Suomessa on jo passiivinen eutanasia käytössä
Ikävä puoli on siinä, että potilaalla itsellään tai omaisilla ei välttämättä ole mitään sananvaltaa. Mielestäni reilu ja avoin eutanasia on ok, mutta sellainen hähmäinen passiivinen eutanasia ilman avointa keskustelua on vain yksiselitteisesti väärin. Eli mielestäni potilasta pitäisi ravita ja nesteyttää sekä lääkitä aina, jos ainakin potilas ja tarvittaessa omaiset niim toivovat.
Kommentit (7)
Tämän olen nähnyt omaisteni hoidossa. Piti vaatimalla vaatia hoitoa ja letkuja ja lääkkeitä. Näin esim. Töölön sairaalassa. Seuraavana päivänä potilas pystyi jo puhumaan.
Palvelutaloihin hoitajat eivät tilaa ambulanssia lähes koskaan, koska ulkoistusaika taloissa on 3v.sisällä, siis hautausmaalle. Eivätkä anna omaistenkaan tilata. Kun on kuollut, silloin vasta saa tilata ambulanssin.
On onni saada palvelutalo paikka, eli päästä kuolemaan alle 3:ssa vuodessa.
Eläimiäkin kohdellaan paljon paremmin. Ne päästetään piikillä pois kivuista ja kärsimyksestä. En ymmärrä eutanasian vastustamista tai halua pitkittää vakavasti sairaan vanhuksen elämää.
Tosin lemmikkieläinmaailma on mennyt semmoiseksi, että niidenkin halutaan elävän ikuisesti. Sääli eläimiä joita pidetään 'väkisin' elossa massiivisilla lääkityksillä.
On ollut jo vuosikymmeniä.. ja omakohtainen kokemus.. äitini oli muistisairauden vuoksi hoivakodissa ja kappas kun kerran kävin talviaikaan niin äitiä makuutettiin sängyssä ikkuna levällään ja jalkojen päällä oli vain ohut lakana.. ties kuinka kauan oli siinä ollut koska huone oli tosiaan kylmä.. ja keuhkokuumeeseen äiti sitten meni jossain vaiheessa eli tässä toteutettiin vanhaa sanontaa ' keuhkokuume on vanhuksen paras ystävä'...
Kävin kerran vanhusten vuodeosastolla terveyskeskuksessa. Siellä niitä makasi suu ammollaan vieri vieressä liikkumattomina ja puhumattomina. Näky oli kuin kauhuelokuvasta. Siihen päädytään, kun loputtomiin hoidetaan vanhuksia, joiden keho yrittää kuolla, mikä näkyy esimerkiksi erilaisina infektioina.
Itse kuolisin mieluummin siihen virtsatieinfektioon tai keuhkokuumeeseen muutama vuosi ennen tuota vaihetta.
Passiivisesta eutanasiasta ei pitäisi puhua, sillä se sekoittaa asioita. Palliatiivinen hoito eli oireita lievittävä hoito ei ole eutanasiaa. Saattohoitopäätökset tulisi tehdä ajoissa. Ongelmana monesti on potilaan omaiset. Jos potilas itse ei ole tehnyt hoitotahtoa, hoitotahtoa kysytään omaisilta. Omaiset yleensä haluavat, että hoitoja ja omaisen elämää pitkitetään mahdollisimman pitkään ja kaikilla mahdollisilla keinoilla. Vaikka potilas olisi täysin autettava eikä paranemismahdollisuuksia ole.
Jokaisen tulisikin tehdä kirjallinen hoitotahto (onnistuu OmaKannassa). Näin ei kenenkään ihmisen elämää pitkitetä tarpeettomasti vain siksi, että omaiset niin haluavat.
Lääkärikunnassa hoidonrajauspäätökset koetaan vaikeiksi, mutta toisaalta huomio täytyy kiinnittää elämän pituuden sijaan elämänlaatuun. Eutanasiaa eli potilaan aktiivista surmaamista harva lääkäri kannattaa ja Lääkäriliittokin on sitä jyrkästi vastustanut.
Tämä ei ole mitenkään uusi tieto. Voisin mainita nimeltä pari vanhusta, joiden kohdalla sovellettiin käypä hoito-suosituksista sitä kohtaa, jonka mukaan vitsatieinfektiota ei tarvitse hoitaa, jos ei ei aiheuta oireita. Lopputulos oli munuaistulehdus ja kuolema.