Kauhea ahdistus taas. Periaatteessa asiat on hyvin, mutta ahdistaa silti
Välillä vain kumpuaa aivan hirveä ahdistus päälle, enkä oikein tiedä, miksi. Se vain tulee. Asiat on hyvin ja mitään suurta huolta ei pitäisi mistään olla. Tämä ahdistus vyöryy päälle toisinaan niin voimakkaana ja yllättäen, että hämmästyn itsekin, miten mielialat voi näin heilahdella naurusta itkuun ja valtavaan ahdistukseen :(
Kommentit (7)
Pahinta on, kun läheiset sanovat ymmärtävänsä, mutta silti eivät jaksa miettiä mieleni liikkeitä. Eivät selkeästi käsitä sitä tuskaisiutta, eivät muuten sanoisi noin.
Ahdistus rangaistus? kirjoitti:
Pahinta on, kun läheiset sanovat ymmärtävänsä, mutta silti eivät jaksa miettiä mieleni liikkeitä. Eivät selkeästi käsitä sitä tuskaisiutta, eivät muuten sanoisi noin.
Ähh, jäi lainausmerkit pois. Eli sanovat, ettei mieleni liikkeiden mietintää jaksa. Riittäisi, kun vain kuuntelisi. Ja kannustaisi, että ahdistus ei ole ikuisesti päällä. Ei tarvitse analysoida, vaan olla olemassa.
Mulla on sama. Paljon vaikuttaa myös se, miten on rytmi pysynyt, oonko nukkunut hyvin jne.
Parhaiten auttaa kun käy ulkona.
Itse oon sitä mieltä, että se ahdistus kumpuaa jostain lapsuudesta. Se voi olla jotain melko mitätöntä, mitä kukaan ei ole tehnyt tieten tahtoen, mutta kuitenkin jäänyt sieltä jotain tyhjyyden tunnetta (tyyliin porukat olleet paljon puhelimella, unikouluttanut mut tmv).
Ammattiapua! Ei tänne kirjoittelua! Emme osaa auttaa!
Jätä se sika niin helpottaa kummasti.
Juotko kahvia tai muita kofeiinituotteita?
Sama täällä. Tunne on toisinaan ihan hirveä ja sanoinkuvaamaton. Välillä tuntuu ettei jaksaisi edes elää kun ahdistaa niin paljon.