Työttömänä en ole enää hyödyllinen, joten kaverit kaikkosivat
Jäin työttömäksi vuosi sitten ja tein nopeasti huomion, että koska en enää ole kavereilleni / tuttavilleni ns.hyödyllinen, he ovat kadonneet ympäriltäni. Olin pitkään ns.hyvissä duuneissa hienoilla titteleillä ja "kavereita" on parveillut. Tarkoittaa siis, että kaikenlaisia uraneuvojen ja mielipiteiden kysyjiä ja suositteluiden pyytäjiä on riittänyt ja lounaskutsuja sadellut. Nyt kun olen sitten paarialuokkaan kuuluva työtön, vallitseekin täysi hiljaisuus.
Olen tästä päätellyt, että a) koska työttömänä minulla ei ole enää ns.markkina-arvoa, ei suosituksia ja ammatillisia neuvoja kannata kysyä, joten olen hyödytön, ja b) työttömän kanssa kaveeraaminen alentaa näiden henkilöiden (ex-kaverien) mielestä heidän arvoaan.
Mutta eihän se mitään, jokainen saa tehdä mitä huvittaa. Ja nämä "kaverit" eivät edes tiedä, että olen "työtön" tällä hetkellä ihan omasta halustani ja elän säästöilläni ja pienillä sijoituksillani. Tämä työttömyyteni ei siis ole mikään tarttuva tauti, jonka vuoksi pitäisi vältellä :) Seurailen tilannetta huvittuneena, ja kun Linkedin-profiiliini vaihtuu jälleen joku "hieno titteli", niin nämä samat henkilöt palaavat takaisin mairea hymy kasvoillaan. Toki voi olla, että en enää palaakaan vanhaan oravanpyörään, vaan touhuilen jotain ihan muuta jatkossa. Ja voi myös olla, että vanhaan tapaa en neuvoja ja suosituksia enää jakaisikaan ;)
Ja sinä, jotka tunsit nyt piston sisälläsi kertomani mukaisen käytöksen vuoksi: kyllä, oli tarkoituskin ;)
Kommentit (6)
Otat vastuuta siitä seurasta mitä pidät, hyvä suunta ap, aitojakin ihmisiä on.
Miksi noin kirjoitti:
Ei ne mitään kavereita ole ollutkaan. Sopiikin kysyä, miksi sinulla ei ole oikeita ystäviä?
Kiitos kommenttistasi. Kysymykseesi vastaan, että jos huomasit, käytin kirjoituksessani termiä kaverit, enkä ystävät. Näillä on vissi ero ;)
Ap
Äsh. Vapaaherrana on hyvä olla, voi päättää ihan itse aikatauluistaan. Onni tulee ihan jostain muusta kuin siinä oravanpyörässä olemisessa. Linkedinissä ei todellakaan ole pakko olla. Mitä se muille kuuluu, mitä sitä tekee.
Minulla taas toisinpäin. Tosin olen duunari, joten ei kukaan sen takia kaveeraa. Mutta nyt kun minulla on aikaa, pyydetään kokoajan palveluksia. Mutta jos itse tarvitsen apuja, turha kysellä.
Ei ne mitään kavereita ole ollutkaan. Sopiikin kysyä, miksi sinulla ei ole oikeita ystäviä?