Onko siinä jotain pahaa jos 9-10-vuotias lapsi on kiinnostunut aseista?
Olen saanut tästä palautetta lapsen opettajalta. Että huolestuttaa kun lasta kiinnostaa ampuminen ja erilaiset aseet. Välitunnilla voi kavereiden kanssa leikkiä esim. sotaa, ja saattaa piirtää erilaisia pyssyjä. Minun näkemyksen mukaan kiinnostus on ihan tavanomaista, joskin ehkä tulee vuoden- pari jäljessä, koska niin lapsen muukin kehitys on tullut (on viiveinen kehitys). Lapsi ei ole mitenkään kiinnostunut sinänsä tappamisesta tms, häntä vaan kiinnostaa esim. ampumisleikit ja poliisien aseet. Ei pelaa mitään sopimattomia tappamispelejä (esim. minecraftia pelaa, mutta ei siinä ole mitään verta tms ollenkaan) eikä hän edes omista leluaseita, lukuunottamatta yhtä ritarin miekkaa. Siitäkin meillä on kotona tarkat säännöt ettei muita osoitella "aseilla" jos muut ei ole leikissä mukana ja lapsi noudattaa tätä hyvin.
Minusta jopa Sinkkonen on sanonut että pienten lasten kiinnostus pyssyleikkeihin on täysin normaali kehitysvaihe, joten kummeksuttaa tälläinen asenne ammattikasvattajilta.
Kommentit (14)
Millainen kuspää se opettaja on? Niin leikin minäkin pyssykkäriä pikkupoikana, kaikilla oli ilmakiväärit ja 15 vuotiaana kävin metsästyskortin ja ostin haulikon.
No oishan se ihan hyvä jutella lapsen kanssa miksi aseet ovat pahasta ja koittaa saada häntä kiinnostumaan muistakin asioista.
Vierailija kirjoitti:
Ihan ok asia. Nykyään on tapana pöyristyä joka asiasta joka vähänkin poikkeaa massasta.
Heti 15 vuotiaana sitten metsästyskorttia ja asetta hankkimaan niin pääsee kunnollisen harrastuksen pariin. Ostareilla notkujia on nykyään aivan liikaa.
Siis hetkinen, lapsella on ilmeinen kehitysviive, ja sinä ehdotat ratkaisuksi oikeaa asetta 15-vuotiaana?
-ohis.
Vierailija kirjoitti:
Millainen kuspää se opettaja on? Niin leikin minäkin pyssykkäriä pikkupoikana, kaikilla oli ilmakiväärit ja 15 vuotiaana kävin metsästyskortin ja ostin haulikon.
Mielestäni tämä nimenomaan on varoittava esimerkki. KUKAAN nuori ei tarvitse ilmakivääreitä eikä viattomien eläinten ampumista.
Mun 10 vuotias harrastaa Airsoftia ja tietää todella paljon aseista. Mun mielestä on vain hyvä, jos lapsella on joku mielenkiinnon kohde. Hän valitsi tuon, jollekin muulle se on jalkapallo jne…
Outo opettaja.
Omilla ala-asteajoilla 100% poikalapsista oli kiinnostunut ampumisleikeistä. Big deal. Näin se kulttuuri muuttuu.
Itse olen sitä mieltä, että leikkiaseet >>> oikeat puukot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millainen kuspää se opettaja on? Niin leikin minäkin pyssykkäriä pikkupoikana, kaikilla oli ilmakiväärit ja 15 vuotiaana kävin metsästyskortin ja ostin haulikon.
Mielestäni tämä nimenomaan on varoittava esimerkki. KUKAAN nuori ei tarvitse ilmakivääreitä eikä viattomien eläinten ampumista.
Jos syöt lihaa niin sen mäkkärin hampurilaisen välissä oleva lihakin on tapettua eläintä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millainen kuspää se opettaja on? Niin leikin minäkin pyssykkäriä pikkupoikana, kaikilla oli ilmakiväärit ja 15 vuotiaana kävin metsästyskortin ja ostin haulikon.
Mielestäni tämä nimenomaan on varoittava esimerkki. KUKAAN nuori ei tarvitse ilmakivääreitä eikä viattomien eläinten ampumista.
Jos syöt lihaa niin sen mäkkärin hampurilaisen välissä oleva lihakin on tapettua eläintä.
En syö Mäkkärin hamppareita enkä muutakaan lihaa. Ihminen ei tarvitse lihaa selviytyäkseen.
Minä tuon ikäisenä askartelin aseita. Papatit olivat silloin sen serran voimakkaita, että ne lennättivät herneitä yms. vihaisesti.
Isältä pihistetyistä haulikon patruunoista tehtiin pommeja, joita räjäyteltiin metsässä.
Varmaan pääsisi nykyään lapsi hoitoon moisista harrasteista.
Siitä se pienestä asti on alkanut se rooliin kasvattaminen ja eiköhän siitä kunnon sotilas tule poliitikkojen pelinappulaksi.
Vierailija kirjoitti:
No oishan se ihan hyvä jutella lapsen kanssa miksi aseet ovat pahasta ja koittaa saada häntä kiinnostumaan muistakin asioista.
Kuka sanoi ettei häntä kiinnosta muut asiat? Kyllä kiinnostaa. Aseista keskustellaan tottakai ikätasoisesti. Mutta minusta sekään ei ole hyvä että ne kielletään täysin ja tehdään niistä sitä kautta tabu. Ja se on melkoista kieltämistä jos lapsi ei saa leikkiä että etusormi ja peukku on ase ja sillä ampua kaveria leikissä. Ap
En tiedä tarpeeksi nykymaailman lastenkulttuurista, mutta lapsuudessani 80-luvun lopussa ja 90-luvulla kaikki lähipiirini poikalapset olivat näistä asioista kiinnostuneita (tai no kaikki ja kaikki, mutta useimmat). Leikittiin paljon sotaa, tehtiin puusta omia aseita, ammuskeltiin kuulapyssyillä ja myöhemmin ilma-aseilla, katsottiin sota- ja toimintaelokuvia suuret määrät, luettiin aiheeseen liittyviä sarjakuvia sekä jotkut kirjojakin. Ainakin tuolloiseen poikakulttuuriin tämä vaihe kuului hyvinkin vankasti.
Minusta ja kanssaleikkijöistäni kasvoi normaaleja tasaisen tunne-elämän omaavia aikuisia. Pyssyleikit olivat aivan selvästi vain poikalasten yksi kasvuvaihe muiden joukossa. Kaipa koko tämä innostus oli loppujen lopuksi maailman oikeiden vakavien aiheiden käsittelyä leikin kautta. Osittain sitä vartenhan lapset leikkivätkin, oppiakseen käsittelemään asioita ja niihin liittyviä tunteita.
Ei oo paha. Pärjää upeasti armeijassa! Näin mun poika.
Ihan ok asia. Nykyään on tapana pöyristyä joka asiasta joka vähänkin poikkeaa massasta.
Heti 15 vuotiaana sitten metsästyskorttia ja asetta hankkimaan niin pääsee kunnollisen harrastuksen pariin. Ostareilla notkujia on nykyään aivan liikaa.