Pystytkö ihmistä katselemalla ja kuuntelemalla päättelemään hänen taustansa?
Näkyykö ihmisestä esim. se, jos on elänyt helppoa ja hyvää elämää ilman suurempia ponnisteluja (koulussa mennyt hyvin, ollut aina kavereita, päässyt hakemiinsa koulutuksiin ja saanut haluamansa työpaikat, saanut miehen jonka halusi ja lapsia, ehkä jotain hyvin pieniä vastoinkäymisiä, muttei mitään suurta)? Tai jos on ollut paljon vastoinkäymisiä (koulukiusaamista, oppimisvaikeuksia, vaikeat perhetaustat jne)?
Tai näkyykö esim. onko ihminen uskonnollisesta, vaikka lestadiolaisperheestä tai siten hyvin pinnallisesta ateisti/agnostikkoperheestä?
Jne?
Kommentit (39)
pari viikkoa sitten itseäni peilistä ja olen todella rupsahtaneen ja väsyneen näköinen.
Näen myös paljon muuta. Se ei aina ole mukavaa. En pyytänyt saada näkijän lahjaa syntymälahjakseni. Sain sen siitä huolimatta.
Olen eläissäni tavannut vain yhden ihmisen, jota en pysty lukemaan/kokemaan/tuntemaan/näkemään. Jotenkin sellaisen ihmisen seura tuntuu kuin suojaiselta, tyyneltä poukamalta keskellä myrskyä.
nykyään että on ollut tosi rankkaa, äitini kuoli, isälläkin syöpä, lapsella todettiin pitkäaikaissairaus, muutimme toiselle puolelle suomea. en ole jaksanut panostaa ulkonäkööni, olen ylipainoinen ja homssainen.
nuorempana meni jutut toisin päin, minulle sanottiin usein että en ole yhtään opettajan oloinen kun olin simpsakka ja boheemityylinen. Nykyään varmaan sanoisivat, jos kehtaisivat, että en ole yhtään opettajan näköinen kun olen niin epämääräinen ilmestys (en ole työelämässä nyt)
niin on kaksi vaihtoehto:
a) nujertuu, persoona hajoaa, muuttuu sekavaksi ja voi henkisesti pahoin
b) pystyy käsittelemään asian ja sitä kautta muuttuu hyvin vahvaksi, selvänäköiseksi, viisaaksi ihmiseksi, vaikka olisi ihan nuori vasta
Osaatko arvella mistä johtuu, että tuolle yhdelle et nähnyt mitään? Tai mistä johtuu, että näkijät ei joillekuille näe? Itse olen ihminen, jolle ei usein nähdä tai nähdään väärin. Johtuisiko siitä, että mieleni on vaikeasti luottevissa, vilkas mielikuvitus ja haaveet, ajatukset jne sekoittuu päässäni niin hankalaksi, että on vaikea päätellä mitään?
miksi en sitä erästä pysty "näkemään". Joku sanoi joskus, että näkijä ei välttämättä pysty "näkemään" toista näkijää. Itse olen kyllä muita näkijöitä "nähnyt". Mutta ehkä tämä yksi on ns. pitemmällä, miten sen nyt sanoisi "pystyy näkemään ja ymmärtämään vielä selvemmin".
Joka tapauksessa koen hänen seuransa todella turvalliseksi, hyväksi ja rauhalliseksi.
t: 5
Kyllä pystyy näkemään hyvinkin paljon. Täällä toinen henkilö, jolla myös suvussa ja itsellä näkijänlahjaa.
Aina ei todellakaan ole kiva katsoa haluamatta, mitä näkee toisesta. Kuinka kypsymättömiä ja pahoja ihmisiä joissakin kropissa on. Sitten kun näkee kauniita sieluja olipa kroppa kaunis tai vähemmän kauniimpi niin on todella ihana kokemus.
Aikoinani luulin, että kaikilla on sama kyky ja oli järkytys huomata, että jotkut mun ystävät tai tutut eivät osaa lukea alkeellisiakaan asioita jostain ihmisestä. Silloin minusta tuntui, että olisi kamalaa, jos ei olisi tätä kykyä. Joskus kyllä tuntuu hankalalta omata tämä kyky kun en osaa sitä "hallita" eli en osaa ennustaa pyynnöstä tai olla ennustamatta. En tee siis sitä kenellekään.
Joskus siitä on apua ja monesti se huvittaa kun aina arvaan asioita kun joku kysyy esim. tapaan: "Arvaa paljonko?" ja aina arvaan tai siis 90%:sesti.
Ihmeellistä kyllä en osaa arvata lottonumeroita :)
Mutta siis alkuperäiseen niin kyllä paljon pystyy näkemään ihmisestä ainakin jos on jotain "yliluonnollisia kykyjä", tunneälyä, kokemusta ja psykologista silmää.
Hän näytti tavalliselta vauvalta, mutta sisin kertoi muuta. Ihan käy sääliksi vanhempia millaisen ihmisen saivat maailmaan.
