut lasten hankkimista, perhe oli minulle se mitä halusin ja sain. Osaan sitä arvostaa kun sain perheen vasta vanhemmalla iällä. Ainoa mikä itseäni ottaa päähän on oma suhtautuminen. Olen aina ollut tällainen superhuolestuja ja jotenkin tuntuu etten muuta osaakaan kuin olla huolissani lapsistani. Se on helvetin rasittavaa, pitäisi osata nauttia paremmin ja päästää huolista irti. Mutta miten?
Muuten menee koko lasten lapsuus vaan siihen, että äiti on huolissaan.
En osaa nauttia lapsistani lainkaan, pelkään, huolestun, ahdistun. Olevista ja olemattomista. Ja kaikkeen muuhunkin elämään ilo mennyt, kun ei voi tehdä enää samoja juttuja kuin ennen, ei ainakaan samalla intensiteetillä.
Pakko se on leiviskänsä hoitaa kunnialla, mutta jos olisin tämän oloni tiennyt en olisi lapsia hankkinut. =(
ap
Mä tein lapset liian nuorena ja väärän miehen kanssa ja törkeän huonoon taloudelliseen tilanteeseen. Yhtään ei kaduta, vaikka yleisen mielipiteen mukaan pitäisi.
Mies tosin on joskus noinkin sanonut, vaikka onkin heti perään sanonut että yhtään lasta ei pois antaisi ja kaikki ovat hyvin rakkaita, mutta tokihan häntäkin välillä väsyttää...
t. suurperheen äiti
juuri tälläkin hetkellä. Olisi edes älynnyt tyytyä yhteen, mutta tyhmänä piti vääntää kolme, vieläpä ihan putkeen. Kaipaan todellakin aikaa ennen lapsia!