Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Uupunut vauvan kanssa olemiseen
26.03.2022 |
Toivoisin että saisin edes yhden ystävällisen viestin, vaikka tällä palstalla se on paljon vaadittu :)
Vauvan kanssa seurustelu väsyttää. Ihana tyttäreni on nyt 7kk vanha. Onneksemme hän syö ja nukkuu jo hyvin, mutta nyt on tietysti yhä enemmän hereillä päivisin ja vaatii _jatkuvaa_ huomiota. Voi kun voisin joskus lukea lehteä 5 min niin että vauva leikkii tyytyväisenä lähellä. Tyttö hakee koko ajan katsekontaktia minuun jos lasken hänet lattialle, ja katseeseen tietenkin pitää vastata. Kitinäkin alkaa viimeistään minuutin jälkeen jos en ole vieressä leikittämässä ja yltyy itkuksi. Toivottavasti tämä on vain joku vaihe, miten vauva itsekään jaksaa taukoamatta seurustella? Pitääkö nyt vaan kestää, vai voiko vauvaa jotenkin opettaa olemaan vähän itsekseenkin, kun vanhempi on kuitenkin lähellä?
Kommentit (68)
Meillä helpotti, kun lapsi oppi liikkumaan. Hän alkoi viihtyä paremmin itsekseen, kun pystyi itse enemmän vaikuttamaan asioihin.
Onko teillä sitteriä? Eihän se kaikille toimi, mutta itse laitoin vauvan sitteriin kun piti saada tehtyä jotakin.
Kyllä se vielä helpottaa, ap, ihan varmasti ❤️
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vauva-aika voi olla todella haastavaa. Onko sinulla verkostoa, joilta saisit vauvan hoitoapua? Ota yhteyttä neuvolaan ja kerro ahdistuneisuudestasi. Pienen lapsen äidille on oma hyvinvointi ja jaksaminen todella tärkeää. Pidä huolta myös itsestäsi.
Tuohon on varmaan niksejä olemassa. Ei kukaan pysty pitämään katsekontaktia koko ajan toiseen ihmiseen, vaikka olisi supernainen.
Aika todennäköisesti auttaa. Meillä 11 kk ikäinen ja onnistuu jo, että puuhailen vieressä omiani. Siinäkään ei ole mitään pahaa, jos haluat välillä levähtää, vaikka vauva sillä aikaa kitisee hetken. Vauva ei mene siitä rikki, kun näköyhteys sinuun säilyy.
Vierailija kirjoitti:
Tsemppiä, ei mulla ole ratkaisua. Minustakin tuo aika oli raskasta. Helpottaa kun lapsi alkaa itse enemmän liikkua. Pidä liinassa mukana niin voi seurata paremmin mitä tapahtuu.
Toisen ja kolmannen lapsen kanssa oli paljon helpompaa kun seurasivat sisaruksen leikkejä.
Sitä minäkin toivon, että maailma avautuu sitten kun pääsee itse liikkumaan. Tuo on kyllä totta että esikoisen viihdyttäminen on raskainta, kun äiti joutuu sen enimmäkseen yksin hoitamaan :) ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi jos asuisin lähempänä auttaisin ihan ilosta. Onko ketään sukua joka jaksaisi auttaa vaikkapa sunnuntaisin?
Vierailija kirjoitti:
Meillä helpotti, kun lapsi oppi liikkumaan. Hän alkoi viihtyä paremmin itsekseen, kun pystyi itse enemmän vaikuttamaan asioihin.
Onko teillä sitteriä? Eihän se kaikille toimi, mutta itse laitoin vauvan sitteriin kun piti saada tehtyä jotakin.
Kyllä se vielä helpottaa, ap, ihan varmasti ❤️
Kiva kuulla! Viihtyy sitterissä onneksi edes sen verran että saan ruoan tehtyä joka päivä. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi jos asuisin lähempänä auttaisin ihan ilosta. Onko ketään sukua joka jaksaisi auttaa vaikkapa sunnuntaisin?
Mistä sinä tiedät missä ap asuu :D
Meillä lapsi viihtyy siten, että luen kirjaa ääneen. Siis sellaista kirjaa mitä lukisin muutenkin. Lapselle ei ole merkitystä mitä luetaan vaan että kuhan luetaan. Tukee kehitystä ja on kivaa. Nukahtaa myös päiväunille hyvin kun luen ääneen.
Lukuhetket ei vain voi olla kovin pitkiä ettei lapsi kyllästy (paitsi siis jos nukutan häntä.. kun nukahtaa niin jatkan lukemista ääneti ja saan omaa aikaa :D).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä miksi hankitaan lapsia jos ei ole valmiuksia näiden hoitamiseen. Pitäisikö Suomessa olla naisille pakollinen koulutus lasten hoitamiseen kun suurin osa lapsia hankkii jopa itsekseen. Se voisi olla jonkinlainen kansalaiskoulutus kun miehilläkin on varusmiespalvelus. Silloin olisi edes jotain osaamista siinä vaiheessa kun lapsi tunkee ulos äidin kohdusta.
Vauvakin on uupunut kaltaiseesi nillittäjään, ei vain osaa vielä sanoittaa tuntemuksiaan :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaa, että taas terveisiä porvoolaiselta, vauvan äidiltä.