Hän näytti tavalliselta vauvalta, mutta sisin kertoi muuta. Ihan käy sääliksi vanhempia millaisen ihmisen saivat maailmaan.
Voihan tuo olla mahdollistakin, mutta minä en ole vauvoista kyllä vielä nähnyt mitään.
Minä uskon, että tähän maailmaan tullaan oppimaan ja kehittymään eli synnytään uudelleen. Mikäli joku on todella paha syntyessään voi hän kehittyä tässä elämässä paremmaksi ihmiseksi, sieluksi eli tulee paremmaksi kuin oli alunperin tai sitten vieläkin pahemmaksi eli kaikki on siinä suhteessa omaa valintaa.
Mikäli teet hyvää toiselle ihmiselle tulee se jossain vaiheessa sinulle hyvänä takaisin, vaikka ihan toisen asian tai ihmisen kautta ja mikäli teet pahaa saat siitä kärsiä, ellet sitä hyvitä. Karman laki.
Tuosta vauvasta näkemisestä niin minä tiesin lapsemme sukupuolen ennen kuin sitä pystyi mitenkään tietämään lääketieteellisin keinoin ja tiesin kolmannella raskauskolmanneksella kaksi päivää, joista jompana kumpana päivänä vauva syntyy ja niin kävi eli toisena päivänä näistä hän syntyi ihan itsestään eli ei mitenkään manipuloituna.
Itse näen ihmisen vaatteista paljon. Olemuksesta, asennoista, ilmeistä, katseesta. Ihmisestä voi nähdä aika paljon myös ilman keskustelua. Mutta johtopäätökset voivat myös mennä harhaan. Puheliaat ihmiset ovat hankalia, he peittävät usein oman itsensä puheen alle. On eri asia keskustella ja antaa jotain itsestään kuin tuottaa ääntä. Monesti sellainen ihminen, joka vaikuttaa näennäisesti kiltiltä ja hiljaiselta tai vaihtoehtoisesti miellyttämisenhaluiselta ja sosiaalisesti puheliaalta (small talk) ei ole oikeasti kiltti ja mukava, vaan ulospäin näytetään sitä mitä muiden halutaan näkevän.
Minua kiinnostaisi kuulla enemmän teistä, jotka olette "näkijöitä" - mitä te näette? Kertokaa esimerkein millaisia asioita näette ihmisistä!
mutta muuten kyllä. Tapa käyttää kieltä kertoo paljon ihmisestä ja yleensäkin puhetapa. Se enemmän kuin mistä puhuu. Käytöstavat paljastavat; kiittääkö, pyytääkö anteeksi, ottaako muita huomioon. Vaatteet voivat olla kalliit tai halvat, mutta onko siisti, välittääkö itsestään, onko väsynyt, rasittunut, kireä. Kaikki tämä näkyy ja kuuluu. Millainen ääni on, nariseeko, kimittääkö, kuiskiiko, puhuuko liian kovaa. Noistakin voi vetää johtopäätöksiä.
Mikä on "hyvin pinnallinen ateisti/ agnostikkoperhe"? Eikö siis ateisti tai agnostikko harrasta henkistä ja älyllistä pohdintaa? Pöh!
Se huokuu ihmisestä.
Vaatteista tai puheliaisuudesta en osaa päätellä mitään.
Itse näen ihmisen vaatteista paljon. Olemuksesta, asennoista, ilmeistä, katseesta. Ihmisestä voi nähdä aika paljon myös"
Edellisen tekstiä siis tuo yo.
Minä näen tietysti paljon noita tavallisia juttuja ihan tunneälyn tai kokemuksen perusteella esim. koulutustausta, monesti ammatinkin, luonteenpirteet yms sellaista tavallista eli ei yliluonnollista. Tämä edellyttää kyllä, että juttelee ihmisen kanssa hieman tai ainakin kuulee hänen puhuvat muutakin kuin lyhyesti.
Noista muista jutuista niin ne asiat siitä ihmisestä tulevat vain jotenkin "tietona" eli en kuule ääniä tai muuta siis ihan samalla tavalla kuin joku näkee, että toisella on vaikkapa "punainen pusero" -tyyliin.
Ihmisen silmistä ja ilmeestä näkee myös paljon ja noista silmistä näkee sellaista mitä ei "normaalin" keinoin pitäisi nähdä. Joskus on myös ihmisiä, jotka vaikuttavat kuvissa todella normaaleilta ja hyvännäköisiltä ja siis ihan "normaaleilta", mutta ovat kamalia murhamiehiä. Tarkoitan tällä siis sellaisia, jotka on saatu kiinni ja kuva esim. lehdessä. Joistakin taas näkee silmistä, että on todella paha eli pahuus asuu jotenkin heissä. En siis tiedä pitäisikö joku noista edellisistä nähdä luonnossa ja ihan puhuttaa, jotta "mun analyysi" olisi oikea.
