Lue keskustelun säännöt.
Kipeä, kipeä irtaantuminen hengellisestä yhteisöstä
21.03.2022 |
Hei,
Tämmöistä irtaantumisen matkaa teen ja olo on kuin suuressa kriisissä; helpottunut, pelokas, sekava, turtunut.
Kerrotko minulle, milloin selkiää?
Entä kun jatkuvien sääntöjen jälkeen olenkin yksilönä itse päättämässä oikean ja väärän, sydämelläni. Milloin navigoin oikein, toistaiseksi olo on tämänkin asian suhteen hullu. Että tässä saa oman moraalinsa jälkeen toimia, minä syyllisyydentuntoinen pilkunviilaaja.
Kommentit (62)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joo tää palsta onkin varsin rakentava paikka kysyä aiheesta 😂
oletpas ilkeä, tulin pahalle mielelle tästä.
-ap
Joudut rakentamaan itsesi uudestaan. Ei sen mukaan mitä muut sanoo, vaan sen mukaan mikä itse tiedät olevasi.
Onnea matkaan.
No sun pitää hyväksyä se, että ylilyöntejä tulee. Et löydä suoraan hyvää keskitietä kun et tiedä missä se on. Mites terapia, olisiko siitä apua?
Minulla ei ole nyt voimia auttaa, olen auttanut yhteisöistä eronneita omien voimien kustannuksella jo kauan. Mutta annan kullan arvoisen vinkin, laita viestiä uskontojen uhrit järjestöön. Sieltä saat nopeasti keskusteluapua ja mikä tärkein, sitä kautta löytyy vertaistuki. Kaikkea hyvää sinulle, teit varmasti oikean päätöksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ollut ilkeä, vaan totuudenmukainen. Tämä palsta ei todellakaan sovi tällaisen matkan tueksi. Jo se, että koit kommentin ilkeänä, osoittaa sen. -eri
Kaiken kokeneena. Olet oikealla tiellä. Vaikka erosit yhteisöstä, pidä kiinni uskosta ja luota rakkauden voimaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo tää palsta onkin varsin rakentava paikka kysyä aiheesta 😂
oletpas ilkeä, tulin pahalle mielelle tästä.
-ap
Olisiko vertaistukiryhmästä apua? Uskontojen uhrien tuki UUT ry löytyy netistä.
HIenoa, että sinulla on rohkeutta lähteä pois tuosta sinua ahdistaneesta yhteisöstä.
Jehovan todistajista ei ainakaan pääse kunniallisesti pois. Jokaista porukasta eroavaa tai erotettavaa kohtaa sama karttamisrangaistus: kartettu lakkaa olemasta. Se merkitsee eräänlaista sosiaalista murrhaamista. Edes perheenjäsentä ei saa tervehtiäkään, ellei kyseessä ole samassa taloudessa asuva lapsi.
On huomattavaa, että erottamisen syyksi riittää, että ei hyväksy mukisematta sataprosenttisesti kaikkea, mitä Jehovan todistajien amerikkalaiset johtomiehet opettavat tai kehottavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa hakea terapiaan siinä vaiheessa, kun koet pystyväsi työskentelemään vaikeiden ajatustesi kanssa. Ensin keskity siihen, että saat KONKREETTISTA apua, esim. ottamalla yhteyttä Uskontojen Uhrit Ry-järjestöön. Äläkä missään nimessä hurahda toiseen uskontoon/ ryhmään, se on monesti riskinä.
Olet vahva!
Sun pitää nyt itse miettiä onko irtaantuminen sinulle itsellesi hyvä vai huono valinta. Mukaa yhteisöön yleensä pääsee milloin tahansa takaisin.
Mitkä ovat ne kriteerit miten haluat elämää elää. Kirjoitta vaikka päiväkirjaa se helpottaa tunteiden käsittelyä ja asioiden läpikäymistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä ainakaan kohdista vihaasi ja kokeilujasi muihin viattomiin ihmisiin. Hakeudu terapiaan ja uskontojen uhrien tukeen.