Aivan sontaista tekstiä, jos vauva nukkuu ja syö hyvin, mitään ongelmia ei ole.
Mikset anna vauvalle, helistimiä ja muita vauvaleluja, sekä jokin mobile sängyn ylle, johon vauva voi katseensa kiinnittää.
Kaikenlaisia tarinoita ne jotkut viitsivätkin tänne keksiä.
Ymmärrän ap. Minäkään en introverttina olisi esikoisen kanssa jaksanut olla koko ajan seurustelemassa hänen ollessaan vauva. Nyt kakkosen kanssa tilanteeseen (oman rauhan menetys) on vissiin jo tottunut ja tuntuu helpommalta. Mulla ratkaisu oli kyllä ulkoilu. Siis vauva rattaisiin, itselle äänikirja tms kuulokkeisiin ja pitkälle kävelylle. Tai sitten jonnekin vaan ihmisten ilmoille vauvan kanssa, missä näkee muita, pääsee vähän sosialisoimaan ja aika kuluu. Mitä näitä nyt on, perhekahvilaa, vauvauintia sun muuta. Oikeesti se kotona hiljaisuudessa kököttäminen ja sen ajan täyttäminen jatkuvalla vauvan kanssa seurustelulla voi olla raskasta. Ja kotihommat pyri tekemään siten että vauva seurailen touhuja sitterissä tai syöttötuolissa. Sitten saat päiväunien ajan olla vaan ja tuijottaa seinää :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tsemppiä, ei mulla ole ratkaisua. Minustakin tuo aika oli raskasta. Helpottaa kun lapsi alkaa itse enemmän liikkua. Pidä liinassa mukana niin voi seurata paremmin mitä tapahtuu.
Toisen ja kolmannen lapsen kanssa oli paljon helpompaa kun seurasivat sisaruksen leikkejä.Sitä minäkin toivon, että maailma avautuu sitten kun pääsee itse liikkumaan. Tuo on kyllä totta että esikoisen viihdyttäminen on raskainta, kun äiti joutuu sen enimmäkseen yksin hoitamaan :) ap
Mitä merkitystä sillä on vauva esikoinen vai kuopus.
Yksin se vauva pitää silti hoitaa, ei joku toinen pieni kolmivuotias lapsi osaa vauvaa viihdyttää, eikän häntä voi edes jättää vauvan kanssa kaksin.
Taitaa aloitus jälleen kerran olla sen tarina-tädin tekosia?
Kommenttisi ensimmäiset 2 sanaa kertoivat heti sen mikä sinun olisi pitänyt tajuta jo. Jos "et ymmärrä" niin älä kommentoi mitään. Sivistymätön ja empatiakyvyttömyyttä osoittava lähtökohta yhtään mihinkään keskusteluun tuo "en ymmärrä".
Tsemppiä ap:lle, ehkä joku tuttu tai sukulainen voisi välillä tulla hakemaan vauvan vaunulenkille, ja saisit olla vaikka 45 minuuttia yksin?
Olisiko kantoliina tai -reppu ratkaisu? Lapsi näkee sieltä paremmin ja pääsee osallistumaan ja havainnoimaan maailmaa kanssasi.
Tsemppiä, ei tuo kestä kuin muutaman kuukauden. Sitten kun liikkuu ja alkaa puhua, niin vuorovaikutukseen löytyy taas ihan uusia ulottuvuuksia.
Hei ap! Meillä oli erittäin huomiota vaativa esikoinen ja koin samanlaista kipuilua kuin sinä. Aiemmat ovatkin neuvoneet sinulle hyviä juttuja. Sanoisin myös että aika auttaa. Nyt meidän poika jo 5v ja touhuilee paljonkin omiaan. Auttoi myös kum syntyi pikkuveli ja leikkivät paljon keskenään. Näin pääsen itse vähemmällä. Mutta minuakin introverttina kauheasti väsytti tuo vauvan kanssa seurustelu.
Vierailija kirjoitti:
Vauva-aika voi olla todella haastavaa. Onko sinulla verkostoa, joilta saisit vauvan hoitoapua? Ota yhteyttä neuvolaan ja kerro ahdistuneisuudestasi. Pienen lapsen äidille on oma hyvinvointi ja jaksaminen todella tärkeää. Pidä huolta myös itsestäsi.
Neuvolassa pitäisi kertoa äideille, että myös isä voi olla pois töistä eli kun äiti uupuu, isä jää kotiin ja äiti lähtee töihin. Onnistuu jo 6 kk ikäisen lapsen kanssa. Tilanne helpottaa heti, kun äidillä on muuta ajateltavaa ja vastuu vauvasta on kotona olevalla isällä. Perhe on oma yksikkönsä, ratkaisut pitää tehdä sen sisällä eikä aina etsiä muita apuun.
Alue: Aihe vapaa
Tsemppiä, ei mulla ole ratkaisua. Minustakin tuo aika oli raskasta. Helpottaa kun lapsi alkaa itse enemmän liikkua. Pidä liinassa mukana niin voi seurata paremmin mitä tapahtuu.
Toisen ja kolmannen lapsen kanssa oli paljon helpompaa kun seurasivat sisaruksen leikkejä.