Jotkut mun ystävät pelkäävät tätä kykyäni eli eivät minua vaan tätä kykyä tai jotenki se heitä pelottavalla tavalla kiehtoo, vaikka pitävätkin sitä luonnollisena ja uskovat siihen kuten minäkin. Minä en vain koskaan korosta sitä kykyä.
Tuosta vielä mitä näkee yliluonnollista niin tulee tietona jotain asioita mitä minun ei pitäisi tietää ja kun sanon niistä niin ystävä kertoo, että tuo on totta.
Ihmisestä näkee menetykset ja surun ja sen tuoman kypsyyden, jos siis kypsyy kuten joku tuossa mainitsi.
Nuo asiat joita näkee ovat ihan laidasta laitaan eli hyviä ja pahoja, pieniä ja isoja. Näkee esim. että jonkin ajan päästä toinen tulee raskaaksi, vaikka ei olisi ollut puhetta yrittämisestä, näkee eron, vaikka ei tietäisi suhteen tilaa tarkemmin, tietää että toinen hakee tiettyä työpaikkaa, vaikka toisella olisi vakituinen paikka, näkee että jollakin henkilöllä alkaa seurustelu jonkun tietyn kanssa joka ei todellakaan kuulemma olen mitenkään mahdollista tämän mukaan jolle sen kerron eli tämä toinen osapuoli jne... Olen nähnyt myös kuolemia yms siis niin paljon kaikenlaista, ettei se voi olla päättelyä tai sattumaa.
Minä vain yritän pitää sen taidon normaalina eli en korosta sitä tai kehitä mitenkään eli se on osa minua enkä todellakaan koskaan luota siihen täydellisesti vaan se on lähinnä järjen ja tunteen apuna omia ratkaisujani tehdessä elämässäni.
Olikohan tästä nyt apua, sillä en ennätä hirveän syvällisesti keskittymään lapseni hoidon ohella ja kiireessä vähän taitaa lauseetkin olla aika monimutkaisia kun voisi yksinkertaisemminkin kirjoittaa.
kirja "Toinen maailma jonka tunnen". Ihan loistava kirja ruotsalaiselta autistinaiselta, joka tosiaan "näkee" ja on kääntänyt vammansa voitoksi.
T:Yks joka ei näe mitään, ei niin yhtään mitään >:/
suosittelisin psykiatrista hoitoa ja psykoosilääkitystä asiantuntijan avustuksella. Minä kärsin samoista harhakuvitelmista muutaman vuoden.
Saatte apua kun pyydätte.
En ole koskaan tarvinnut psyykenlääkkeitä eikä kukaan ole koskaan epäillyt minua tasapainottamaksi, päinvastoin : )
Harhathan eivät toteudu, mutta mikäli yksityiskohtaisetkin ennustukset toteutuu täydellisesti niin nehän eivät ole harhoja, vai mitä.
Kerran tapsin erään ennustajan sattumalta erään tuttavani kotona. Ennustaja siis sai rahaa työstään, ennustamisesta ja näin että ei ole asiat kohdallaan hänellä (ulkoisesti siis oli siisti ja noin) ja niinpä paljastuikin, että on erittäin pahasti alkoholisoitunut. Kaikilla ei pää kestä eli mikäli nuo asiat ei koe luonnollisina ja on tasapainoton niin ei kannata niihin syventyä.
En ole näkijä (vaikka eräs meedio on minulle niin väittänytkin...), vaan olen käyttäytymistieteilijä. Pystyn päättelemään paljon toisesta ihmisestä. Silmät ja olemus sen kertovat.
"näe" yhtään mitään, mutta mua pidetään aina ujona ja kilttinä, ja sitten kun jonkun ajan päästä (kun tutustun paremmin enkä jännitä enää) niin sanotaan "en ois uskonu että oletkin tuollainen". Siis useimmat ihmiset ovat niin tyhmiä, että luottavat ensivaikutelmaansa.
niin, kyllä ihmisistä usein pystyy aika lailla päättelemään ihan puheita ja kirjoitustapaa kuuntelemalla.
Jos ihmisellä on jonkun asian suhteen vakaumus, niin kyllä se yleensä näkyy ja tuntuu jollain lailla. Ihmisten mielipiteet yleensä värittyvät sen vakaumuksen vuoksi. Jos on poliittinen vakaumus, niin asiat näyttävät poliittisilta, jos on uskonnollinen vakaumus, niin asiat näyttävät uskonnollisilta.
Monesti myös jollain lailla vakaumukselliset ihmiset ovat aika mustavalkoisia mielipiteissään. Tietynlainen mustavalkoisuus yleensä panee miettimään, että onko ihmisellä paljon elämänkokemusta. Yleensä ei.
Hyvät käytöstavathan loistavat kauas, samoin taito olla ihmisten kanssa. Ne eivät kerro koulutuksesta, vaan siitä että on saanut hyvät elämään kotoa.
Minulta on kuollut lapsi ja sen kokemuksen pohjalta olen tunnistanut herkästi ne, joilla on jotain menetyksiä elämässään. He suhtautuvat suruun aivan eri lailla kuin muut.
Auran kyllä aistin kaikista.