Nyt sulta vaaditaan rohkeutta, ja sitähän olet jo osoittanut. Usko itseesi edelleen, vaikka kokisit torjuntaa tai omaa epäröintiä. Olet tehnyt oikean ratkaisun, ole siitä iloinen ja ole ylpeä itsestäsi! Sinä teit sen, ja nyt maailma on taas avoin joka suuntaan <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AP vastaa: minulla on terapeutti monen vuoden ajalta, psykiatrisuhde kesti about 7 vuotta. Olen psyykkisesti hauras, ollut aina. Senpä vuoksi ilkeät vastaukset, ja vielä näin kipeässä asiassa, saavat vatsan pyörimään.
Tunnistan kyllä tuon ylimielisen ajattelun, vain tuommoisen vastauksen antaja kokee tietävänsä totuuden just eikä melkein. Itse asiassa vähän tulee myötähäpeä, tuommoisesta ylimielisyydestä. Inhontunnetta myös.
"Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin jotka eivät lyö,
kuin tuuli joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö.
Särkyneitä on kuunneltava hiljaa ei mielin kovin, ankarin,
vaan katsein vastaanottavaisin ja kasvoin hellin, avoimin.
Särkyneille on olemassa suoja, jonka varaan kaikki kannetaan.
Ja vierellä on avun tuoja, Hän murtui eestä kaiken maan.
Särkyneelle soi Jumalamme tuuli niin hellin, herkin sävelin.
Hän kaikki huokaukset kuuli. Hän hoitaa käsin siunaavin."
Anna-Mari Kaskinen
Tämän laulun särkynyt on minä ja kaltaiseni, sen olen tiennyt ja tuntenut monen monta vuotta.
Vierailija kirjoitti:
AP vastaa: minulla on terapeutti monen vuoden ajalta, psykiatrisuhde kesti about 7 vuotta. Olen psyykkisesti hauras, ollut aina. Senpä vuoksi ilkeät vastaukset, ja vielä näin kipeässä asiassa, saavat vatsan pyörimään.
Tunnistan kyllä tuon ylimielisen ajattelun, vain tuommoisen vastauksen antaja kokee tietävänsä totuuden just eikä melkein. Itse asiassa vähän tulee myötähäpeä, tuommoisesta ylimielisyydestä. Inhontunnetta myös.
"Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin jotka eivät lyö,
kuin tuuli joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö.Särkyneitä on kuunneltava hiljaa ei mielin kovin, ankarin,
vaan katsein vastaanottavaisin ja kasvoin hellin, avoimin.Särkyneille on olemassa suoja, jonka varaan kaikki kannetaan.
Ja vierellä on avun tuoja, Hän murtui eestä kaiken maan.Särkyneelle soi Jumalamme tuuli niin hellin, herkin sävelin.
Hän kaikki huokaukset kuuli. Hän hoitaa käsin siunaavin."Anna-Mari Kaskinen
Tämän laulun särkynyt on minä ja kaltaiseni, sen olen tiennyt ja tuntenut monen monta vuotta.
Ap kiltti, tämä ei vaan ole oikea palsta särkyneille ja ihottomille. Uskontojen uhrit ymmärtää sun prosessin, täällä moni haluaa lyödä ja raasella kun haistaa veren.
No ei kannata kysellä vauvapalstallsa jos ajattelee särkyvänsä. Täällä takuulla särkyy.
Vierailija kirjoitti:
Ei ollut ilkeä, vaan totuudenmukainen. Tämä palsta ei todellakaan sovi tällaisen matkan tueksi. Jo se, että koit kommentin ilkeänä, osoittaa sen. -eri
Se että aloittaja koki miten koki ei kylläkään kerro palstasta, vaan aloittajasta ja hänen tavastaan tulkita asioita. Onko osa persoonaa, vai johtuuko vallitsevasta herkästä tilanteesta, sitä en tiedä...
Mutta muuten olen samaa mieltä. Tämä ei ole ollenkaan oikea paikka
Vierailija kirjoitti:
Sun pitää nyt itse miettiä onko irtaantuminen sinulle itsellesi hyvä vai huono valinta. Mukaa yhteisöön yleensä pääsee milloin tahansa takaisin.
Mitkä ovat ne kriteerit miten haluat elämää elää. Kirjoitta vaikka päiväkirjaa se helpottaa tunteiden käsittelyä ja asioiden läpikäymistä.
Ai takaisin mukaan, kun on päässyt irti kahleista?
*Hieno* yritys saada horjutettua uudesta suunnastaan epävarman ihmisen tervettä päätöstä.
Joo tää palsta onkin varsin rakentava paikka kysyä aiheesta 😂